Tämän kuvan muistan korona-ajasta 10 vuoden päästä

Ilta oli edennyt hilpeille tunneille, kun tapahtuman juontaja kuulutti yllätysartistin lavalle: Vesala! Yleisö oli epäluuloinen: ”Eihän tämä voi olla totta, eihän me olla kuultu livemusiikkia puoleentoista vuoteen.”

Vesala käveli nahkahousuissaan salin poikki lavalle, bändi kajautti biisin – ja yleisö repesi.

En itse valunut muiden mukana lavan eteen vaan hivuttauduin kohti sivuseinää paikkaan, jossa näin monisatapäisestä yleisöstä lähes jokaisen. Tässä oli hetki, jonka halusin tallentaa mieleeni kuvaksi, johon palata viiden tai kymmenen vuoden päästä, kun muisto poikkeusvuosista jo haalistuu.

Skannasin salia musiikin tahtiin hyppivistä juhlijoista kaveriin, joka vielä keräsi rohkeutta nousta tanssimaan. Vesalan mukana laulavista fiilistelijöistä kymmeniin keikkaa puhelimilla tallentaviin faneihin. Löysin myös monta silmäparia, jotka tekivät samaa kuin minä, ikuistivat vapauden tunteen itselleen.

Bändi kajautti biisin, ja yleisö repesi.”

Tapahtumaa varten oli toki tehty poikkeusjärjestelyjä ja lyöty monta sinnikästä ja luovaa päätä yhteen. Sinnikkyys ja luovuus toden totta ovat tapahtuma-alan voimavarat. Niiden ja uusien virtuaaliratkaisujen ansiosta alan vuosi 2022 voi nousta ennennäkemättömän ketteräksi, kansainväliseksi ja tavoittavaksi.

Nousua ennustaa sekin, että tapahtuma-alan koulutusta tarjotaan nyt ennätysmäärä, ja nuoria tulokkaita hakee koulutuksiin moninkertaisesti enemmän kuin aloituspaikkoja on tarjolla.

Juhlasalissa Vesala lisäsi kierroksia, ja rohkeutta kerännyt kaverikin keinui jo mukana. Vapautin paikkani seinän vierestä ja menin tanssimaan.

Elämyksiä ei voi vain ikuistaa, ne täytyy elää.

 

Outi Tuomivaara

Julkaistu Evento-lehdessä 5–6/2021.

Tilaa Evento!

Tilaa digilehti!

Sulje mainos Tilaa Evento