Tapahtuma-alan harmaa eminenssi Jukka Mäkelä peilaa 30-vuotista uraansa

Kun Jukka Mäkelä aloitti tapahtumatuotantoalalla, käytettävissä ei ollut kännyköitä. Tuotantoa ei hoidettu tekstiviestein. Vuoden vaikuttajaksi tänä vuonna valittu Mäkelä viihtyy alalla edelleen, sillä samalla hän saa seurata muiden toimialojen kehitystä ja muutoksia kuin aitiopaikalta.

Elokuvateatteri Tennispalatsin suurimmassa salissa oli alkamassa tämänvuotinen Evento Awards -palkintojenjakotilaisuus. Jukka Mäkelä oli asettautunut istumaan liki takariviin. Jo korviin kantautunut huhu siitä, että hänet olisi asetettu ehdolle vuoden vaikuttajaksi, tuntui mukavalta. Mutta kun oma nimi ilmestyi valkokankaalle, ja Mäkelä nousi hakemaan palkintoa, hän muistaa olleensa yllättynyt ja häkeltynyt. Kaiken lisäksi yleisö nousi seisomaan.

– Salin reaktio tuntui hienolta. Ihmiset vihelsivät. Et usko, miten pitkä matka takarivistä oli kuljettava palkintoa noutamaan, Woltti Groupin asiakkuusjohtaja muistelee hymyillen.

– Mutta ehdottomasti lämpimimmät onnittelut sain myöhemmin meidän firmamme nuorimmilta työntekijöiltä.

Vuoden vaikuttaja -valintaperusteissa Jukka Mäkelää luonnehdittiin tapahtuma-alalla pitkään vaikuttaneena ja alaa Suomeen voimakkaasti luoneena tekijänä, joka edelleen uskoo kohtaamisiin, vuorovaikutukseen ja henkilökohtaisuuteen.

Yritän lounaan alkusalaatin äärellä udella, mitä konkreettista palkinnosta on seurannut. Konkari naurahtaa ja paljastaa, että vuoden kuluessa kaikenlaisia keskustelunavauksia on ehtinyt käynnistyä. On niin paljon ihmisiä, joiden kanssa ”olemme tienneet toisemme”. Palkinto ja siitä onnitteleminen on madaltanut kynnystä ottaa yhteyttä – ja johtanut useisiin avauksiin. Sen enempää Mäkelä ei vielä suostu paljastamaan. Hän vaikenee aiheesta silmät ilkikurisesti vilkkuen.

Afrikkatunnelmaa merenjäältä

Kun ihminen palkitaan pitkästä ja uraauurtavasta työstään alalla, on pakko kysellä uran varhaisista vaiheista. Yksi alkupiste sijoittuu vuoden 1990 tammikuuhun. Mäkelä, joka oli aiemmassa työssään järjestöalalla toisinaan toteuttanut työnantajan tapahtumia, oli perustamassa Seikkailu oy -yritystä. Samoihin aikoihin maassamme perustettiin myös muutama muu samantyyppinen tapahtuma-alan yritys.

– On vaikea sanoa, mikä oli ensimmäinen. Onko se edes tarpeellista? Toimenkuvat, joiden päälle tapahtumayrityksiä tuolloin perustettiin, olivat toisistaan poikkeavia. En tiedä, keskittyikö kukaan meistä 90-luvun yrittäjistä ainoastaan tapahtumiin.

Seikkailukin perustettiin alkujaan sellaisen kivijalan päälle, jossa tapahtumien lisäksi toinen kantava osa olivat matkat. Perustajat pyörittelivät ajatusta seikkailumatkoista, matkatoimistotyyppisestä palvelusta räätälöidä yrityksille elämys- ja palkintomatkoja. Vaikka 90-luvulla olikin hyvin tyypillinen tapa toteuttaa yritystapahtuma viemällä sidosryhmät Lappiin, ehti samanaikainen lama nakertaa matkatoimistoajatukselta pohjan nopeasti pois.

Meidän alallamme pääsee seuraamaan eri alojen liiketoimintaa kuin vip-katsomosta.”

– Kyllä me nuoret kundit pian huomasimme, että bisnes on tapahtumissa ja pääkaupunkiseudulla eikä lainkaan ulkomailla.

Mäkelän aloittaessa tapahtuma-ala ei ollut millään tavoin ammattimaista.

– Ei ollut firmoja, joista olisi voinut tilata lavasteita tai visuaaleja alihankintana. Kaikki tehtiin itse.

Niinpä Mäkeläkin oli niittämässä kaisloja Töölönlahden merenjäältä. Merikaapelihallin täyttämiseksi niitä tarvittiin sangen monta sylystä. Asiakas kun oli tilannut Helsingin Kaapelitehtaalle afrikkalaista tunnelmaa.

– Alkuaikojen freelancer-verkosto oli moninkertainen verrattuna siihen, mitä tapahtuma-alan yrityksillä nykyään on.

Vakituisia työntekijöitä, satoja freelancereita – Seikkailu oy ehti olla tapahtuma-alan peruskoulu sangen suurelle tekijäjoukolle.

– Tolkuttoman monet tapahtuma-alan nykyiset tekijät ja yrittäjät ovat ehtineet olla jossain vaiheessa Seikkailussa töissä.

Olikin aika, jolloin Jukka Mäkelä rehellisesti saattoi sanoa tuntevansa jokaisen alan merkittävän toimijan Suomessa.

Aika ennen somea

Tapahtumatuotantoala on tutkitusti hektinen ja kuormittava. Mikä ihme saa ihmisen pysymään stressaavalla alalla vuosikymmenestä toiseen?

– En ensinnäkään ole lainkaan kahdeksasta neljään -mies. Adrenaliinia pitää aina olla jossain vähäsen. Mielestäni hienointa tällä alalla kuitenkin on, että pääsen työni kautta katsomaan monen yrityksen asioita läheltä. Meidän alallamme pääsee seuraamaan eri alojen yrityksiä ja liiketoimintaa kuin vip-katsomosta. Siitä minä tykkään.

Hyvän analogian pitkään uraan Jukka Mäkelä löytää matkapuhelinten maailmasta.

– Kun aloitimme, työntekijöillämme ei ollut edes kännyköitä. Asioita ei ollut mahdollista hoitaa esimerkiksi tekstiviestein.

– Olen ollut lanseeraamassa niin NMT- kuin GSM-puhelimia, nyt työskennellään 5G:n parissa erilaisista puhelinmalleista puhumattakaan. Teleoperaattoreiden maailma on täysin muuttunut: olen ollut tekemässä Posti-Teleä ja sen jälkeen Radiolinjaa ja Soneraa.

Median äkäinen muutos vaikuttaa myös tapahtuma-alalla.

– Vielä 2000-luvun alussa markkinointi oli nykyistä paljon helpompaa: tässä maassa oli lähinnä kaksi valtakunnallista televisiokanavaa. Nyt tuntuu, ettei kukaan tahdo uskoa, että Youtube-kanava ei ole toiminut Suomessa kuin reilun vuosikymmenen. Youtube ja sen kautta erilaiset sosiaalisen median kanavat ovat vaikuttaneet todella paljon nykyiseen tekemiseemme. Se, mikä oli alkuaan irrallinen juttu, on nykyään asia, jonka varaan koko tapahtuman voi halutessaan rakentaa.

Pitkä perspektiivi teleoperaattori-bisnekseen saa Mäkelän muistelemaan hetkeksi Telen tilaisuutta.

Lämmintä ruokaa noutaessamme hän kertoo, miten Telen slogan oli aikoinaan ”Yhdistämme”.

– Jossain urani alkuvaiheissa olin mukana miettimässä esiintyjiä tilaisuuteen. Joku ryhmästämme tarttui kiinni sloganiin. Lopulta ehdotimme asiakkaalle, että tilaisuudessa yhdistämme Vuokatin Back to the Sixties -tapahtumassa esiintyneitä artisteja: ensin lavalle nousee Pave Maijanen, joka pyytää yhdistämään hänet Pepe Willbergiin, joka puolestaan kysyy voisiko yleisön joukosta mukaan tulla myös Hector, joka pyytää mukaan vielä Kirkankin. Suuri yleisö tuntee kokoonpanon myöhemmin Mestareina, mutta isossa tapahtumassa, ensimmäistä kertaa yhdessä, me yhdistimme heidät.

Välillä rukkaset käteen

Vuonna 2004 Jukka Mäkelä siirtyi Woltti Groupiin. Kännykät tai teleoperaattorit eivät jättäneet miestä tuolloinkaan.

– Minulla on ilokseni pitkäaikaisia asiakkaita. Olen päässyt tekemään töitä esimerkiksi DNA:n viestinnän kanssa jo yhdeksän vuoden ajan. Jälleen olen saanut vip-aitiosta seurata, miten pienestä haastajayrityksestä on kasvanut alan iso tekijä.

Pitkäaikainen asiakkuus tarkoittaa myös sitä, että kesällä Jukka Mäkelä on ollut Porissa aina SuomiAreenan aikaan. Asiakas on ollut tapahtuman pääyhteistyökumppani.

Vaikka Mäkelä onkin asiakkuusjohtaja, joka on vahvasti kiinni myynnissä ja tuloksessa, välillä myös johtaja osallistuu tuotannon käytännön töihin.

– SuomiAreenalla meillä on viikon aikana paljon tekemistä ja tiukat aikataulut. Ihan mielelläni laitan rukkaset käteen. Käytännön töissä jeesaan, kun reissukeikalla ollaan.

– Ei se vaan toimi niin, että kun kaikilla on pirun kiire, minä vain patsastelisin siinä vieressä.

Yksityiskohtaisesti Jukka Mäkelä ei suostu kertomaan, mitä kaikkea onkaan reissuilla joutunut tekemään. Hän kuitenkin kuvailee, miten pitää huolen, että asiakkaalla on kiireestä huolimatta turvallinen olo tilaisuuden valmistumisesta ja omalla tuotantoryhmällä työrauha nostaa tapahtuma pystyyn.

– Minä pelaan sitä peliä yhdessä kaikkien kanssa, hän naurahtaa.

Hotelli Marskin lounaalla jälkiruokana nautitaan kahvia. Ennen kuin lounaamme on ohi, on saatava tietää, mistä mies on pitkän uran varrelta ylpein. Vuoden vaikuttaja ei suostu vastaamaan tähänkään suoraan.

– Ennemminkin olen ylpeä siitä, että kun on näin pitkä ura, en ole tullut tehneeksi yksittäistä suurta mokaa. Voisi hyvin olla, kun on jonkun tuhatta tapahtumaa tehnyt, että joku olisi mennyt läskiksikin.

Tapahtumakateuttakaan mies ei myönnä. Mutta sen hän kuitenkin suostuu sanomaan, että Suomessa osataan tehdä hyviä tapahtumia.

– Ei suomalaista tapahtumaosaamista tarvitse hävetä. Maailmalla kohderyhmät saattavat helposti olla suurempia kuin Suomen kokoisessa maassa; isommat kohderyhmät, isommat budjetit, mutta perusratkaisut, eivät ne maailmalla sen kummallisempia ole. Ehkä näyttävämpiä tai isompia.

Hyvässä tapahtumassa Jukka Mäkelän mielestä oleellista on, että sen taustalla on mietittynä tietty elämys tai vaikutus; siitä osallistujilla riittää tarinoita pidemmäksi aikaa. Sillä tavoin yksittäinen tapahtuma saadaan elämään. Tapahtuman koolla ei ole niinkään väliä. Kun tilaisuuden taustalla on jotain oivallusta tai jujua, syntyy fiilis, jossa on hyvä olla mukana.

– Aikoinaan isot tapahtumat olivat jollain tavalla se juttu. Olen kuitenkin alkanut arvostaa väkimäärältään pienempiä tilaisuuksia, joissa pystyy tekemään vielä kovemman vaikutuksen yksittäisiin ihmisiin.

Sillä ihmisistähän tapahtumissa on aina kyse. Ihmisten välisistä kohtaamisista.

– Jos kärjistäen muistelen 90-luvun keikkoja, fokus oli toisinaan liikaakin siinä, miltä tilaisuus näytti, tuoksui ja tuntui. Toisaalta nykyään tehdään liian usein niin, että laitetaan iltapäiväksi seminaari ja sen päälle tunnin kokkarit. Se on siinä, otetaan ehkä kuva.

Suomalaista tapahtumaosaamista ei tarvitse hävetä – maailmalla vain on isommat budjetit.”

– Kuka tahansa tilaisuutta järjestäessään voisi vielä enemmän miettiä, miten vieras kokee tilaisuuden. Siitä kokemuksesta syntyvät muistot. Ja vasta muistojen avulla syntyy vaikutus, jonka vieras kertoo tilaisuudesta tai sen järjestäjästä eteenpäin.

– Omat niskakarvani nousevat välittömästi pystyyn, jos osallistun tilaisuuteen, jossa yksikään isäntäväestä ei tule kysymään, mitä minulle kuuluu tai miksi minä olen paikalla.

Jukka Mäkelä ei myöskään arvosta tilaisuuksia, joihin päästäkseen pitää jonottaa tai aikataulut sakkaavat. Ne ovat kuitenkin asioita, jotka olisivat ennakoimalla helposti hoidettavissa.

Hyvässä tilaisuudessa tulee Mäkelän mielestä syntyä hyvä fiilis.

– Useimmiten se kiva, hyvä fiilis tulee ihmisten kohtaamisesta. Sen tähden kohtaamisille pitää antaa tapahtumissa aikaa ja tilaa toteutua. Hyvä tilaisuuden toteuttaja miettii jopa, miten erilaisia kohtaamisia voidaan tapahtuman aikana toteuttaa. Eikä mikään tästä poista ajatusta siitä, että tapahtumassa voi olla tiukka asiasisältö.

Vuoden vaikuttajalla on myös unelma, tapahtuma, jota hän ei ole toistaiseksi päässyt toteuttamaan. Se olisi suuri, kansainvälinen, Suomesta televisioitava suora lähetys.

– Ihan sama, olisiko kyse suuresta urheilukilpailusta tai Eurovision-laulukilpailun tyyppisestä show’sta. Sellaisen tuotannon konseptia kun pääsisi käsikirjoittamaan – uskon, että minulla olisi aika paljon annettavaa.

Missä syötiin?

Kuusi palaa

Kuusi palaa -ravintola, uudistetussa Marski by Scandic -hotellissa Helsingin Mannerheimintiellä.

Julkaistu Evento-lehdessä 6/2019.