Verkoston voima syntyy ihmisten välillä

Asiantuntijoiden verkosto tuo mukanaan sosiaalista pääomaa sekä yksilölle että yhteisölle. Tulevaisuudessa verkostoilla on entistä enemmän painoarvoa, sillä niissä kohtaavat eri alojen asiantuntijat. Siksi verkostoituminen on yksi 2020-luvun viidestä, Sitran määrittelemästä megatrendistä.

Ovatko verkostot epämääräistä höttöä? Vai liikkuuko siellä jotain sellaista, jonka yritys tai yhteisö pystyisi jalostamaan strategiselle tasolle, operatiiviseksi viisaudeksi? Tänä vuonna verkostovisionäärin kunniamaininnan saanut Leena Krekola kertoo, miten verkostot ovat hyödynnettävissä oleva, helppo taitolaji.

– Yhdelläkään toimialalla ei verkostoiduta yrityksen toimiston seinien kanssa, kärjistää Solita oy:n kehittämissuunnittelija Krekola. Hän, jos kuka, on oiva opas matkalla verkostojen ja yhteisöjen ymmärtämiseen; Krekola vastaanotti tänä vuonna verkostovisionäärin tunnustuksen Toimistosissien 10-vuotisgaalassa.

Kehittämissuunnittelija on termeistä tarkka; kun toimintaympäristöt kaiken aikaa muuttuvat, on syytä katsoa termiä ja sen sisältöä kohden, mutta myös termin sivuille ja jopa taakse. Niinpä se verkosto, josta Krekola nyt puhuu, on todellisen elämän live-verkosto, kolmiulotteinen, sellainen, johon jalkaudutaan. Se toimii eri tasolla kuin somen monesti manageroidut yhteisöt.

– Useissa yrityksissä verkosto on terminä hävinnyt taka-alalle, sen synonyyminä käytetään somemaailmasta käyttöön valunutta yhteisö-sanaa. Tai sitten puhutaan yrityksen sidosryhmistä.

Sidosryhmätyö on yleensä sijoitettu – ainakin mainintana – yrityksen viestintä- ja markkinointistrategian tai -suunnitelman kylkeen.

– Monilla yrityksillä kuitenkin jo on verkostostrategia, saattaa olla toimivakin, mutta saatetaan puhua sidosryhmätyöstä tai yhteistyötoiminnasta.

Strategia avuksi

Toimintojen ja rakenteiden kannalta yrityksessä voi olla vielä helpohkoa määritellä verkostoitumisen tavoitteet. Mutta monelle haaste on verkostohyödyn mittaaminen.

Krekola kansantajuistaa:

– Verkostoituessaan ihminen kohtaa ihmisen. Mutta mitä verkostokontaktille käy vaikkapa työpaikkaa vaihtaessa?

Käytännössä verkostot liikkuvat ja siirtyvät ihmisten mukana. Siksi yrityksessä onkin keskeistä miettiä, minkälaisin sisäisin käytäntein verkostoista saatavaa hyötyä voidaan siirtää yrityksen hyödynnettäväksi.

Mitä yritys voi oppia verkostoista, mitä tietoa jalostaa?

– Monella yrityksellä on olemassa sidosryhmästrategia, mutta siltä saattaa puuttua osaaminen siitä, miten verkostojen anti levitetään ja jalkautetaan omissa, yrityksen sisäisissä verkostoissa.

Talon sisällä pohdintaa saattaa aiheuttaa myös se, kuka verkostoituu. Miten vuoroja jaetaan erilaisiin verkostoitumistilanteisiin? Meneekö paikalle aina yksi ja sama, sosiaalinen henkilö, vai jokainen vuorollaan?

– Verkostotoiminta vaatii suunnitelmallisuutta. Tarvitaan myös käytännöllisiä ja konkreettisia toimenpiteitä verkostostrategian lisäksi.

Mitä verkostolle käy, kun asiantuntija vaihtaa työpaikkaa?”

Kuunteleva oppija

Verkostoituminen itsessään on Krekolan mielestä melko vaivatonta ja helppoa. Toki se vaatii aikaa ja jalkatyötä. Lukuisissa eri verkostoissa sukkuloivana hän tietää, että suomalaiset ovat jopa verrattain hyviä verkostoitumaan.

– Suomalainen on fiksu verkostoituja, joka mielellään auttaa. Kun joku havaitsee, että nyt minun kannattaa yhdistää nämä kaksi asiantuntijaa, hän yleensä toimii.

Parhaimmillaan ei tarvita kuin muutama innostunut ihminen, joilla on selkeä visio verkoston toiminnasta. On idea, jota lähdetään tavoittelemaan ja toteuttamaan. Tekemisen tapa voi olla yhtä lailla ammattilaisten pooli, liitto kuin vaikkapa edunvalvontajärjestö.

Krekola lohduttaa, ettei verkostossa kaiken tarvitse olla viimeisteltyä ja valmista. Hän kehottaa antamaan tilaa ja vapautta kaikille mukanaolijoille. Verkostoon liittyessään täytyy tietää, mitä verkostolta hakee, mutta tulee myös olla valmis kertomaan se, mitä voi omalta osaltaan verkostolle antaa. 

Esimerkkinä Krekola kertoo yhdistyksestä, jonka toimintaan hän lähti mukaan ajatellen sitä täysin vapaa-ajan verkostonaan.

– En lähtenyt hakemaan minkäänlaista työhyötyä, hän naurahtaa. Vuosien aikana Krekola on ehtinyt olla yhdistyksessä vetovastuussa, järjestämässä lukuisia tilaisuuksia ja nauttii tällä hetkellä ylelliseksi kokemastaan asemasta rivijäsenenä.

– Ja kuinka paljon olenkaan saanut nimenomaan työhyötyä Pohojaalaasten Lupi ry:n kautta vuosien aikana.

Paino on sanoissa ”vuosien aikana”. Harva hyötyy verkostoistaan välittömästi. Hyöty saattaa konkretisoitua vasta pitkän ajan kuluttua. Kun ajassa on vallalla nopeuden imperatiivi, välittömän hyödyn ja tulostehokkuuden haasteet rajoittavat monesti verkostojen hyödyntämistä ja verkostoissa toimimista. Verkostot eivät ole höttöä, mutta niiden mitattavat tulokset vaativat pitkäjänteisyyttä.

– Me olemme verkostoissa usein kuuntelevia oppijoita. Sellaiset ihmiset tai tahot, jotka liittyvät mukaan hampaat irvessä hyötymään, tunnistetaan nopeasti.

Edunvalvonnasta tiedolla johtajaksi

Krekola peukuttaa niitä tarmokkaita ihmisiä, jotka lähtivät perustamaan Tapahtumateollisuus ry:tä – hän tarkastelee kesäkuussa perustettua yhdistystä nimenomaan verkostona. Krekola näkee yhdistyksen vahvuutena yhteistyön ja kumppanuusajattelun.

Lukuisia tapahtumia järjestämässä ollut Krekola tietää näköalapaikalta, miten tapahtuma-alan yrityksille yhteistyökyvykkyys on luontaista; toisin kuin joillain muilla toimialoilla sujuvan yhteistyön tekemistä ei tarvitse enää alkaa opetella. Alalla osataan kommunikoida luontevasti yhtä lailla lavasterakentajien kuin presidentin kanslian kanssa. Krekola näkeekin haasteen enemmän siinä, miten luontainen, eri tahojen yhteistyökyky, jolla on tähän asti hemmoteltu asiakasta, saadaan käännettyä oman alan sisälle.

Tapahtuma-alan toimijat ovat orientoituneet luomaan hyviä kohtaamisia, tuottamaan kohtaamisia ja puitteita kohtaamisille.

– Hektisellä alalla vahvuudet on käytetty aina maksimaalisesti asiakkaan hyödyksi. Voisiko näitä käyttää nyt, kriisin keskellä, alan omaksi hyödyksi, hän pohtii.

Monelle yhteisölle ja toimialalle on ollut luontaista reagoida koronan aiheuttamaan kriisiin hakemalla tietoa. Kriisin aikainen tieto on ollut hajanaista, sirpaleista ja osin ristiriitaistakin, on asemoiduttu odottamaan asiantuntijoilta valuvaa tietoa.

Sellaiset ihmiset, jotka liittyvät mukaan hampaat irvessä hyötymään, tunnistetaan nopeasti.”

– Uuden yhdistyksen kauttahan tapahtuma-ala voisi alkaa ottaa aivan uudenlaisia rooleja. Yksi rooli voisi olla tiedon tuottajan rooli. Toinen kenties tiedolla ohjaajan.

Monesti verkostot toimivat yrityksiä ketterämmin kokeilualustoina. Verkoston sisällä on mahdollista kokeilla uudentyyppistä toimintaa, josta voi ottaa opikseen, saada kokeiluevidenssiä. Ei tarvitse välttämättä jäädä odottelemaan viranomaisilta tulevia, viimeisen päälle pilkutettuja ohjeita, vaan kokeilla uudenlaista ratkaisua pienessä mittakaavassa. Verkoston sisällä voidaan miettiä, mikä toimii, mikä ei, tai onko kokeilu mahdollisesti skaalattavissa. Parhaimmillaan verkostossa evidenssiä tarkastelee toimijoita hyvin erilaisilta aloilta ja hyvin erilaisista positioista käsin.

Yhteiskunnassa on vallalla koronan aikaansaama kaaos. Verkostokyvykäs toimija voi parhaimmillaan muuntua hallinnoijasta kaaoksen jäsentäjäksi.

Data liikkuu verkostoissa

Kun teknologia sulautuu kaikkeen, jännitteeksi nousee se, milloin teknologia on mahdollisuus ja milloin uhka ekologisessa jälleenrakennuksessa. Tärkeää on teknologian ja datan rooli sekä se, kuka niistä päättää. Teknologia kehittyy edelleen nopeasti sulautuen osaksi yhteiskuntaa ja arkielämää. Dataa kertyy yhä enemmän ja sen arvo ja merkitys kasvavat, Sitran selvityksessä kuvaillaan.

Datamassat ovat koneoppimisen raaka-ainetta. Verkkosivujen analytiikka kerää valtavia määriä tietoa käyttäjistään, kuluttajadataa.

Verkostot astuvat datakeskeisen maailman voimavaraksi siinä vaiheessa, kun mietitään kerätyn datan jakamista ja yhdistelyä.

– Monien yritysten haaste ei suinkaan ole datan keräämisessä tai säilömisessä, vaan siinä, miten kerättyä dataa voidaan älykkäästi yhdistellä ja jalostaa, Krekola sanoo.

– Miten alati kasvavaa valtavaa tietomäärää voi jalostaa operatiiviseksi viisaudeksi?

Verkostojen vahvuus on siinä, että niissä on usein eri toimialojen ihmisiä, monitieteellistä asiantuntemusta.

– Karkeimmillaan verkostolle voi heittää haasteen: tässä meillä on dataa, tässä keskeisimpiä havaintoja. Mitä toimenpiteitä tarvitaan, jotta yrityksemme voisi sen pohjalta kehittää liiketoimintaansa? Onko tässä jokin asiakastarve, jota me emme ole huomanneet, jotain sellaista, mitä asiakas etsii, mutta ei osaa vielä edes verbalisoida?

Datan keruu, jakaminen ja yhdistely osoittavat verkostojen voiman.

Toinen verkostojen voima löytyy primääriverkoston ulkopuolelta. Ratkaisu, idea, asiantuntija ei kenties löydykään omista verkostoista, mutta annas olla, kun hyödynnät omien verkostojesi verkostoja.

Minkä tahansa toimijan, yksilön tai yhteisön, merkityksellisimmät verkostot löytyvät läheltä, Krekola painottaa.

Niinpä hänen case-esimerkkinsäkin nousee esiin omalta työpaikalta, Solitasta.

ICT-alan ammattilaisten keskuudessa havaittiin, kuinka korkeasti koulutetut asiantuntijayksilöt usein väistelevät korporaatiomaailmaa. Asiantuntijat ennemminkin perustavat oman yrityksen ja toimivat kumppanina isommalle yritykselle. Solitassa ilmiö tunnistettiin ja lähdettiin miettimään, miten yritys voisi vastata tilanteeseen.

– Aiemmin puhuttiin alihankkijaverkostosta, Krekola taustoittaa.

Solitassa mietittiin, miten yritys voi vastata asiantuntijoiden artesaanimaiseen yksityisyrittämiseen. Miten havainnon pohjalta voidaan kehittää liiketoimintaa havaintoa palvelevaan suuntaan?

Syntyi Friends of Solita -verkosto. 

– Digitalisaatio vaatii hyvin erilaista osaamista, eikä yksi yritys voi hallita kaikkia asiakkaiden spesiaaliskysymyksiin vastaamista.

Tarpeisiin vastaaminen vaatii yritysten välistä yhteistyötä.

Solitassa se tarkoittaa yhteistyökumppaneiden asemoimisen ystävän asemaan.

– Käsitteen takana on uudenlainen ajattelutapa ja positiointi. Suhtaudumme asiantuntijayhteisön jäseniin rinnallamme toimivina kumppaneina.

 

Sitran julkaisema Megatrendit 2020 -selvitys näkee siirtymän moninapaisesta maailmasta monisolmuiseen maailmaan. Tulevaisuudessa muun muassa taloudellisen, teknologisen ja kulttuurisen vuorovaikutuksen määrä ja verkostojen laajuus määrittävät valta-asemaa, on kyse sitten valtiosta, kaupungista, ajatushautomosta tai yrityksestä. Vaikutusvalta, asiantuntijuus, suositukset kohtaavat ja liikkuvat solmukohdissa. Niin yksilölle kuin yhteisöllekin verkostot tuovat sosiaalista pääomaa.

VINKKEJÄ VERKOSTOITUMISEEN

  • Unohda titteli ja yritys

Kuuntele ihmistä. Kun tapaat uuden ihmisen, olipa tämä vaikka kyläyhdistyksen aktiivi, et voi tietää, onko hän vuoden päästä suuryrityksen viestintäjohtajana. Kuuntele ihmistä – sitä, mitä hänellä on sanottavaa.

  • Merkityksellisimmät verkostot ovat lähelläsi

Aloita läheltä. Verkostoidu oman yrityksesi sisällä. Jos tunnet jo oman tiimin ihmiset, käy kahvilla naapuriosastolla.

  • Hakeudu, pysy, luo itse

Verkostot ovat yllättävän helppo taitolaji. Muutamakin innostunut ihminen saa yhdessä paljon aikaan.

  • Varaa aikaa

Verkostoituminen vaatii suunnitelmallisuutta, aikaa, jalkatyötä. Raivaa tilaa ja aikaa myös sattumille ja yllättäville kohtaamisille. 

  • Ole sekä sprintteri että maratoonari

Hoksaa kohdallesi osuvat tilaisuudet – ja rakenna niitä itsekin. Ole pitkäjänteinen: verkostohyödyt saattavat tipahtaa syliisi vasta vuosien päästä.

  • Älä hae hyötyä hampaat irvessä

Ole valmis itse antamaan verkostolle jotakin.

  • Hyppää tarkkailijan roolista toimijaksi

Verkostossa sisällön luojan tai uuden kokeilijan rooli ei ole yhtä tiukasti raamitettua kuin työelämässä.

  • Hyödynnä verkostojen verkostoja

Kysele ja tiedustele. Verkostojesi verkostoista voi löytyä parempi ratkaisu, kuin olisit koskaan itse voinut keksiä kysyäkään.

  • Anna sparraavaa palautetta

Huolellisesti mietityllä, hyväntahtoisella ja perustelulla palautteella on uskomaton voima avata ovia. Jokainen arvostaa aikaa ja ajatusta, jonka toinen tälle lähettää.

Julkaistu Evento-lehdessä 4/2020.

 

Tilaa Evento!

Tilaa digilehti!