Unohdetut upseerikerhot

Puolustusvoimat luopui muutama vuosi sitten pääosasta omistamistaan Suomen upseerikerhoista. Osa kerhoista on saanut uuden omistajan ja ne ovat etsineet uudenlaisia menestystekijöitä jatkaakseen toimintaansa.

Kiinteistökulujen paineessa Puolustusvoimat on kustannussyistä luopunut upseerikerhoistaan. Senaatti-kiinteistöt yrittää löytää kerhoille uudet omistajat, jotka kehittäisivät näihin historiallisiin kohteisiin muuta toimintaa.

Tänä vuonna 130 vuotta täyttävän Lappeenrannan Upseerikerhon tarina on samankaltainen kuin monen muunkin Suomen upseerikerhon.

– Me neuvottelimme yhteistyökuvioista ja suunnittelimme rakennuksen pelastamista yhdessä Lappeenrannan kaupungin kanssa, mutta Senaatti-kiinteistöt suostui myymään tämän rakennuksen vain kaupungille. Lappeenrannan kaupungilla on kuitenkin useita vanhoja rakennuksia, joista heidän pitäisi päästä eroon, joten he keksivät lahjoittaa tämän rakennuksen Lappeenrannan Upseerikerholle, ja samalla he vuokrasivat upseerikerhon tontin meille, Lappeenrannan Upseerikerho ry:n toiminnanjohtaja Hannu Hyppönen kertoo.

Yhdistys pyörittää talossa ravintolaa, jonka tuotolla ylläpidetään rakennusta ja kehitetään palvelutarjontaa. Talo avautui kaikille lappeenrantalaisille sekä hyvän ruuan ja juoman ystäville vuoden 2018 alusta alkaen. Tapahtumien määrää on kasvatettu voimakkaasti. Vuosiohjelmassa on esimerkiksi vappubrunssi, äitienpäivä, isänpäivä, pikkujoulut, joulujuhlat ja perinteinen itsenäisyyspäivän iltajuhla. Upseerikerholla on viisi erikokoista tilaa kokouksiin ja pienryhmätyöskentelyyn.

Menuissa maistuu historia

Kerhon ravintolan menu muistuttaa ruokailijoita talon komeasta historiasta. Taloon liittyvät tarinat on koottu talteen ja ravintola-annokset on nimetty niiden mukaan.

Menulistalta löytyvät Sotilasmestarin sienirisotto, Lotan lohipasta, Vääpelin väläys, Majurin maukas, Everstin valinta, Ratsumestarin repusta, Majurskan hätävara ja tietysti myös Vorschmack.

Yhden annoksen tarinan taustalla on puolalaissyntyinen majuri Arnold Majewski, joka sai Mannerheimilta tehtävän johtaa sissiretkeä Muurmannin radalle. Retkeen osallistui 1 600 miestä ja 250 hevosta, ja sen aikana tuhottiin Mai Guban asema-alue ja rikottiin rataa kymmenen kilometrin matkalla. Joukko hiihti kolmen päivän matkan kohteeseen, ja ennen hyökkäystä Majewski tarjosi lähimmille alaisilleen päivällisen, jonka raaka-aineet oli kuljetettu joukon mukana, jotta heille saatettiin tarjota viimeinen ateria ennen hyökkäystä.

Upseerikerho oli aikaisemmin osa suljettua varuskunta-aluetta.”

– Järjestämme myös teemapäivällisiä tarinoiden ja makutottumusten mukaan: Tuntematon sotilas, Mannerheim, Kekkonen, Sibelius, Lauri Törni ja Simo Häyhä. Tavoitteena on tarjota makuelämys, joka vetoaa kaikkiin ihmisen aisteihin, Hyppönen sanoo.

Ravintolan keittiötä johtaa Suomen Keittiömestareiden puheenjohtaja Ulla Liukkonen, joka on luonut kerholle muun muassa Lappeenrannan kaupungin 370 vuotta -juhlamenun.

– Ravintolan menua kehitetään satokauteen liittyen, aina sesongin mukaan. Lounaiden ja päivällisten lisäksi meillä on kokouspalveluita, tilausravintolatoimintaa sekä catering-palveluja, Liukkonen kertoo.

Avustusten voimalla

Lappeenrannan Upseerikerho sijaitsee kauniilla rinnetontilla Rakuunamäellä Saimaan rannalla. Kaupungin keskustaan on noin 600 metrin kävelymatka.

Upseerikerho oli aikaisemmin osa suljettua varuskunta-aluetta, joten yleisen ravintolan avautuminen on selvästi kiinnostanut asiakkaita. Lounasasiakkaiden määrä on Hyppösen mukaan kasvanut 2–3-kertaiseksi avautumisen myötä.

– Meille pääsee autolla, jalan, hevosella, polkupyörällä ja veneellä. Olemme Lappeenrannan kaupungin rantaraitin varrella. Pihaan hankittiin hevospuomi, kun rakuunaratsastajat päättävät ratsastuskierroksensa Upseerikerholle. Turisteja tulee vieraaksemme kaupungin katujunalla, jonka yksi pysäkeistä on Upseerikerhon pihalla.

Ylläpito ei ole mahdollista pelkästään ravintolatoiminnan tuotolla, lisäksi tarvitaan tukea, avustuksia ja lahjoituksia. Eri projekteihin tarvitaan lisäksi sponsoreita, esimerkiksi Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö tuki julkisivun maalausta 30 000 eurolla.

– Tavoitteenamme on saada Upseerikerho entiseen loistoonsa. Me haluam­me olla yksi Suomen tunnetuimmista upseerikerhoista ja yksi Lappeenrannan parhaimmista ravintoloista. Lappeenrannassa on noin 80 ravintolaa ja lounaspaikkaa, joten kilpailua täällä riittää, Hyppönen kuvailee.

– Kerho on ollut osa Suomen ja Lappeenrannan historiaa, sillä täällä on järjestetty jo pitkään erilaisia tilaisuuksia, joihin on kutsuttu tavallisia lappeenrantalaisia: häitä, syntymäpäiviä, lakkiaisia, ristiäisiä ja muistotilaisuuksia. Esimerkiksi häätilaisuuksissa on pitänyt olla kuitenkin jokin kytkentä upseereihin, vähintään yksi kutsuvieraista on ollut upseeri.

– Ravintolalla pitää olla aina jotakin erityistekijöitä, ja meillä niitä on kolme, me olemme ainoa upseerikerho Lappeenrannassa, ainut jatkuvassa ravintolakäytössä oleva upseerikerho Etelä-Karjalassa (Immolassa Imatralla on upseerikerho, joka on auki satunnaisesti) ja lisäksi me olemme ainoa alkuperäisessä tarkoituksessa puurakennuksessa toimiva upseerikerho Suomessa.

Suomessa toimineista upseerikerhoista ravintolatoimintaa on tällä hetkellä 12:ssa. Loput 14 upseerikerhoa on lopetettu tai niissä harjoitetaan jotakin muuta kuin ravintolatoimintaa. Sotilasalueilla nykyisistä upseerikerhorakennuksista sijaitsevat Santahamina ja Dragsvik.

Upseerikerhojen monet menestysreseptit

Eri puolella Suomea toimivat upseerikerhot ovat päätyneet erilaisiin ratkaisuihin jatkaakseen toimintaansa. Lappeenrannan Upseerikerho ry:n toiminnanjohtaja Hannu Hyppönen opiskelee reserviin jäätyään Lappeenrannan yliopistossa tuotantotaloutta ja tekee diplomityötä upseerikerhojen menestystekijöistä. Työn on tarkoitus valmistua viimeistään vuonna 2021.

Tutkimuksessa olivat mukana Lappeenrannan, Haminan, Mikkelin, Lahden, Turun, Suomenlinnan, Porin sekä Dragsvikin upseerikerhot.

– Kun Lappeenrannan Upseerikerhoa pitää yllä yhdistys, Porissa rakennuksen omistaa säätiö ja siellä toimii ulkopuolinen ravintoloitsija. Lahdessa ravintoloitsija on ostanut upseerikerhon kiinteistön ja pyörittää ravintolaa yrittäjänä, Mikkelissä taas kaupungin kiinteistöyhtiö omistaa rakennuksen, ja ravintoloitsija on tiloissa vuokralla, Hyppönen luettelee.

– Diplomityössä pohdin, miten ne ovat päätyneet omaan ratkaisuunsa ja miten ne aikovat menestyä sillä ratkaisulla, vai onko jossakin viisastenkivi, jolla tämä onnistuisi kaikkein parhaiten.

Jokaisella upseerikerholla on omat erityispiirteensä, rakennukset ovat erilaisia ja ne sijaitsevat vaihtelevissa paikoissa.

 

 

Hyppösen mukaan menestykseen ovat vaikuttaneet sijainnin lisäksi kerhon palvelutarjonta sekä se, pyörittääkö talon toimintaa jokin yhteisö tai yrittäjä.

– Yrittäjä ei yleensä laske omia työtuntejaan.

Yhteistä kaikille upseerikerhoille on se, että tehtävä on perin haasteellinen, eikä menestys tule ilman kovaa työntekoa. Oikea konsepti on myös tärkeä.

– Toivon diplomityötä tehdessäni, että löytäisin menestyskonseptin, jota kaikki upseerikerhot voisivat hyödyntää, mutta joka olisi jollakin tavalla ainutlaatuinen ja sopisi juuri siihen ympäristöön, jossa upseerikerho toimii.

Upseerikerhojen lisäksi Puolustusvoimilta on vapautunut muun muassa sotilaskoteja.

– Jokaisessa varuskunnassa on sotilaskoti ja osasta niistä joukko-osasto on lakkautettu. Osa sotilaskodeista on jäänyt yhä toimimaan, vaikka varuskuntaa ei enää olekaan. Esimerkiksi ihan lähellä meitä Rakuunamäellä sijaitseva sotilaskoti tuli myyntiin. Eräs yrittäjä osti sen ja haluaa, että sotilaskoti jatkaa toimintaansa muodossa tai toisessa. Siitä on siis tulossa Upseerikerholle kilpailija tai kumppani.

Hyppösen mukaan tavoitteena on jakaa yhteistä kakkua. Sotilaskodissa voitaisiin järjestää 150–200 hengen tilaisuuksia ja siellä voitaisiin nauttia kokouskahvit, mutta ruokailu kannattaisi järjestää Upseerikerhossa.

– Lappeenrannan Upseerikerhon suuren salin muuttaminen luentosaliksi on niin työläs tehtävä, että pienemmät tilaisuudet kannattaa järjestää muualla. Juuri tällaista kumppanuutta tarvitaan.

Julkaistu Evento-lehdessä 2/2020.

Tilaa Evento!

Tilaa digilehti!