Tapahtumateollisuuden määritelmä on pitkälti tekemättä, eikä ennen koronakriisiä tapahtumateollisuudesta juurikaan ole puhuttu. Keskustelu tapahtuma-alan vaikuttavuudesta on kriisin myötä aktivoitunut, ja ala on ottamassa tärkeitä askeleita.

– Tapahtumateollisuus on valtava ja kiinnostava kokonaisuus, joka ei välttämättä avaudu edes alan sisällä työskenteleville. Erään digitaalisen palvelutuotteen kehittämisen yhteydessä meille alkoi jo kaksi vuotta sitten syntyä käsitys tapahtumateollisuuden ekosysteemistä ja tapahtuma-alan vaikuttavuudesta, kertoo parikymmentä vuotta alalla toiminut Kati Kuusisto, joka toimii nykyään toimitusjohtajana tapahtuma-alan strategisessa toimistossa New Work Agencyssä.

– Tapahtumateollisuus on tällä hetkellä hajallaan ja sanoittamaton. Puhutaan tapahtumista ja niiden mitattavuudesta, mutta ei siitä, mikä on tapahtuma ja kuka sen ylipäätään määrittelee. Ovatko esimerkiksi pikkujoulut tai SM-liigan runkosarjan 450 peliä kaikki tapahtumia?Miten tapahtuma-alan ammattilainen itse määrittelisi tapahtuman?

– Tapahtuma on aina jonkinlainen ajassa ja paikassa tapahtuva teko, jossa ihmiset ovat aktiivisesti läsnä ja jokin muuttuu. Se on fyysinen tai digitaalinen kohtaaminen, yhteinen tunnekokemus, jossa ihmisten energiat yhdistyvät ja vahvistuvat.

Toimialat tunnistavat itsensä, mutta kokonaisuus ei ole hahmottunut.”

Tunnistamaton ala

Tapahtumateollisuus ja sen merkittävät työllisyys- ja talousvaikutukset eivät hahmotu samalla tavalla kuten muiden järjestäytyneiden alojen, esimerkiksi teknologiateollisuuden.

– Yhteiskunnallisesti tapahtumia ei tunnisteta teollisuudeksi, emmekä ole onnistuneet kommunikoimaan alastamme yhtenä laajana kokonaisuutena. Toimialat tunnistavat itsensä, mutta kokonaisuus ei ole hahmottunut.

Tapahtumateollisuuden näkökulmasta tapahtumat voidaan karkeasti jakaa kongresseihin, kokouksiin ja seminaareihin, festivaaleihin ja kulttuuritapahtumiin, messuihin, yritystapahtumiin ja urheiluun. Tapahtumien toteuttamisessa tarvitaan myös laaja alihankintaketju, joka sisältää esimerkiksi tapahtumatekniikkaa, -rakenteita, -tiloja, ruokailu-, anniskelu- ja turvallisuuspalveluita. Lisäksi tapahtumien takia matkustetaan, majoitutaan ja käytetään ravintolapalveluita.

– Koko tämän vaikutusketjun myötä tapahtumien kerrannaisvaikutukset talouteen, työllisyyteen ja hyvinvointiin yhteiskunnassamme ovat todella mittavat. Siksi on tärkeää, että koko teollisuutemme tunnistettaisiin myös yhteiskunnallisesti. Kun meidät tunnistetaan, pystymme myös vaikuttamaan toimintaedellytyksiimme, sekä tapahtuma-alojen ymmärrykseen ja arvostukseen.

Lähde: New Work Agency Oy.

Tapahtumateollisuus järjestäytyy nyt

Nyt Kuusisto on luomassa tapahtumateollisuuden edunvalvontajärjestöä, Tapahtumateollisuus ry:tä ajamaan kaikkien tapahtuma-alojen asiaa. Tässä vaiheessa asiaa edistävät Kuusiston kanssa Mirva Merimaa lipunmyyntipalvelu Tiketistä, Maria Sahlstedt New Work Agencystä ja Juho Hiidenmaa tapahtumatekniikan palveluita tarjoavasta Brightista.

Parhaillaan kootaan perustajajäsenten ryhmää, joka tulee edustamaan monipuolisesti koko tapahtumateollisuutta ja sen eri toimijoita. Tämän ryhmän toimesta tullaan perustamaan tapahtumateollisuuden keskusjärjestö, joka alkaa välittömästi koostamaan lukuja tapahtumateollisuuden koosta, jotta yhteiskunnallinen vaikuttaminen voidaan aloittaa riittävän isolla volyymilla mahdollisimman pian.

Tapahtumateollisuus ry tulee tavoittelemaan asemaa tapahtuma-alan keskusjärjestönä, joka toimii yritysten ja alan toimijoiden muodostamien yhdistysten edunvalvojana ja palveluiden tarjoajana. Keskusliiton tarkoituksena on asiantuntijana ja vaikuttajana parantaa tapahtuma-alan yritysten ja yrittäjien kannattavan toiminnan edellytyksiä.

Lähde: New Work Agency Oy.

Lue tästä koko juttu ja katso taulukot.

 

Julkaistu Evento-lehdessä 3/2020.