Sisäpiiriläiset: Herää jo, tapahtuma-ala!

Jos keihäänheiton kultamitalit tai pituushypyn podiumpaikat jaettaisiin samalla metodilla, joilla tapahtumien onnistumista arvaillaan, kysyttäisiin yleisöltä fiilistä ja kisojen pääsponsorin toimarilta, että maistuiko kahvi. Ja tämän perusteella julistettaisiin voittaja.

On yksi asia, jossa alamme on susihuono: mitattavuudessa. Ihmettelemme, miksi tapahtumia ei arvosteta ja budjetit aina kyseenalaistetaan. Mutta ilman mittareita ei ole uskottavuutta.

Nyt on alamme aika herätä, sillä liiketoiminnan muilla alueilla hiihdetään ohi – sekä vasemmalta että oikealta. Mitattavuus, personointi ja datan hyödyntäminen ovat tulleet jäädäkseen. Meillä asiakkaat hurraavat jo siitä, jos ilmoittautumislomakkeelta löytyy ikioma etunimi ihan valmiiksi täytettynä. Verkkokaupassa kaikki on sinulle personoitua.

Parhaat tapahtumat Suomessa ovat tuotannon tasossa ihan hyvää kansainvälistä tasoa.

Mutta se, että tapahtuma on laadukkaasti toteutettu, siinä on kiva teema ja ajatus ja mahtavat ledinäytöt lavalla, ei ole onnistumisen mitta.

Meidän – tapahtumatekijöiden – suurimmat kilpailijat ovat kaikki muut keinot vaikuttaa ihmiseen. Siis vaikka onlinemarkkinointi, sisällöntuotanto, blogit, tubettajat ja jopa vanha kunnon Hesarin etusivu. Senkin tehokkuutta mitataan sormi pulssilla – tiesitkö?

Markkinoinnin budjettikakkua on jakamassa monet ja me tietenkin haluamme leikata mahdollisimman ison siivun kohtaamisille. Ja olla vielä se ensimmäinen, joka polkaisee ja päättää jatkossa markkinoinnin kaapin paikan. Olisiko siis syytä pelaa peliä samalta viivalta niin, että myös ne itserakkaat mainostoimistot pitäisivät tapahtumamarkkinointiyrityksiä oikeina toimijoina teemajuhlien järjestäjien sijaan?

Jos haluamme saada kulmahuoneet heräämään, niin faktoiksi pitää tuoda kauniisti kirjoitettujen tekstien ja upeiden instakuvien lisäksi myös tutkittua tietoa. Tavoitteet tulee olla mitattavia ja todennettavia. Emme voi ikuisesti sanoa, että “kun tää on niin hankalaa…” Yritetään edes!

Tietoa saadaan jos sitä vain halutaan kerätä. Tapahtumasta kerättävä tieto on parhaimmillaan todella laadukasta sekä henkilökohtaista. Tieto, data on kaiken keskiössä. Sitä pitää kerätä, siihen pitää investoida ja sen osaajia käyttää tapahtumien suunnittelussa. Kuinka monessa tapahtumafirmassa on töissä data-analyytikko? Siis mitä? Ei kenelläkään? Vaikka väitämme, että teemme ihan todesta otettavaa vaikuttamista.

Tietoa saadaan jos sitä vain halutaan kerätä.”

Data on valtaa. Nykyisten mediatalojen bisnes on jo aikoja sitten siirtynyt sisällön tuottamisesta kuluttajadatan keräämiseen ja hyödyntämiseen kohdennetun mainonnan toteuttamisella. Samaa tekevät isot urheiluseurat, kauppakeskukset ja kaikki paikat missä ihmiset kohtaavat. Olisiko tapahtumamarkkinointi luonnollinen jatkumo? Pitäisi olla!

Verkossa tuotetaan miljoonia tunteja viihteellistä sisältöä joka päivä, jotta saadaan kerättyä kuluttajista tietoa. Tätä tietoa käytetään kuluttajan pään menoksi ja kuluttaja nauttii asemastaan. Onhan hänen elämä tehty helpoksi kuluttaa. Vai koska olet viimeksi vetänyt palkokasvin sieraimeesi, koska verkkokaupan algoritmi ehdotti ostamiesi bikinien kanssa samaan ostoskoriin sopivaa rantamekkoa eikä Husqwarnan leikkuupuimuria? Et koskaan, koska pidämme siitä, että joku (vaikka tekoäly) miettii asioita puolestamme.

Miten on tapahtumien laita? Dataa kerätään lähinnä ilmoittautumisen yhteydessä, ja syvimmillään sitä hyödynnetään oikean nimen saamiseen oikean ihmisen napinläpeen. Edistyneimmät tilaavat nimikyltit jo digipainosta ja jossain messuilla voi jo jättää itsestään jäljen tunkemalla napinläpilappuaan messuosaston kömpelöön lukijalaitteeseen, mutta siihen se jää.

Se on sääli, sillä teknologia antaa jo nyt mahdollisuuksia luoda aidosti personoituja tapahtumaelämyksiä. Tapahtuma tarjoaa myös täysin uniikin kanavan kerätä sellaista tietoa, jota et muualta saa edes rahalla. Kun kutsu napsahtaa riittävän mielenkiintoiseen tilaisuuteen, liverrämme itsestämme vaikka mitä ilmoittautumisen yhteydessä. Verkossa toimiva markkinoija hyppää riemutanssiin jo pelkästä sähköpostiosoitteesta, joka sekin on todennäköisesti väärä tai spamtrap-ansa.

Mutta onneksi olemme huippuhyviä hyödyntämään tapahtumassa kerättyä tietoa itse tapahtuman jälkeen.

(Artikkeli jatkuu, kunhan kirjoittajat pääsevät lattialta ylös huutonaurettuaan riittävästi.)

Siis emme ole. Olemme siinä onnettomia ja mikä pahinta – emme edes haasta asiakkaitamme homman järjettömyydestä. Kymmeniä – joskus satoja tuhansia euroja – investoidaan hetkeen, joka voisi elää datan avulla vuosia. Mutta sitten tulee maanantai, uusi viikko, sähköposti täynnä rästimeilejä, ja kuka niillä osallistujatiedoilla enää mitään tekee. Tehdään seuraavaan tapahtumaan vähän isompi lediseinä, koitetaan saada budjetti riittämään Michael Monroen sijaan Mikko Leppilampeen, huomioidaan narikassa isompi miehitys ja hei – ne kinuskilattet toimi ihqusti!

Meidän on herättävä – tai sitten nukuttava rauhaisaa ikiuntamme. Ikuisuuden.

 

Sisäpiiriläiset, Herra X ja Rouva B

Kirjoittajista Herra X rakastaa nopeita autoja ja Exceliä täynnä ihanaa dataa. Rouva B puolestaan rakastaa nopeita miehiä ja BI-softan visuaalisuutta sekä julkisia tietovarastoja.

Tämän ensimmäisen artikkelin tarkoitus oli herättää tunteita. Välttääksemme potkut, someraivon, tappouhkaukset ja alan vaihdon, kirjoitamme sarjan myös loppuun nynnysti nimimerkkien suojista huudellen. Jatkamme kertomalla seuraavassa artikkelissa, kuinka tämä räpellys muutetaan ammattimaiseksi toiminnaksi datan avulla.

Tilaa Evento!

Tilaa digilehti!

Osa 1

Tässä artikkelisarjassa kaksi sisäpiiriläistä yrittää avata, missä tapahtuma-alalla mennään ja mihin tiedon avulla päästään. Jos nilkkaan sattuu lukiessasi, se on hyvä. Kipu on hetkellistä, mutta muutos on ikuista. Se vasta sattuukin, jos yrittää taistella vastaan.