Teollisuus, kaupan ala ja rakentaminen häiriötilannerahoituksen saajien kärjessä

Business Finlandin kautta häiriötilannerahoitusta myönnettiin yhteensä 994 miljoonaa euroa 20 164 projektille. Tuen määrässä mitattuna eniten tukea saivat teollisuus, kaupan ala ja rakentaminen.

Business Finland oy:n rahoituksen johtaja, häiriötilannerahoituksesta vastaava Kari Komulainen arvioi tuen jakautumisen johtuvan useista syistä. Ensinnäkin Business Finlandin kautta häiriötilannerahoitusta myönnettiin pääasiassa yrityksille, joissa työskentelee ihmisiä kuudesta hengestä ylöspäin, jolloin tapahtuma-alalle tyypilliset toiminimiyrittäjät, freelancerit ja muutaman hengen yritykset eivät kuuluneet tämän tuen piiriin. Pienempiä yrityksiä rahoitettiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä kuntien kautta. Lisäksi häiriötilannerahoitus oli tarkoitettu nimenomaan toiminnan kehittämiseen, ei operatiivisen toiminnan pyörittämiseen tai laiteinvestointien tekemiseen. Eniten tukea saaneilla aloilla on tyypillisesti suuria kehityshankkeita, mikä osaltaan selittää tuen jakautumista juuri niille.

– Tämän rahoituksen myöntämiseen oli samanlaiset kriteerit toimialasta riippumatta. Rahoituksen myöntämisen edellytykset ovat, että yrityksellä on ollut ennen koronaa liiketoimintaa, liiketoiminta on koronan vuoksi häiriintynyt ja että rahoitus käytetään sellaisten uusien ratkaisujen aikaansaamiseen, jotka antaisivat yritykselle mahdollisuuden selviytyä tästä häiriöstä.

Tapahtumateollisuudelle myönnettyjen tukimäärien kokonaisuuden tarkastelu on monimutkaista, koska alalle ei ole olemassa yhtenäistä toimialaluokitusta. Tapahtumateollisuus ry:n teettämässä toimialatutkimuksessa kyselyyn vastanneet toimijat edustivat 24 eri virallista toimialaa. 55 prosenttia vastanneista koki, että heidän virallinen toimialaluokituksensa ei kuvannut heidän todellista toimintaansa. Business Finlandin kautta jaetussa häiriötilannerehoituksessa painotettiin koronasta nopeasti kärsineitä matkailuyrityksiä ja luovaa alaa, mutta rahaa ei varsinaisesti korvamerkitty millekään toimialalle.

Jokainen projekti arvioitiin yksi kerrallaan, ja jos rahoituskriteerit täyttyivät, rahoitus myönnettiin.”

– Sellaista tilannetta ei ollut, että rahoituksen kysyntä vaikka teollisuusyritysten tai hyvinvointiyritysten parissa olisi vähentänyt rahoitusmahdollisuutta esimerkiksi tapahtuma-alan puolella. Jokainen projekti arvioitiin yksi kerrallaan, ja jos rahoituskriteerit täyttyivät, rahoitus myönnettiin.

Apua yrityksille myös häiriötilannerahoituksen jälkeen

Häiriötilannerahoituksen haku päättyi viime vuonna, ja osa kehittämisprojekteista on jo saatu päätökseen. Business Finlandin kautta myönnetään kuitenkin toukokuun puoliväliin asti tutkimus-, kehitys- ja innovaatiolainaa, johon Komulainen kehottaa tutustumaan.

– Meidän tavanomaiset rahoituspalvelut on suunnattu yksinomaan yrityksille, jotka tähtäävät kansainvälisille markkinoille tai kansainvälisten asiakkaiden palvelemiseen. Mutta tätä lainamuotoista häiriörahoitusta myönnetään myös sellaisille yrityksille, joiden toiminta tapahtuu kotimarkkinoilla ja jotka palvelevat kotimaisia asiakkaita.

Koska kyseinen rahoitus on tarkoitettu kehittämistoimenpiteisiin, joihin sisältyy riskejä ja mahdollisuus siihen, että kehittämistoimenpiteet eivät johda toivottuun uuteen liiketoimintaan, ovat lainan ehdot normaalia pankkilainaa kevyemmät.

Kansainvälistymistä hakeville yrityksille Business Finlandilla on jatkuvasti tarjolla neuvontaa ja rahoitusta.

– Rahoitus- ja asiantuntijapalvelut ovat käytössä myös sellaisille yrityksille, jotka haluavat saada asiakaskuntaansa kansainvälisiä asiakkaita tai pyrkivät tuomaan kansainvälisiä asiakkaita kotimaahan käyttämään palveluita. Fyysisesti ei siis tarvitse lähteä kansainvälisille markkinoille näitä palveluita hyödyntääkseen.

Lähteet: Tapahtumateollisuuden toimialaraportti 2020, Business Finland

Julkaistu Evento-lehdessä 1–2/2021.

Lue digilehti!

Tilaa Evento!

Tilaa digilehti!

Sulje mainos Tilaa Evento