Aluehallintovirastojen määräysten mukaan alle 50 henkilön yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset ovat sallittuja 1.6. alkaen.  Jos järjestelyissä noudatetaan THL:n ja opetus- ja kulttuuriministeriön ohjetta, myös 50-500 henkilön yleisötilaisuuksia voidaan järjestää.

– Rajoitukset epidemian hillitsemiseksi ovat tarpeellisia, mutta samaan aikaan niiden tulee kohdella erilaisia elinkeinonharjoittajia tasapuolisesti. Meidän näkemyksemme mukaan tämä ei nyt toteudu, toteaa Tapahtumateollisuus ry:n perustamista valmisteleva Kati Kuusisto.

Myös tulkinnanvaraiset määräykset ovat aiheuttaneet alan toimijoiden keskuudessa hämmennystä. Aluehallintoviraston määritelmän mukaan yleisötilaisuudella tarkoitetaan yleisölle avoimia huvitilaisuuksia, kilpailuja, näytöksiä ja muita niihin rinnastettavia tilaisuuksia. Tällaisia ovat myös kutsuun tai jäsenyyteen sidotut tilaisuudet, jollei tilaisuutta osanottajien lukumäärän, tilaisuuden laadun tai muiden erityisten syiden perusteella voida pitää luonteeltaan yksityisenä. Tulkinnanvaraiseksi jää muun muassa se, lasketaanko yritysten tai julkisten organisaatioiden kokoukset ja tilaisuudet, jotka eivät ole yleisölle avoimia, rajoitusten piiriin.

– Tiettyjä yleisötilaisuuksia saa tällä hetkellä järjestää ilman henkilömäärärajoituksia, osaa rajoitetaan. Tapahtumajärjestäjiltä vaaditaan myös erilaisia toimia kuin vaikkapa kaupan ja ravintola-alojen toimijoilta, sanoo Kuusisto tiedotteessa. 

– STM:n mukaan tapahtumien rajoittaminen yksinään ei ole tehokas keino koronaepidemian torjumisessa, vaan samaan aikaan tarvittaisiin muitakin rajuja rajoitustoimenpiteitä. Kun näistä muista rajoituksista yhteiskunnassa nyt luovutaan, niin miksi tapahtumia yhä rajoitetaan erittäin rajusti, kysyy Kuusisto.

Rajoitukset pysäyttäneet bisneksen täysin 

Alan yritysten määrä lasketaan Suomessa tuhansissa ja kyseessä on miljardiluokan teollisuus. Koronaepidemian hillitsemiseksi asetetut rajoitukset osuivat tapahtumateollisuuteen ensimmäisten joukossa ja pysäyttivät suurelta osalta toimijoita liiketoiminnan käytännössä kokonaan.

Tapahtumajärjestäminen on normaaleissakin olosuhteissakin erilaisilla laeilla ja määräyksillä vahvasti säädelty ala ja tapahtumajärjestäjän vastuu yleisön turvallisuudesta on suuri. 

– Koronan vuoksi annettujen hygienia- ja turvallisuussäädösten noudattaminen jää nyt kuitenkin esimerkiksi kaupoissa ja ravintoloissa pitkälti yksilöiden vastuulle, ja niihin voi kokoontua paljon suurempia ihmismääriä kuin tapahtumille sallittu 500 henkilön maksimi. Emme ymmärrä kuinka koronaviruksen tartuntamekanismi tapahtumissa olisi yhtään sen erilaisempi ja oikeuttaisi nämä vaaditut toimenpiteet ja rajoitukset, sanoo Kuusisto.

Tapahtumista elinkeinonsa saavat yrittäjät ovat olleet Kuusiston mukaan heti ensimmäisten rajoitusten voimaantulosta saakka olleet eriarvoisessa asemassa kuin muut toimialat.

– Hallituksen linjauksesta on sanottu, että sen tulee kohdella elinkeinonharjoittajia yhdenmukaisesti eikä sen tarkoituksena ole rajoittaa yritystoimintaa, muistuttaa Kuusisto.

Kesäkuun toisella viikolla virallisesti perustettava, kaikkia Suomen tapahtuma-aloja edustava Tapahtumateollisuus ry on toimittanut kannanoton ministeriöille ja aluehallintovirastoille.