Tomas Landers ja Viltgårdenin toimitusjohtaja Matti Korhonen seuraavat, miten Viltgårdenin maille kunnostetut kosteikot vaikuttavat alueen vesilintukantaan.
Tomas Landers ja Viltgårdenin toimitusjohtaja Matti Korhonen seuraavat, miten Viltgårdenin maille kunnostetut kosteikot vaikuttavat alueen vesilintukantaan.

Tilanhoitajien Tomas Landers: ”Valtion maissa potentiaalia metsästysmatkailun lisäämiseksi”

Viranomaiset, maaseutuyrittäjät ja maanomistajat näkevät riistataloudessa ja metsästysmatkailussa nyt orastavan bisnesmahdollisuuden. Alan asiantuntijan mukaan asennemuutosta tarvitaan, sillä se on Suomen ja Suomen maaseudun elinvoimaisuuden kannalta tärkeätä.

Suomessa pieni määrä isompia maanomistajia ja joukko muita tekijöitä on pyörittänyt metsästysmatkailua. Nyt on alettu puhua riistataloudesta, joka on nostettu metsä-, kala- sekä maatalouden rinnalle. Myös metsästysmatkailun edellytyksiä kehitetään.

Suomalaisia maa- ja metsäomaisuuksia hoitavan ja kehittävän Skogsskällskapet Finlandin toimitusjohtajan Tomas Landersin mukaan valtion maista löytyy potentiaalia metsästysmatkailun lisäämiseen. Suomalainen metsästysseurakulttuuri hidastaa hänen mukaansa toiminnan laajentamista. Landers toivoo, että kulttuuri muuttuisi hiljalleen ja Suomessa elämyksiä uskallettaisiin tarjota myös ulkomaalaisille metsästäjille.

– Asiakaskuntaa löytyy Suomestakin, mutta ehdottomasti pitäisi houkutella myös ulkomaalaisia. Miksi Lappiin houkutellaan kiinalaisia, mutta metsästäjille ei tarjota mahdollisuuksia? Suomeen tarvitaan rahaa, eikä sitä ole liikaa metsästysseuroillakaan maaseudulla.

Miksi Lappiin houkutellaan kiinalaisia, mutta metsästäjille ei tarjota mahdollisuuksia?

Positiivista kehitystä on hänen mielestä kuitenkin näkyvissä.

– On seuroja, jotka ovat myyneet viikonlopun tai päivän jahtipaketin seuran ulkopuolisille metsästäjille.

Landers ei näe metsästysmatkailun kasvattamisessa ongelmia niin kauan kuin oppaana toimivat kestävällä pohjalla toimivat suomalaiset, joilla on paikallistuntemusta.

Hän tunnustaa ajattelevansa kokonaisuutta markkinaehtoisesti.

– Laadulla pitäisi korvata määrä. Kyse on siitä, miten koko metsästyselämys paketoidaan. Se pitää sisällään ammattitaitoisen opastuksen, hienot puitteet joko esimerkiksi kartanotilamiljöössä tai luonnossa ja ruuan, joka on todella tärkeä.

Landers korostaa, että riistalla on oltava tunnustettu taloudellinen arvo.

– On harmillista, ettei riistaa nähdä arvokkaana eläimenä sekä elävänä että laukauksen jälkeen. Olennaista on, että mennään luonnonehtojen mukaisesti ja vaalimme kestävää metsästystä ja pidämme riistaeläinkannat luonnonmukaisina. Kulttuurimme kaipaa asennemuutosta.

Laadulla pitäisi korvata määrä. Kyse on siitä, miten koko metsästyselämys paketoidaan.

Metsästysmatkailu herättää monia kysymyksiä, kuten sen kuka omistaa riistan ja pitäisikö matkailun näkökulmasta lyhyehköä metsästyskautta pidentää.

– Koska metsästysseurojen paikallisväki vähenee maaseudulla, sinne pitäisi saada mahdollisuuksia hyödyntää paremmin käytettävissä olevia resursseja.

Sorkkaeläinten metsästyskautta pidennettiin juuri, mikä on Landersin mielestä positiivinen muutos.

– Metsästyskausien pidentäminen parantaa matkailumahdollisuuksia. Suomesta löytyy sellaisia lajeja, joiden metsästyskautta voi hyvin pidentää. Hirvenvasaa ja nuorta uroshirveä voisi metsästää hyvin helmikuun loppuun saakka ja kaurispukkijahtikin voisi kestää koko kesän. Kunhan kestävyys huomioidaan. Sorsaa ja tavia voisi metsästää enemmänkin, mutta metsäkanalintujen kohdalla satsaisin enemmän laatuun, en määriin.

Landers sanoo, että metsästysmatkailutuotteiden kehittämiseen tarvitaan koulutusta ja käytännön kokemusta. Riistatalous on nähtävä hänen mielestään monipuolisena kokonaisuutena, joka pitää sisällään itse metsästystapahtuman lisäksi ammattimaisen riistanhoidon, ruokailuhetket, mahdolliset yöpymiset, riistatuotteiden jatkojalostuksen, koiratyöskentelyn ja koirabisneksen.

– On yhä tärkeämpää, että alan oppilaitoksissa lisätään kestävän metsästysmatkailun ajattelua. Yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin pitäisi saada sitä tukevia koulutusohjelmia, Landers tiivistää.

Samuel Sorainen odottaa sorsien ylilentoa Viltgårdenin järjestämässä jahdissa.
Samuel Sorainen odottaa sorsien ylilentoa Viltgårdenin järjestämässä jahdissa.
Ravintola Nokan keittiöpäällikkö Ari Ruoho.
Ravintola Nokan keittiöpäällikkö Ari Ruoho.
Péter Vámosi käsittelee riistalihoja, kuten kotimaista hirveä, valkohäntäpeuraa, metsäkaurista, muflonia, joita Viltgårdenista toimitetaan yksityisasiakkaille ja jälleenmyyjille.
Péter Vámosi käsittelee riistalihoja, kuten kotimaista hirveä, valkohäntäpeuraa, metsäkaurista, muflonia, joita Viltgårdenista toimitetaan yksityisasiakkaille ja jälleenmyyjille.

EU-hanke hakee keinoja metsämatkailun parantamiseksi

Hyvinvointia riistasta – Välmående av vilt -hankkeen tavoitteena on luoda metsästysmatkailulle sellaiset puitteet ja mallit, jotka hyödyntävät sekä metsästysseuroja että metsästyslakia. EU:n ja valtion rahoittaman hankkeen ajatuksena on avata metsästysmatkailua niin, että valkohäntäpeurakantaa voitaisiin tehokkaammin pienentää. Tavoitteena on myös löytää keinoja, joilla riistalihan myyntiä ravintoloille, jälleenmyyjille ja kuluttajille voidaan lisätä. Hanketta johtaa ammattikorkeakoulu Novia, ja siinä ovat mukana myös Hanken, Turun yliopiston Brahea-keskus ja Suomen riistakeskus.

Uudenmaan lisäksi hankkeeseen panostavat Varsinais-Suomi, Pirkanmaa, Kanta-Häme, Päijät-Häme ja Satakunta.

Hankkeelle on myönnetty 400 000 euron avustus, ja se kestää 2,5 vuotta.