Rosa Meriläinen: Kulttuuritapahtumat luovat taloudellista toimeliaisuutta

Kunta ja kuntalaiset hyötyvät kiinnostavasta kulttuuritarjonnasta.

Olen tänä kesänä nähnyt paikan päällä Kaustisen meiningin musiikkipitäjänä, jossa valtava määrä lapsia ja nuoria initioituu elävän perinnön edustajiksi: kaustislainen viulunsoitto on maailmanperintöä, tanhu Kaustisella niin suosittu harrastus, että jos sen suhteuttaisi väkilukuun, tanhuavia lapsia olisi Helsingissä kymmeniä tuhansia. Siksi Kaustinen vetää lapsiperheitä: siellä on luvassa lapsille hyvä elämä ja paljon tekemistä.

Pyhäjärvellä moni on käynyt soittamassa vaskikelloja – ajatella, että hauskat soittopelit ovat todella onnistuneet tekemään yhdestä huoltoasemasta vetonaulan. Meidänkin perhe matkalla Pyhäjärven Täydenkuun tansseihin pysähtyi Vaskikellossa syömään ja metelöimään.

Taidekaupunki Mänttä on onnistunut luomaan nykytaiteesta itselleen brändin – toki Serlachiuksen museon kokoelmakin on hämmästyttävä. Museo on täynnä teoksia, joita suomalaiset todella rakastavat. Banksyn näyttely oli kuitenkin se, jonka takia pitkä letka autoja jonotti museotiellä. Serlachiuksen maksutta lainaamilla polkupyörillä turistit pörräsivät pitkin Mänttää syömässä ja juomassa lukuisten eri taidenäyttelyiden väleissä.

Talousvaikutukset lukuina

Useista kulttuuritapahtumista ja kulttuurilaitoksista on saatavilla tutkijoiden laatimia paikallis- ja aluetalousvaikutuksia lukuina. Maailmanperintökohde Suomenlinnaa koskeneessa kävijätutkimuksessa vuonna 2018 kohteen kokonaistulosvaikutukseksi paikallistaloudelle saatiin 331 miljoonaa euroa ja kokonaistyöllisyysvaikutuksiksi 2 054 henkilötyövuotta. Pori Jazzin festivaaliviikko toi vuonna 2018 Satakunnan alueelle välittömänä tulovaikutuksena 19,6 miljoonaa euroa ja välittömänä työllisyysvaikutuksena 117 henkilötyövuotta. Jyväskylän taidelaitosten aluetaloudellinen vaikutus mitattuna tuotantovaikutuksilla on kokonaisuudessaan vähintään noin 14,9 miljoonaa euroa. Laitosten vaikutus alueen työllisyyteen on yhteensä noin 149 henkilötyövuotta. Luku ei sisällä laitosten henkilökuntaa.

Tutkija Leevi Saari laati Wihurin säätiön rahoituksella Kulta ry:lle riippumattoman selvityksen siitä, mitä kuntien ja valtion pitäisi tehdä, jotta kulttuuriala nousisi koronan aiheuttamasta taantumasta. Hän huomauttaa, että suorien talousvaikutusten lisäksi on syytä huomioida kulttuuri- ja taidealojen tuottama epäsuora hyöty muille toimialoille.

 

Rosa Meriläinen

 

Rosa Meriläinen on kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö Kulta ry:n pääsihteeri ja Tapahtumateollisuus ry:n hallituksen jäsen.

Julkaistu Evento-lehdessä 4/2021.

Tilaa Evento!

Tilaa digilehti!

Sulje mainos Tilaa Evento