Tekoäly ei nurise rutiinihommista

Tekoälyllä on tarjottavaa kaikelle kuviteltavalle liiketoiminnalle. Ongelma on se, ettei yritysten johdoilla usein ole hajuakaan siitä, mihin kaikkeen tekoälyä voidaan käyttää. Sen tarjoamiin mahdollisuuksiin kannattaa kuitenkin tutustua.

Finch Finlandin Antti Merilehto kuvailee itseään innokkaaksi ja avarakatseiseksi oppijaksi. Vähän aikaa sitten hän kävi keräämässä oppia Piilaaksosta, jossa keskusteli tekoälystä kasvotusten alan pioneerien ja gurujen kanssa. Muun muassa näiden keskustelujen hedelmiä on mahdollista lukea helmikuussa ilmestyvästä kirjasta Tekoäly – matkaopas johtajalle. Kirjan näkökulma on liiketoiminnassa, koska siellä on myös Merilehdon oma substanssiosaaminen.

– En ole kiinnostunut tekoälyn lupauksista, vaan siitä, mitä on tapahtunut viimeisen puolentoista vuoden aikana. Elävässä arjessa tapahtuvat asiat ovat niitä, jotka oikeasti vaikuttavat liiketoimintaan.

Merilehto kertoo esimerkin tekoälyn käytännön osaamisesta ihmiseen verrattuna.

– Googlella haluttiin pienentää datakeskusten energiankulutusta ja tehtävään kiinnitettiin alan kovimmat osaajat. Heidän työnsä jälkeen energiankulutus laski alle prosentilla. Tämän jälkeen tehtävä annettiin tekoälylle. Dataohjautuvan työkalun aikaansaama energiansäästö oli 15 prosenttia eli yli kymmenkertainen ihmisten tuloksiin verrattuna.

Tekoäly hoitaa tylsät rutiinit

Käytännössä tekoälyn tarjoamat mahdollisuudet ovat rajattomat. Se voidaan valjastaa tekemään valintoja, joiden mukaan myös asiakaskokemusta kehitetään koko ajan paremmaksi. 

– Kuuntelen aamuisin musiikkia Spotifysta. En kuitenkaan ole itse laatinut soittolistaani, vaan sen tekee Spotifyn kehittämä tekoäly, Merilehto kuvailee.

– Tekoäly seuraa kuuntelemiani kappaleita ja vertaa musiikkimakuani muihin vastaaviin käyttäjiin. Samalla se ottaa vinkkejä muiden käyttäjien musiikkilistoista ja tarjoaa niitä myös minulle. Olen tyytyväinen tekoälyn tekemiin musiikkilistoihin, koska ne pohjautuvat omiin mieltymyksiini ja siksi osaavat tarjota juuri minulle mieleistä musiikkia, jonka olemassaolosta en tiennyt aiemmin.

Spotify on tietysti vain yksi esimerkki tekoälyn mahdollisuuksista. Se kuitenkin havainnollistaa hyvin, miten liiketoiminta käytännössä hyötyy tekoälyn käyttöönotosta.

– Ihmistä ei ole ohjelmoitu pysymään jatkuvasti tarkkaavaisena ja vastaanottavaisena pienille muutoksille. Tekoäly on. Se jaksaa loputtomasti rutiinihommia, Merilehto sanoo.

– Kun tekoäly ja sen mukanaan tuoma automatisointi otetaan mukaan arkeen, jää ihmisille tehtäväksi paljon mielekkäämpiä töitä.

Samoilla linjoilla Merilehdon kanssa on myös Mikko Koski, joka vastaa Dagmarilla kehittyneen analytiikan palveluista. Koski kuvailee tekoälyä algoritmiksi, joka suoriutuu näennäisesti älykkyyttä vaativasta tehtävästä.

– Toistaiseksi ei kuitenkaan ole olemassa geneeristä tekoälyä, joka osaisi kaikkea. Tekoälyt ratkaisevat spesifejä tehtäviä.

Eli rutiinitehtäviä, joita on kannattavampaa antaa koneiden kuin ihmisten tehtäväksi.

Ennakointia ja uusia trendejä

Millaisia hyödyntämistapoja tekoälylle sitten on?

– Ensinnäkin voidaan puhua olennaisesti erilaisiin prosesseihin liittyvistä automatisaatioista. Tekoäly voi oppia, millaisia viestejä, missä kanavissa ja milloin kannattaa lähettää kullekin asiakkaalle tai asiakasryhmille. Tekoäly voi myös automatisoida tämän prosessin, Koski kertoo.

Sitten on prediktiivisyys, mikä on asioiden ennakoimista tekoälyn avulla.

Salesforcen maajohtaja Petteri Poutiainen kertoo käytännön esimerkin, miten tekoälyä voidaan käyttää hyväksi asioiden ennakoinnissa.

– Otetaan vaikka Kone, joka valmistaa hissejä. Hisseistä kerääntyy jatkuvasti valtavat määrät tietoa ympäri maailmaa. Tätä tietoa voidaan käyttää hyväksi myös ennakoinnissa. Kun hissejä pitää huoltaa, tiedetään jo etukäteen, mitä varaosia tarvitaan ja mitä vikoja hisseissä todennäköisesti on missäkin vaiheessa.

Markkinoinnissa prediktiivisyys tarkoittaa esimerkiksi sitä, että löydetään asioita, jotka voisivat kiinnostaa kuluttajia juuri nyt. Tämä tieto saadaan keräämällä automatisaation avulla dataa eri lähteistä.

– Dataa voidaan kerätä esimerkiksi asiakkaan tai mediatoimiston datalähteistä. Lisäksi voidaan käyttää apuna monipuolisesti lukuisia julkisia lähteitä, kuten tilastokeskuksen dataa, hakukonedataa ja erilaisilla nettifoorumeilla käytäviä keskusteluja, Koski luettelee.

Myös Poutiainen kertoo netistä löytyvän jos jonkinlaista tietoa.

– Googlen Street View -palvelusta voidaan kartoittaa tietyn alueen rakennuskanta. Tätä dataa voi käyttää hyväkseen esimerkiksi aurinkopaneeleita valmistava yritys, joka löytää tiedon avulla potentiaalisimmat ostajat – ne, joiden talo sijaitsee juuri oikeassa ilmansuunnassa ja joissa on juuri oikeanlainen katto.

Ja sitten on vielä strukturoimaton data, kuten kuva, ääni ja teksti. Tekoäly voidaan panna lukemaan suunnattomat määrät tekstejä, joista se osaa päätellä, mistä yleisesti puhutaan. Esimerkiksi vaippavalmistaja voi kerätä tietoa, miten juuri meidän brändistämme puhutaan erilaisilla vauvafoorumeilla. Tätä dataa voidaan käyttää hyväksi niin tuotekehityksessä, asiakaspalvelussa kuin myynnissäkin.

Voiko kone luoda uutta?

Tekoälyn rajattomuus herättää kysymyksiä luovuudesta ja sen merkityksestä. Jos annetaan koneen hoidettavaksi automatisoitavissa olevat tylsät tehtävät, voivat ihmiset keskittyä tekemään luovempia tehtäviä. Mutta voiko tekoälyäkin kehittää luovaksi?

– Tekoäly voi olla ainakin apuna luovissa prosesseissa, Koski myöntää.

 

Antti Merilehto.
Antti Merilehto.
Mikko Koski.
Mikko Koski.
Petteri Poutiainen.
Petteri Poutiainen.

– Otetaan esimerkiksi netin bannerimainonta. Tekoäly selvittää nopeasti, paljonko tietyn väriset ja tietyn kuvioiset bannerit tuottavat klikkejä. Tämän jälkeen se voi itse luoda parhaiten myyvistä bannereista uusia versioita, jotka pohjautuvat klikatuimpiin väreihin, fontteihin ja kuviin. Kone tekee versioinnin, koska luova ihminen ei halua tällaista tehdä.

Koski kertoo myös musiikkikokeiluista, joissa ihmisille on soitettu koneen ja ihmisen säveltämää musiikkia. Tutkimusten mukaan eroa ei huomaa.

Kaiken kaikkiaan tekoäly on kehittynyt viime vuosina valtavaa vauhtia. Jos ei vielä voida puhua luovista koneista, niin todennäköisesti hyvin pian voidaan.

Tekoäly palvelee asiakasta

– Pitää muistaa, että kaikkien vimpaimien ja hienon teknologian takana on kuitenkin halu tuoda jotain lisää asiakkaalle, Poutiainen täsmentää.

Tekoäly tarjoaa valtavat määrät dataa, ja näin voidaan rakentaa jokaista yksittäistä asia-kasta palveleva asiakaspolku. Asiakaspolku kertoo, keihin asiakkaisiin markkinoinnissa kannattaa keskittyä, millaisia asioita he todennäköisesti ostavat ja mistä he voisivat innostua.

Poutiaisen mukaan Suomessa kehitetään jo nyt paljon hienoa teknologiaa, jota voitaisiin käyttää apuna liiketoiminnassa.

Yksi tekoälyn hienoimpia ominaisuuksia onkin se, että sen avulla voidaan ratkaista ongelmia melkein millä tahansa toimialalla, yrityksen kokoon katsomatta – sitä voivat hyödyntää niin pienet startupit kuin maailmanlaajuiset jättiyrityksetkin. Kunhan vain niiden johto herää tekoälyn potentiaaliin ja osaa ottaa sen käyttöönsä.