Ravintolasta puhujien pomoksi

Pohjoismaisen Talarforum-konsernin toimitusjohtaja Johan Sjöstrand toivoo tapahtumiin enemmän rohkeutta ja painavaa sisältöä. Ravintola-alalta puhuja- ja tapahtumabisnekseen ponnistanut espoolainen jakaa aikansa Helsingin ja Tukholman välillä ja löytää mahdollisuuksia sekä digitaalisuudesta että ruotsalaisten kyseenalaistavasta keskustelukulttuurista.

Johan Sjöstrand istuu Ullanlinnassa sijaitsevan Ravintola Maxillin ikkunapöytään ja tervehtii henkilökuntaa kuin parhaita kavereitaan.

– Tämä on tuttu paikka, jossa on tullut käytyä useasti siitä lähtien, kun työskentelin Kapteeninkadulla maahantuonti- ja herkkuliike Corneliuksessa.

Hetkinen. Pohjoismaisen puhujakonsernin toimitusjohtaja töissä herkkuliikkeessä?

– Taustani on itse asiassa ravintola-alalla, Sjöstrand yllättää.

– Olen opiskellut restonomiksi Ahvenanmaalla Ålands hotell- och restaurangskolanissa, minkä jälkeen luin Hankenilla markkinointia. Ravintola-alan töitä olen tehnyt sveitsiläisessä konditoriassa, saksalaisessa hotellissa, tanskalaisella kalatehtaalla, tukholmalaisessa huippuravintolassa sekä Viking Linen laivoilla. Sitten minut pyydetiin Corneliukseen, jonka kylkeen perustin hieman myöhemmin oman cateringyrityksen.

Vuonna 2004 ravintolamaailma sai kuitenkin väistyä uusien haasteiden tieltä.

– Vanha kaverini Pate Ekman oli ollut tuomassa ruotsalaista Talarforumia Suomeen pari vuotta aikaisemmin. Hän pyysi minut Suomessa Speakersforumina tunnetun yrityksen uuden tytäryhtiön, Eventforumin maajohtajaksi.

Speakersforumin ydinbisneksenä on puhujien välittäminen tapahtumiin ja julkishallinnolle. Eventforum keskittyy puolestaan kokonaisvaltaisiin tapahtumatuotantoihin.

– Enhän minä silloin oikein ymmärtänyt, mitä kaikkea se tarkoitti. Aloitin tyhjältä pöydältä ja opin tehdessäni ensimmäisen vuoden aikana 60–70 tapahtumaa. Vasta sen jälkeen oli varaa palkata apuvoimia.

Ravintola-ala oli kuitenkin antanut tekemiselle vankan pohjan.

– Tapahtuma- ja ravintola-alalla on paljon samaa. Työ on stressaavaa ja sitä tehdään myös epätavallisiin kellonaikoihin. Erityisesti cateringin myyntiin sisältyy paljon erilaisista järjestelyistä huolehtimista. Myöhemmin olen itsekin palkannut meille ravintolamaailmassa toimineita yrittäjiä.

Vuonna 2013 Sjöstrand otti Eventforumin lisäksi päävastuun myös Speakersforumista, vuonna 2016 haaviin jäi koko Talarforum-konserni. Se tarkoittaa johtajanpallia yhteensä viidessä yrityksessä ja neljässä eri maassa.

Kahden kaupungin loukussa

Viimeiset puolitoista vuotta Sjöstrand on jakanut aikansa Helsingin ja Tukholman välillä. Maanantaiaamuna lentokoneen nokka kääntyy kohti Arlandaa kello kahdeksan, takaisin kotiin toimitusjohtaja lentää tiistai- tai keskiviikkoiltana. 

– Työmatka ei ole ongelma. Kun riittävän paljon lentää, tulee mahdollisuus ohittaa kaikki jonot ja nauttia kahvit loungessa ennen koneeseen nousua, hän nauraa ja kertoo lentäneensä viimeisen 10 kuukauden aikana peräti 76 kertaa.

Tukholmassa ollessaan Sjöstrand keskittyy tiukasti työntekoon.

– Olen toimistolla jo aikaisin aamulla, jolloin käytän aikaeron hyväkseni hoitamalla Suomen asioita. Sen jälkeen on aikaa istua palavereissa sekä tavata asiakkaita ja yhteistyökumppaneita

Ruotsista käsin hoidetaan myös Tanskan Taleforumin ja Norjan Talerforumin puhujamarkkinat.

– Konsernin liikevaihto on yhteensä 25 miljoonaa euroa, josta Ruotsi nielaisee noin puolet. Tanska on puhujamarkkinoistamme pienin. Norjassa taas öljyn hinta vaikuttaa kaikkeen bisnekseen. Siellä meillä on ollut muutaman kvartaalin verran hiljaisempaa.

Talarforumin pääkonttori sijaitsee kaupungin parhaiden kulkuyhteyksien keskellä Tukholman kaupungintalon vieressä. Tiloissa käy vuosittain 3 000 asiakasta, joista suuri osa osallistuu 45 kertaa vuodessa järjestettäviin aamuseminaareihin.

Asiakkaiden käydessä on tärkeää, että toimistossa on oikeanlainen syke. Muuten henkilökunnalla on mahdollisuus tehdä etätöitä, joita Ruotsissa tehdään Sjöstrandin mukaan selvästi enemmän kuin Suomessa.

– Luottamus työntekijöihin on ykkösasia. Jos kuukausi- ja budjettitavoitteissa pysytään, en näe syytä, miksei henkilöstö voisi työskennellä myös konttorin ulkopuolella.

Kyseenalaistamalla menestykseen

Etätyöskentelyn ohella rakkaiden naapureiden väliltä löytyy muitakin työnteon eroja. Ruotsissa on nimittäin vallalla varsin keskusteleva kulttuuri, joka saattaa saada tuppisuuksi kasvatetun suomalaisen hätkähtämään.

– Kun aloitin, olin valmistellut Talarforumin kickoffiin puolen tunnin puheen. Suomalainen ei ole tottunut siihen, että parin lauseen jälkeen on jo 15 kättä ilmassa, Sjö-strand muistelee.

– Suomessa pystytään tekemään päätöksiä nopeammin, sillä henkilöstö hyväksyy päätökset ja suorat ohjeet helpommin. Ruotsalaiset ovat sen sijaan kovia kyseenalaistamaan ja varmistamaan, että ohjeet on ymmärretty oikein.

Ruotsin mallilla on Sjöstrandin mukaan selvät etunsa.

– Kyseenalaistettaessa vastaukset saadaan heti ja ratkaisu hioutuu matkan varrella. Kun se otetaan käytäntöön, se istuu paikoilleen nopeammin. Suomessa taas ollaan alussa hiljaa, minkä vuoksi mahdolliset ongelmat nousevat esiin vasta jälkeenpäin. Ruotsilla menee hyvin – keskusteleva kulttuuri tuo selvästi tulosta.

Digi – tärkeä mutta kylmä

Tulosta tuo myös digitaalisuus. Kun vuonna 2004 mietittiin, kannattaako kotisivuja tehdä lainkaan, on tilanne tätä nykyä aivan toinen. Speakersforumissa digitaalisuuteen onkin panostettu toden teolla.

– Ensimmäinen kontakti ei enää välttämättä ole puhelinsoitto. Sisääntulevien puhelujen sijaan ensimmäinen kontakti luodaan yhä useammin kotisivujen chatissa. 

Reilut pari vuotta sitten Speakersforum avasi myös Puheen palo -sivuston, joka nostaa puhujat näkyviin tapahtumapaikkojen ulkopuolella tarjoamalla lukijoilleen puhujien blogeja ja runsaan videosisällön.

Digitaalinen kanava on Sjöstrandin mukaan kuitenkin kylmä, kun sitä verrataan aitoihin kohtaamisin.

– Kyllä minuakin kiinnostaa nähdä uusimmat TED Talk -videot, mutta salissa fiilis on aivan erilainen. Hyvä puhuja kiinnittää kuulijan huomion ja tietää, kenelle puhuu. Output on tärkeää, mutta yhtä tärkeää on se, mitä aiheesta jää kuulijoille mieleen.

 

Faktaa ja paatosta

Suomen puhuja-ala on kovassa nosteessa.

– Vuosina 2014–2016 tuplasimme kauttamme välitettyjen puhujakeikkojen määrän. Vuonna 2013 välitimme noin tuhat keikkaa, tänä vuonna lukema tulee lähentelemään kolmea tuhatta. Konsernitasolla välitämme 7 000 keikkaa vuodessa, Sjöstrand laskee.

Siihen tarvitaan iso verkosto, mutta myös puhujien määrä on kasvanut.

– Vuonna 2013 Suomen tuhatta puhujakeikkaa oli toteuttamassa 250 puhujaa. Viime vuonna välitimme keikoille jo yli 400 eri puhujaa ja juontajaa. Kaikkiaan konsernin puhujaverkostossa on noin 8 000 henkilöä.

Aihepiirit vaihtelevat laidasta laitaan, mutta pelkkä fakta ei kuulijoille riitä: puhujalta odotetaan myös motivoivaa paatosta.

– Teimme äskettäin ison pohjoismaisen asiakastutkimuksen, johon saimme kaikkiaan 3 500 vastausta, Sjöstrand kertoo.

– Suosituimmiksi aiheiksi osoittautuivat teknologia ja digitalisaatio. Kärjestä löytyivät myös muun muassa tulevaisuus, itsensä johtaminen, asiakaskokemus, työhyvinvointi ja vuorovaikutustaidot. 

Kunnolla tai ei ollenkaan

Suomessa tehdään Sjöstrandin mukaan erittäin tasokkaita tapahtumia. Parantamisen varaakin silti on.

– Ruotsissa sisällön tuoma hyöty ymmärretään paremmin. Haluaisinkin nähdä Suomessa enemmän rohkeutta panostaa puhujiin ja muuhun asiasisältöön. Sen kautta päästään myös tapahtumalle asetettuihin tavoitteisiin.

Tapahtuman suurin kuluerä ovat yleensä tarjoilut. Sjöstrand haastaakin pohtimaan, mitä muuta vieraille tarjotun ylimääräisen viinilasillisen hinnalla voisi saada. 

– Sisältö on kuitenkin se, mikä osallistujille jää tapahtumasta päällimmäisenä mieleen.

Sjöstrand kehottaa myös miettimään, kannattaako tapahtumaa kaikissa tapauksissa järjestää.

– Budjetointivaiheessa ollaan aina rohkeita ja halutaan toteuttaa jotain ennennäkemätöntä. Budjetti kuitenkin harvoin menee yhteen toiveiden kanssa, joten lopulta päädytään johonkin tavanomaiseen, joka on tehty ja nähty monta kertaa. Minun ohjeeni on joko tehdä kunnolla tai jättää kokonaan tekemättä.

Kohti puhuvaa Suomea

Esiintymistaidolla on nyky-yhteiskunnassa suuri merkitys.

– Ei ole montaakaan duunia, joissa ei tarvita vuorovaikutustaitoja. Yhdysvalloissa speech ja debate ovat osa koulunkäyntiä jo ala-asteelta lähtien. Kun itse olin koulussa, piti kerran vuodessa kertoa äidinkielen tunnilla kesälomasta, Sjöstrand vertaa.

Toivoa kuitenkin on ja muutoksen tuulet puhaltavat. Koulunkäynti on parhaimmillaan jo jotain aivan muuta kuin 80-luvun Tammisaaressa. Myös Talarforum-konserni kantaa kortensa kekoon viime vuoden lopulla Suomeen ja Ruotsiin perustetun Speakersforum Academyn kautta.

– Potentiaaliset puhujat ovat meihin paljon yhteydessä ja käyvät koe-esiintymisissä, vähän niin kuin Idolsissa. Koulutusohjelmassamme heidän on mahdollista kehittää niitä osa-alueita, jotka eivät ihan vielä ole valmiita. Lisäksi koulutamme yrityksiä ja niiden johtajia, Sjöstrand kertoo.

Myös vuodesta 2006 valitun Vuoden puhujan ympärille on viime vuosina kasvatettu komea gaala, jossa korostetaan puhuja-alan merkitystä ja palkitaan alan ammattilaisia monissa eri sarjoissa. 

– Me teemme puhujapuolella sitä, mitä Evento Awards tekee tapahtuma-alalla, Sjö-strand sanoo ja tähyää kahvikuppinsa yli kaukaisuuteen.

Siellä on suomalaisen puhuja-alan tulevaisuus ja se näyttää valoisalta.

Kuka?

  • Johan Sjöstrand, pohjoismaisen puhujatoimisto Talarforumin toimitusjohtaja. Konsernilla on Suomessa oma toimistonsa nimeltä Speakers- forum sekä sen tapahtumatuotantoihin erikoistunut tytäryhtiö Eventforum. Lisäksi yhtiö toimii puhujien välittäjänä Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.
  • Kotoisin Tammisaaresta. Asuu nykyisin Espoossa vaimonsa, tyttärensä ja kahden poikansa kanssa.
  • Vapaa-aikana urheilee ja seuraa lastensa harrastamista tenniksen, käsipallon ja jalkapallon parissa. 

 

Missä?

Maxill 

Helsingin Ullanlinnassa Korkeavuorenkadulla sijaitseva kansainvälisen keittiön makuja tarjoileva ravintola, joka juhlii 25-vuotista taivaltaan helatorstaina 25. toukokuuta. Ravintolassa on 45 asiakaspaikkaa sekä tyylikäs baari.

Maxillin lounaslista vaihtuu kahdesti viikossa. Neljästi vuodessa uudistuvan à la carten lisäksi tarjolla on myös sesonkilistan herkkuja kuten parsaa, äyriäisiä ja blinejä. 

maxill.fi

 

Mitä syötiin?

  • Valkoista parsaa ja hollandaisekastiketta.
  • Salaattia, grillattua lohta, avokadoa ja wasabikastiketta.
  • Sitruunapiirasta ja mansikkasorbettia.
  • Juomat: Sancerre Les Baronnes 2015, San Pellegrinon kivennäisvesi ja sisilialainen Moak-kahvi.