Uudistukseen kohdistettiin työmarkkinoilla runsaasti ristiriitaisiakin odotuksia. Radikaaleja uudistuksia toivoneille uudistus oli kuitenkin pettymys, sillä suuria muutoksia työaikaa koskevan lainsäädännön perusperiaatteisiin ei lopulta tehty. Aika näyttää, saadaanko uuden sääntelyn myötä toteutettua riittäviä muutoksia nopeasti muuttuvan työelämän tarpeisiin.

Tavoitteena työaikajoustot

Yhtenä uuden työaikalain keskeisistä tavoitteista oli työaikalainsäädännön joustavoittaminen vastaamaan työmarkkinoiden muuttuvia tarpeita. Samoin tavoitteena oli työn ja yksityiselämän yhteensovittamisen helpottaminen. Näiden tavoitteiden saavuttamista on pyritty edesauttamaan tuomalla lisäjoustoja muun muassa liukuvan työajan järjestelmiin sekä tilapäisen yötyön tekemiseen, joka jatkossa olisi mahdollista esimerkiksi satunnaisissa tilanteissa, joissa videoneuvottelu jouduttaisiin aikaeron vuoksi järjestämään poikkeuksellisesti yöaikaan.

Liukuva työaika on järjestely, jossa työntekijälle voidaan antaa kohtuullisen laajakin vapaus – ja vastuu – järjestellä päivittäinen työaikansa, työpaikalla yhdessä sovittujen rajojen puitteissa. Uuden työaikalain myötä lisäjoustoja liukuvan työajan käyttöön tuo päivittäisen liukuma-ajan pidennys tunnilla, samoin kuin mahdollisuus käyttää liukuma-aikaa useissa jaksoissa työpäivän aikana, mikä mahdollistaa esimerkiksi omien asioiden hoitamisen joustavasti keskellä työpäivää ja työskentelyn jatkamisen keskeytysten jälkeen.

Uuden työaikalain lähtökohtana on myös se, että työajaksi katsotaan lähtökohtaisesti kaiken työn tekeminen riippumatta sen tekopaikasta, mikä tarkoittaa käytännössä etätyön käsitteen laajentamista verrattuna aikaisempaan työaikalakiin. Yhdistettynä etätyön tekemiseen liukuvan työajan järjestelmällä on mahdollista saada aikaan runsaasti joustoja, jotka helpottavat työn ja yksityiselämän yhteensovittamista.

Työn kuormittavuuden ehkäiseminen on yksi työnantajan keskeisistä työsuojeluvelvoitteista.”

Uusi joustotyöaika

Yksi uuden työaikalain uutuuksista on joustotyöajan käsitteen luominen. Joustotyöaika on tarkoitettu ennen kaikkea itsenäiseen, ajasta ja paikasta riippumattomaan asiantuntija- ja tietotyöhön. Joustotyöajan käyttämisestä voidaan sopia tehtävissä, joissa vähintään puolet työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta työntekijä voi päättää itsenäisesti.

Käytännössä joustotyöaika soveltuu tehtäviin, jotka eivät ole pääasiassa sidottu tiettyyn vuorokaudenaikaan, viikonpäivään tai työntekopaikkaan. Sen sijaan joustotyöajasta ei voida sopia tehtävissä, joissa työnantaja määrää säännönmukaisesti työnteon ajan ja paikan. Joustotyöajan käyttöönotto edellyttää kirjallista sopimusta ja pelisääntöjen huolellista sopimista työnantajan ja työntekijän välillä.

Lakisääteinen työaikapankki

Lisäjoustoja työn ja yksityiselämän yhdistämiseen aikaansaa myös uuden työaikalain myötä voimaan tuleva lakisääteinen työaikapankki. Useissa työehtosopimuksissa on jo aiemmin säädetty erilaisista työaikapankkijärjestelmistä, mutta lakitasolla sääntely on uutta ja uuden työaikalain mukainen järjestelmä myös poikkeaa työehtosopimuksissa sovituista järjestelmistä ja on niille vaihtoehto.

Uuden työaikalain mukaisella työaikapankilla tarkoitetaan työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelmää, jolla työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuisuuksia, kuten esimerkiksi ylityökor­vauksia tai lomarahoja, voidaan säästää ja yhdistää toisiinsa. Kysymys on koko henkilöstöä tai henkilöstöryhmää koskevasta järjestelystä, jonka käyttöönotosta ja ehdoista sovitaan paikallisesti.

Tärkeä työaikasuojelu

Lakiuudistuksen yhteydessä yhtenä keskeisenä huomion kohteena oli työaikasuojelun merkitys. Lakiuudistuksen yhteydessä korostettiin työnantajan velvollisuutta työn kuormitustekijöiden välttämiseen ja vähentämiseen muun muassa suhteessa työtehtävissä tapahtuvan matkustamiseen käytetyn ajan suhteen. Työn kuormittavuuden ehkäiseminen on yksi työnantajan keskeisistä työsuojeluvelvoitteista.

Työaikalain 2020 pääkohtia

  • Ratkaisuja muuttuneen työelämän tarpeisiin.
  • Työn ja yksityiselämän yhdistämisen helpottaminen.
  • Työaikasuojelu.
  • Ajasta ja paikasta riippumaton työ.
  • Työaikajoustot.
  • Liukuvan työajan käytön laajentaminen.
  • Joustotyöaika.
  • Lakisääteinen työaikapankki.

Julkaistu Eventossa 5/2019.