Avarn Securityn viime vuonna teettämän Turvallisuusbarometrin mukaan kolmannes suomalaisista kokee, että oma turvallisuudentunne on jossain määrin heikentynyt vuoden aikana. Eniten turvattomuutta koetaan yleisötapahtumissa, anniskeluravintoloissa ja muilla julkisilla paikoilla. Naiset kokevat turvattomuutta miehiä useammin. Yleisesti ottaen Suomea pidetään kuitenkin turvallisena maana.

– Turvallisuudentunnetta tukee suomalaisten luottamus viranomaisiin, sanoo kansainvälinen turvallisuusneuvonantaja Jere Peltonen.

Peltosen sanomaa tukee myös Avarn Securitaksen turvallisuusbarometri: poliisin läsnäolo ja saatavuus vahvistavat turvallisuudentunnetta. Myös vartioiden läsnäolo koetaan turvallisuudentunnetta lisääväksi elementiksi.

Suunnittelu vähentää turvattomuudentunnetta

Tapahtumassa turvallisuudentunnetta voidaan lisätä huolellisella suunnittelulla ja uhkiin varautumisella. Visit Tampereen tapahtuma-asiantuntija Marko Stenström kertoo, että Tampereella pohditaan aktiivisesti myös sitä, miten ihmisten turvallisuudentunnetta voidaan lisätä.

– Turvallisuudentunnetta voidaan lisätä tai vähentää melko helposti. Ensisijaisen tärkeää on hoitaa niin sanotut itsestäänselvät asiat kuntoon, kuten hätäpoistumistiet ja -kyltit. Niitä ei peitetä eikä tukita. Pohtimisen paikka on siinä, lisäävätkö näyttävät turvallisuutta suojaavat elementit, esimerkiksi panssariautot ulkoilmatilaisuudessa turvallisuutta vai eivät. Toisille voi herätä ristiriitaisia tunteita, kysymyksiä ja hämmennystä, toiset taas tuntevat olonsa turvatuksi.

Turvallisuusneuvonantaja Jere Peltonen vahvistaa näkemyksen.

– Näkyvät turvajärjestelyt voivat nostaa pinnalle epämääräisen tunteen uhasta, jota osallistuja ei ole tullut edes ajatelleeksi. Jos uhkakuva on kuitenkin ilmeinen ja tunnettu, vaikuttavat järjestelyt turvallisuudentunnetta lisäävästi.

Peltosen mukaan turvallisuuden kokemus on normaalisti tiedostamaton. Turvattomuus puolestaan on tiedostettu tila, joka ohjaa ihmistä kompensoimaan turvallisuuden vajetta. Turvallisuuden tarve on niin sisäänrakennettu, että se ohjaa vahvasti ihmisen havainnointia ja käytöstä.

– Esimerkiksi uutisoinnin perusteella voi syntyä turvattomuuden tunnetta, sillä se voi nostaa tietyn uhkakuvan tietoiselle tasolle. Se voi vaikuttaa lyhyellä aikajänteellä osallistumispäätökseen.

Turvallisuutta ajatellaan enemmän kuin ennen

Peltosen mukaan yksittäisen tapahtuman vaikutus on pääsääntöisesti kuitenkin lyhytkestoinen.

–  Jos ajatellaan esimerkiksi terrori-iskun uhkaa Suomessa, niin uhkakuva on ihmisten arjen elämässä väistynyt taustalle. Näyttävästi uutisoidut yksittäiset tapahtumat aiheuttavat  turvattomuudentunteen, joka vaimentuu melko nopeasti, jos luottamus turvallisuutta tuottavaan koneistoon voidaan säilyttää.

Turvallisuussuunnitelman laatiminen edesauttaa myös turvallisuudentunteen lisääntymistä. Kun suunnitelma laaditaan huolellisesti, sen myötä tapahtuman turvallisuuteen myös panostetaan.

– Turvallisuudentunteeseen voi vaikuttaa etukäteen aiheesta viestimällä. On oltava kuitenkin tarkkana, ettei aiheuteta turhaa pelkoa tai huolta, sanoo Peltonen. 

Myös Stenströmin mielestä tapahtumien uhkien läpikäyminen on tärkeää.

– Uhat pitää kartoittaa etukäteen huolellisesti. Ihmiset ovat aktivoituneet ajattelemaan turvallisuutta enemmän kuin aiemmin, sanoo Stenström.

Suurimmat riskit ovat kuitenkin selvästi arkipäiväisemmissä tilanteissa kuin terrori-iskussa. Esimerkiksi Helsingin pakohuoneissa todettiin muutamia viikkoja sitten vakavia puutteita paloturvallisuudessa, muun muassa hätäpoistumisreiteissä.

Pelastuslaitos tarkasti sisäministeriön pyynnöstä 19 pakohuonetta sen jälkeen, kun Puolassa menehtyi pakohuoneessa viisi nuorta tulipalossa.

– Varmistan itse aina hätäuloskäynnit, kun menen vieraaseen paikkaan. Ne eivät valitettavasti ole aina moitteettomassa kunnossa, päättää Peltonen.