Tapahtuman illalliselle kuljettiin lähtöportin kautta.
Tapahtuman illalliselle kuljettiin lähtöportin kautta.

Vaikuttava matkailuala saadaan aikaan yhdessä tekemällä

Matkailun merkitys Suomen kansantaloudelle niin palvelujen vientialana kuin työllistäjänäkin ollaan viimein tunnistamassa ja tunnustamassa. Matkailun välittömistä ja välillisistä vaikutuksista keskustellaan nykyään täysin eri äänenpainoin kuin joitakin vuosia sitten.

Työvoiman kohtaanto-ongelma on ollut merkittävä alaa puhututtava keskustelun aihe sekä se, miten matkailukysynnän kasvua voidaan hallita kestävällä tavalla. Marraskuun lopussa matkailukoulutuksen toimijat toiselta asteelta ja korkeakouluasteelta kokoontuivat keskustelemaan matkailualan ilmiöistä matkailukoulutuksen verkostopäiville Helsinkiin Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Haagan restonomikampukselle. Päivien käytännön toteutuksesta vastasivat kampuksen opiskelijat.

Kohtaamisen teemana oli ”Vaikuttava matkailuala”. Päivien aikana tällä hetkellä alaa kuvaaviksi ilmiöiksi nousivat muun muassa Suomen matkailun kasvu, kestävyys ja laatu, hyvinvointi ja hyvä elämä sekä yhdessä tekeminen. Tapahtumassa matkailukoulutuksen opettajat ja ohjaajat ammensivat osaamisen kehittämisen näkökulmia sekä itselleen että opiskelijoille. Luonnollisesti teemoista alustamassa olivat Suomen matkailuklusterin vahvat vaikuttajat: Sanna Kyyrä TEM:stä, Laura Aalto Helsinki Marketingista, Kimmo Mäki Finavialta, Milla Öystilä Suomenlinnan hoitokunnasta sekä Susanna Saari SKÅL International:sta. Näistä upeista puheenvuoroista seuraavassa joitakin itseäni puhuttelevia nostoja.

Yhdessä tekemällä vähemmän on enemmän

Matkailun kasvuluvut kokonaisuudessaan ja yksittäisillä matkailualueilla Suomessa ovat olleet parina viimeisenä vuonna erittäin rohkaisevia. Matkailukysynnän kasvu Suomessa vuonna 2017 oli 4,4 miljardia (TEM). Lähitulevaisuudessa muun muassa Helsinki-Vantaan lentokenttä valmistautuu vastaanottamaan noin 30 miljoonaa matkustajaa vuosittain (Finavia). Yhtenä alan toimijoiden huolen aiheena olikin, miten matkailun kasvua voidaan hallita kestävällä tavalla. Jatkossa kasvu halutaan nähdä pikemminkin laadullisena kuin määrällisenä. Hallittu kasvu toteutetaankin asiakaskokemuksesta tinkimättä ja laatua korostaen.

Asiakaskokemus ei ole pelkästään onnistunut prosesseihin pilkottu matkustuskokonaisuus. Aitous on osa laadukasta matkailukokemuksen sisältöä, mikä puolestaan ei synny päälle liimaamalla vaan paikallisen vahvan identiteetin kautta, rohkeasti olemalla oma itsensä myös matkailukohteena tai paikallisena toimijana kohteessa. Identiteetin rakentaminen imagon rakentamisen sijaan edesauttaa aitoja kohtaamisia ja hyvinvointia kaikille mukana oleville.

Sitä vahvempi identiteetti ja aitous matkailijalle välittyy, jos se näyttäytyy johdonmukaisena.  Yhteisen identiteetin kasvattaminen onnistuu tekemällä asioita yhdessä. Yhteistyö ja verkostojen voima kantavat kaikkia luoden samalla yhteistä arvoperustaa, johon vieraan on helppo yhtyä ja kokea itsensä tärkeäksi.

Vaikuttavaa matkailualan koulutusta

Matkailukoulutuksen verkostopäivien aikana molempien ammatillisten koulutusasteiden (toinen aste ja korkeakoulut) opettajat verkostoituivat, mutta käsittelivät myös osaamistarpeisiin vastaamista ja vaikuttavan koulutuksen kysymyksiä yhdessä koulutuksen virkamiesten johdolla, Aija Töytäri Opetus- ja kulttuuriministeriöstä, Merja Lahdenkauppi Opetushallituksesta. Myös näissä keskusteluissa korostuivat yhteistyön merkitys sekä koulutuksen vaikuttavuuden varmistaminen niin elinkeinon kannalta kuin syrjäytymisen ehkäisemisessäkin. Koulutus ja sivistys edistävät sekä yksilön että yhteiskunnan hyvinvointia. Päivien päätteeksi laadittiin yhteinen julkilausuma, jonka avulla lähetettiin viesti tulevalle hallitukselle matkailualan ja koulutuksen vaikuttavuudesta.

Illallinen toteutettiin opiskelijoiden ideoimana Haagan kampuksella.

Matkailukoulutuksen verkostopäivät olivat myös Haagan restonomikampuksen opiskelijoiden tilaisuus päästä toteuttamaan valtakunnallista tapahtumaa aina suunnittelusta jälkihoitoon saakka. Työtunteja tuli useiden opintopisteiden edestä, mutta varmasti tärkein anti oli kaikissa tekemisen sisällöissä, mitkä vahvistivat jokaisen omaa osaamista, onnistumisen tunteita ja minäpystyvyyttä. Työryhmänä he saattoivat harjaantua tulevaisuuden asiakaskokemusten ja aitojen, vaikuttavien kohtaamisten rakentajiksi.

Jälkikirjoitus

Vaikuttava muuten merkitsee tehokuutta joko määrällisesti tai laadullisesti, se voi merkitä myös hyötyä tai haittaa. Mutta kun sanahaussa päätyy synonyymisanakirjaan huomaa, miten hyvin matkailualaa kuvaava adjektiivi vaikuttava onkaan: ”houkutteleva, ihastuttava, viehättävä, kasvuhakuinen, suuri, suurisuuntainen, sankarillinen, loistava, upea, mahtava, erinomainen, hieno, suurenmoinen, liikuttava, koskettava”. (Suomisanakirja.) Varmasti jokainen matkailualan ammattilainen ja erityisesti alalle hakeutuva opiskelija allekirjoittaa edellä mainitut luonnehdinnat. Yhdessä tekemällä matkailualasta saadaan entistäkin vaikuttavampi.

Kirjoittaja on matkailun ja johtamisen lehtori Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa, Haagan restonomikampuksella. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus matkailuliiketoiminnasta ja sen kehittämisestä.