Tutkija: Yleisön käyttäytyminen avainasemassa koronan kitkemisessä

Sosiaalipsykologi ja tutkija Nelli Hankonen kirjoittaa blogissaan, että koronaturvallisten ympäristöjen luominen vaatii käyttäytymisen muokkaamista.

Sitä ei täysin voi jättää yksilöiden vastuulle tai THL:n julisteiden tai mainosten varaan. Avainasemassa Hankosen mukaan ihmisten käyttäytymiseen vaikuttamisessa ovat myös yleisötapahtumia järjestävät organisaatiot.

Hankonen on käynyt muun muassa taidenäyttelyissä, joissa työntekijät ovat välillä käyneet muistuttamassa turvaväleistä. Ongelmana on se, että ihmiset eivät välttämättä noudata ohjeistuksia ja kehotuksia, mikä lannistaa työntekijöitä. Hankonen arvioi, että toista aaltoa ei voida välttää, jos tapahtumajärjestäjät suhtautuvat löperösti velvollisuuteensa suitsia ihmisiä oikeaan toimintaan.

Hankonen keräsi muutamia ongelmia ja ehdotuksia niiden ratkaisemiseksi.

  • Ongelmana harhaluulo asiakkaiden asenteita kohtaan. Yrittäjillä ja tapahtumajärjestäjillä on harhakuvitelma, että jämäkkä ja vastuullinen suhtautuminen viruksen leviämisen torjuntaan olisi asiakkaiden mielestä noloa tai turhaa tai karkottaisi nämä.
  • Ratkaisu: Nyt on aktiivisesti luotava käsitys siitä, että koronavirukseen vakavasti suhtautuvat yrittäjät ja tapahtumajärjestäjät ovat fiksuja, luotettavia ja kantavat osaltaan vastuunsa siitä, ettei toista aaltoa synny eikä yhteiskunta joudu taas sulkutilaan.

THL:n mainoksiin pitäisi Hankosen mukaan lisätä maine- ja mielikuvaviestintää. Organisaatioita motivoidaan informaation jai toimintasuositusten vetoamalla myös yrityskuvaan. Hankonen uskoo, että tuskin kovin moni yritys tai toimija haluaa näyttäytyä munattomana, tulevana viruslinkona ja tahona, joka lakkaa pelkäämästä jämäkkää asiakkaiden opastamista.

Tapahtumat ovat mitä parhaimpia tilaisuuksia valistaa ihmisiä.”

  • Ongelmana löperö suhtautuminen. Yksittäiset tapahtumajärjestäjät suhtautuvat löperösti virukseen, eikä heidän motivaatio riitä vastuulliseen toimintaan.
  • Ratkaisuidea: Tapahtumajärjestäjille luodaan selkeät velvoittavat ohjeet, miten toimia, ja ohjeiden rikkomisesta seuraisi sakko tai toimintakielto.
  • Ongelmana epätietoisuus. Tapahtumajärjestäjät ovat motivoituneita, mutta eivät tiedä, miten motivoida asiakkaita esimerkiksi turvavälien pitämisessä tai yskimishygienaan puuttumisessa. Haluttomuus lisääntyy, kun tiedon toitottaminen koetaan tehottomaksi.
  • Ratkaisuidea: Tehokkaampaa on yhdistää perustelut, osoittaa myötätuntoa ja viitata konkreettisiin ohjeisiin kuin huudella: ”pitäkäähän turvavälejä”. Parhaista käytännöistä kannattaa koota tarkistuslista. Tapahtumajärjestäjien turvallisuussuunnitelmiin voi poimia ideoita siitä, miten asiakaspalvelijat voivat viestiä turvaohjeista. Esimerkiksi:
  • ”Hyvä yleisö! Varmasti moni teistä tietääkin, että tietty prosentti koronaa sairastavista on oireettomia ja korona tarttuu ihan hengitysilman välityksellä. Pyydämme teitä nyt suojelemaan itseänne ja toisianne pitämällä mielellään kahden metrin välin toisiin seurueisiin – kiitos kun teette yhteistyötä!”, tai
  • ”On mahdollista, että useammalla meistä täällä olijoista on oireeton korona, joten siksi toivomme, että pidätte 1–2 metrin välin toisiin ihmisiin. Kiitos paljon!”, tai
  • ”Haluamme pitää Suomen talouden pyörät jatkossakin pyörimässä, ja tämän paikan avoimena, joten vältetään viruslinkoilua ja pidetään etäisyyttä muihin ihmisiin! Kiitos paljon!”, tai
  • ”Asiakkaiden joukossa on paljon riskiryhmäläisiä, joten pyydämme kaikkia toimimaan ikään kuin teillä olisi oireeton korona. Suurkiitos!”

Hankonen kirjoittaa, etä tämänhetkisten ”yski oikein” ja ”pidä turvaväliä” -kylttien vaikutus on selvästi laantunut. Hän muistuttaa, että tapahtumat ovat mitä parhaimpia tilaisuuksia valistaa ihmisiä. Monelle kansalaiselle on epäselvää, miten korona leviää aerosoliteitse sekä kuinka suuri osa tartuttajista on oireettomia, eikä tiedä omasta tartunnastaan.

Taudin tartuntamekanismien selkeä ja kärsivällinen selittäminen auttaa Hankosen mielestä ihmisiä ymmärtämään toimintaohjeiden perusteita eli miksi jokaisen on toimittava, kuin itsellä olisi virus. Hankonen ehdottaa, voisiko terveyskasvatusta jopa tehostaa ottamalla yleisötapahtumien järjestäjät mukaan valistustyöhön. Hän muistuttaa, että kaikki kansalaiset kun eivät kuuntele STM:n tiedotustilaisuuksia tai lue lehdistä tartuntamekanismeista kertovia juttuja.

Lue lisää Hankosen blogista: 12 viestintäperiaatetta ihmisten motivoimiseksi ja sitouttamiseksi koronaohjeiden noudattamisen. 

Julkaistu Evento-lehdessä 4/2020.

Tilaa Evento!

Tilaa digilehti!