Anniina Kumara.

Kun suurtapahtumista kuten Provinssista ja Tangomarkkinoista tutulla Etelä-Pohjanmaalla tapahtumiin liittyvä matkailu ja työmatkailu väheni koronan johdosta, piti katseet kääntää kaukaa lähelle. Etelä-Pohjanmaan matkailumahdollisuuksien tunnettuutta edistävä Visit Lakeus onkin panostanut nyt erityisesti paikallismatkailuun. Toukokuussa 2020 alkoi EU-rahoitteinen “Matkailijalle inspiroivampi Etelä-Pohjanmaa” -hanke, jonka sisältösuunnittelusta, sisällöntuotannosta ja koordinoinnista vastaa Anniina Kumara. Hänen mukaansa alueorganisaatioiden täytyy kannustaa turvalliseen matkailuun voimassa olevien suositusten puitteissa.

– Me olemme alueen yrityksille yhteinen nimittävä tekijä. Vaikka yksittäisellä yrityksellä saattaa olla huolta ja murhetta, alueorganisaation on pidettävä lippu korkealla.

Rohkeutta peliin

Vaikka koronaepidemia on tuonut monille alueen matkailu- ja tapahtumayrittäjille kapuloita rattaisiin, kokee Kumara tilanteen myös edistäneen luovien ratkaisujen syntyä. Kokonaisuudessaan epidemia on myös lisännyt ihmisten kiinnostusta kotimaan matkailuun, mistä pitäisi nyt ottaa kaikki irti. Erityisesti palveluiden näkyvyys on Kumaran mielestä avainasemassa.

– Täytyy huolehtia siitä, että palvelut ovat saatavilla ja näkyvissä siinä kohtaa, kun ihmiset etsivät  tietoa. 

Erityisesti sosiaalisen median hyödyntämisessä näkyy Kumaran mukaan eroja eri sukupolvien välillä. Alueella on paljon nuoria, aloittavia yrittäjiä, joille sosiaalisen median käyttö on luontevaa, mutta toisaalta lukuisia perinteikkäitä matkailukohteita, joita pyörittää vanhempi yrittäjäsukupolvi.

– Sosiaalisen median haltuunotossa näkyy hajontaa. Mutta minusta on toisaalta maailman persoonallisinta, kun somessa näkyy kaikki tekeminen ja ollaan aitoja. Digitaaliset taidot tulee kuitenkin olla hallussa.

Kumaran mielestä kaikkiin mahdollisuuksiin pitäisi tarttua rohkeasti. Esimerkiksi virtuaalimatkailussa olisi hurjasti potentiaalia. Hän kertoo japanilaisesta toimittajasta, jonka striimaama maksullinen Lakeuden virtuaalikierros oli kiinnostanut erityisesti nuoria, sisustuksesta innostuneita japanilaisnaisia. 

– He olivat aivan villeinä tällaisesta mahdollisuudesta. Toimittaja kävi striimin aikana Lapuan Kankureilla, Kyrö Distilleryllä ja Aalto-kohteissa.

Myös myyntikanavien tehostaminen parantaisi palveluiden löydettävyyttä. Majoitusmahdollisuudet kyllä löytyvät varaussivustoilta, mutta nokipannukahviretkiä tarjoavan yrityksen palveluiden etsiminen vaatiikin matkailijalta jo taitoa ja kärsivällisyyttä.

– Näitä palveluita on, mutta ne pitäisi saada netissä ostettavaan muotoon. Palvelumuotoilua ja konseptointia pitäisi tehdä vielä nykyistä enemmän.

Kumaran mukaan korona on kuitenkin ravistellut monia alan toimijoita, mikä on tuonut paljon hyvää matkailun kehittämiseen.

– Ei voida enää ajatella, että kyllä se turisti soittaa sitten kun on lähellä ja tulee kylähän.

Paikallisia, perheitä ja luontomatkailijoita

Laajemmassa mittakaavassa Visit Lakeudella tavoitellaan myös Etelä-Pohjanmaan ulkopuolisia matkailijoita, mutta koronan myötä on keskitytty lähialueen ihmisiin. Kumara ei näe sitä ongelmana vaan mahdollisuutena: melko nuorena organisaationa Visit Lakeuden täytyy vielä rakentaa tunnettuuttaan, ja paikallisista aloittaminen luo tälle hyvän perustan.

– Organisaation taustalla on Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy, joka toimi yli 25 vuotta. Puolitoista vuotta sitten konsepti pistettiin uusiksi ja syntyi Visit Lakeus.

Kumaralle on ollut erityisen tärkeää, että paikalliset kokevat maakunnan matkailuyhtiön omakseen.

Paikallisten lisäksi perhe- ja luontomatkailijat ovat Etelä-Pohjanmaalla tärkeässä roolissa. Alueella sijaitsevat Ähtäri Zoo, PowerPark, Härmän kylpylä ja Keskisen kyläkauppa ovat kohteita, joihin lähdetään koko perheen voimin. Toisaalta juuri Unesco Global Geopark -statuksen saaneet kaksi kansallispuistoa houkuttelevat luonnosta kiinnostuneita matkailijoita. Korona on kuitenkin osoittanut, että kohteet, jotka huomioivat myös paikalliset asiakkaat, ovat kriisitilanteissa vahvoilla.

– Jos käy huonosti, niin kyllähän paikalliset voivat pitää yritykset pystyssä.

Kumaran mielestä Etelä-Pohjanmaa on alueena niin monipuolinen, ettei sen esiintuominen vain yhden kärjen valossa ole jatkossakaan järkevää tai edes mahdollista.

Omat vahvuudet kehiin

Paikallismatkailun kiinnostavuuden lisäämisessä Kumara korostaa omien vahvuuksien hyödyntämistä. Alunperin Laihialta kotoisin oleva Kumara asui monta vuotta Helsingissä ja ulkomailla ennen Etelä-Pohjanmaalle paluuta, ja on huomannut Visit Lakeudella aloittamisen jälkeen oman asenteensa muuttuneen.

– Silloin alkuun etsin täältä jaettavaksi jotain tosi erikoista. Ehkä tämä johtuu myös siitä, että en ole ihan suoraan sitä kohderyhmää, jota Etelä-Pohjanmaalla tavoitellaan. Mutta usein koitetaan liian paljon peittää sitä omaa paikallista identiteettiä, joka on täällä tosi vahva.

Kumara myös huomauttaa, että lähimatkailun ei tarvitse olla erikoista tai suureellista. Hänkin itseasiassa lähimatkailee juuri haastattelumme aikana, sillä kahvittelemme Waroon tuvassa, joka sijaitsee hänen kotipaikkansa viereisessä kunnassa.

– On kyse tosi pienistä jutuista: ei aina tarvitse tehdä koko päivän retkeä naapurikuntaan, vaan arjen matkailuhetkiä voi etsiä ihan läheltä.

Kumara pitää Etelä-Pohjanmaan vahvuutena maaseudun ja lähiruoan linkittymistä arkielämään.

– On tärkeä ymmärtää, että ne aidot elementit ovat vahvuuksia: ei tarvitse rakentaa siihen päälle mitään uutta ja kiiltävää.

Maaseutumatkailu on varsin pieni matkailun ala, mutta Kumaran mukaan se kiinnostaa ihmisiä enemmän kuin tarjontaa löytyy. Kumaran vetämän projektin puitteissa on esimerkiksi työpajoissa keskusteltu paikallisten yrittäjien kanssa siitä, miten maaseudun työn seuraamista tai lehmien silittämistä voitaisiin tuotteistaa.

Tapahtumista matkailun pariin

Ennen Visit Lakeudelle työllistymistä Kumara vietti neljä kuukautta Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Suomeen paluun myötä oli tarkoitus siirtyä töihin Provinssille, mutta korona veti maton alta sen suunnitelman suhteen. EU-rahoitteiseen hankkeeseen mukaan pääseminen tuntui siinä vaiheessa lottovoitolta, vaikka Kumara joutuikin tinkimään suunnitelmastaan siirtyä sisällöntuotannosta takaisin tapahtumien  asiakasrajapintaan. Kumara aloitti ennen hankkeeseen työllistymistä matkailualan osaamisen johtamisen maisteriopinnot Lapin ammattikorkeakoulussa, mikä on vienyt Kumaraa yhä syvemmälle matkailun maailmaan ja samalla tukenut hänen rooliaan Visit Lakeudella.

– Olin koko ajan ajatellut, että tapahtuma-ala vetää minut takaisin, mutta en enää ole varma. Nyt tuntuu, että tapahtumat ja matkailu yhdessä luovat sellaisen elämyskokonaisuuden, jonka parissa haluan jatkossakin työskennellä.

Kumara tekee opinnäytetyötään alueiden ja matkailun brändilähettiläistä. Aiemmin karttuneet verkostot ovat olleet avuksi niin työn kuin opintojen parissa - esimerkiksi Kyrö Distillery Companyllä työskennellessään Kumara tutustui laajasti alkoholialan osaajiin, joita on haastatellut nyt Visit Lakeuden podcastiin. Hän pitääkin matkailualalla erityisesti siitä, että kaikki mahdollisuudet ovat avoinna.

– Pitää tarttua pieniin mahdollisuuksiin ja kääntää ne positiivisiksi.