Pykäläviidakko: Työ tekijäänsä elättää

Musiikki on usein keskeinen osa erilaisia tapahtumia urheilukisoista pienempiin ja suurempiin juhliin, seminaareihin sekä liike-elämän tilaisuuksiin.

Musiikin käytöllä tiloissa ja tapahtumissa on tarkoitus. Musiikilla voidaan rauhoittaa, rakentaa tunnelmaa tai rikkoa hiljaisuutta. Musiikilla voidaan myös parantaa viihtyisyyttä, luoda haluttuja mielikuvia ja vedota tunteisiin. Näin musiikista tulee osa asiakaskokemusta. Mitä olisikaan joululahjaostoksien tekeminen ilman joululauluja tai jääkiekkopeli ilman ”Den Glider In” -kappaletta erätauolla?

Musiikin käyttö asiakastiloissa ja tapahtumissa on luvanvaraista

Musiikki, jota ympärillämme kuulemme ja kulutamme, on aina yhden tai useamman tekijän luovan työn tulos. Riittävän itsenäinen ja omaperäinen musiikkikappale on oikeudellisesti tekijänoikeudella suojattu teos. Tekijänoikeus synnyttää tekijälleen oikeuden määrätä, miten luomaansa musiikkia saa käyttää sekä toisaalta oikeuden saada korvaus silloin, kun sitä käytetään.

Tekijänoikeus sisältää muun muassa tekijän oikeuden päättää musiikkikappaleen saattamisesta yleisön saataville. Kappale saatetaan yleisön saataville esimerkiksi silloin, kun musiikkikappale esitetään julkisesti yleisölle. Julkista esittämistä on musiikin soittaminen elävänä musiikkina, radiosta tai suoratoistopalvelun kautta. Musiikin lähteellä ei ole merkitystä. Yleisöllä puolestaan tarkoitetaan mitä vain etukäteen määrittelemätöntä joukkoa, joka voi olla yhtä lailla jääkiekkopelin yleisö kuin myös taksikuskin ajovuoron asiakkaat. Yleisön ei siis välttämättä tarvitse olla suuri tai samaan aikaan paikalla. Tapahtumalta tai tilalta, jossa musiikkia soitetaan, ei myöskään edellytetä maksullisuutta. Toisaalta, jos tapahtuma järjestetään ansiotarkoituksessa, jo pienestä ja rajatusta joukosta voi muodostua yleisö ja kyseeseen tulla tekijänoikeuden piiriin kuuluva käyttö. Rajatun joukon muodostaa esimerkiksi työpaikan työntekijät, mutta työntekijöitä ollessa paljon ja musiikin käytön liittyessä esimerkiksi työntekijöiden työtehon parantamiseen tai henkilöstöjuhliin, voi kyseessä kuitenkin olla luvanvarainen käyttö.

Aina ei kuitenkaan ole kyse lupaa edellyttävästä musiikin käytöstä. Yksityinen käyttö muodostaa selvän ja olennaisen poikkeuksen luvanvaraisuudesta. Julkista ja luvanvaraista musiikin esittämistä ei ole musiikin esittäminen ilman ansiotarkoitusta ja riittävän pienelle ja suljetulle ryhmälle. Näin musiikin nauttimiseen osana yksityisiä perhe- tai ystäväpiirissä vietettäviä tapahtumia, kuten syntymäpäiväjuhlia tai hautajaisia, ei velvoiteta kysymään lupaa tai maksamaan tekijälle korvausta. Toisaalta myöskään silloin, kun yksittäinen työntekijä kuuntelee itsekseen musiikkia työpaikalla, ei kyseessä ole luvanvarainen musiikin soittaminen. Tilanne on kuitenkin jo toinen, jos kampaaja kuuntelee työpaikallaan radiota asiakkaiden kuullen. Myöskään kutsuvierastilaisuudet tai yhdistyksen yksityistilaisuudet eivät lähtökohtaisesti ole luvanvaraisuudesta vapaata yksityistä käyttöä. Musiikin käytön luvanvaraisuuden osalta täytyykin olla rajanvetotilanteissa tarkkana.

Miksi musiikista maksetaan?

Jos musiikkia halutaan hyödyntää osana tapahtumia tai asiakastiloja, on yrittäjän tai muun musiikkia hyödyntävän saatava käytölle lupa sekä maksettava korvaus musiikin tekijöille ja esittäjille. Maksamalla musiikista yrittäjä puolestaan edistää omaa liiketoimintaansa, tapahtumaansa tai brändiään. Oikeanlaisen musiikin ottaminen osaksi tarjottavaa palvelua tai tapahtumaa voi olla yksi tapa lisätä viihtyisyyttä ja luoda tunnelmaa. Viihtyvyyden lisääminen voi taas pidentää sitä aikaa, joka tilassa tai tapahtumassa vietetään, millä on puolestaan positiivinen vaikutus myyntiin.

Musiikilla voidaan myös luoda yhä kohdennetumpia asiakaskokemuksia. Hyvin valittu äänimaailma viestittää kenelle tuote tai palvelu on suunnattu. Musiikin käyttö onkin nykyään ennen kaikkea myös pitkälle vietyä brändi- ja asiakasstrategian rakentamista. Musiikin hyödyntäminen tässä tarkoituksessa suoraan tai välillisesti on yhä tavanomaisempaa. Olennaista on löytää omalle brändille ja asiakaskunnalle oikea äänimaailma ja musiikin käyttötapa sekä hankkia siihen sopivat luvat.

Musiikkiluvan hankkiminen ei edellytä etsimään jokaista yksittäistä oikeudenhaltijaa, jonka musiikkia halutaan hyödyntää. Suomessa musiikkiluvat tapahtumiin ja asiakastiloihin myöntävät keskitetysti tekijänoikeusjärjestöt Gramex ja Teosto. Riippuen käyttötarkoituksesta lupa voi koskea taustamusiikin käyttöä, elävän musiikin soittamista tai vaikka karaokea. Tekijänoikeusjärjestöille maksettavat lupamaksut ohjataan eteenpäin musiikin tekijöille, kustantajille, esittäjille ja tuottajille, joille korvaus kuuluu. Suoritettavilla korvauksilla luodaan toimeentulo musiikkialan tekijöille ja kannustetaan musiikin tekoon vastaisuudessakin.

TEKIJÄLLÄ ON OIKEUS TYÖHÖNSÄ

Tekijänoikeus on luovan työn tekijälle kuuluva määräämisoikeus, josta säädetään tekijänoikeuslaissa ja tekijänoikeusasetuksessa. Luovan työn tekijöitä, joilla on tekijänoikeuksia, voivat olla muun muassa kirjailijat, kuvataiteilijat, valokuvaajat, käsikirjoittajat, ohjaajat, koreografit, säveltäjät, sanoittajat tai kääntäjät.

Henkilöllä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseensa. Tekijä voi yksin määrätä teoksestaan. Vastaavasti tekijällä on oikeus kieltää muita käyttämästä teostaan. Jos kyseessä on useamman henkilön yhdessä luoma teos, tarvitaan lupa teoksen käyttöön jokaiselta tekijältä.

Käytännössä tekijänoikeus tarkoittaa usein sitä, että tekijällä on oikeus käyttää teostaan taloudellisesti hyväkseen. Tekijällä on myös pääsääntöisesti oikeus määrätä siitä, miten ja missä tilanteissa muut voivat käyttää hänen teostaan.

SITEERAAMINEN

Julkistetuista teoksista saa ottaa lainauksia eli sitaatteja hyvän tavan mukaisesti. Sitaatilla tulee olla asiallinen yhteys teokseen, jossa sitaattia käytetään. Esimerkiksi sitaatin käyttäminen voi olla mahdollista kritisoitaessa kyseistä teosta.

Lainauksia on lupa ottaa tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. Laissa ei kuitenkaan ole asetettu tiettyjä rajoja sitaatin pituudelle. Siteerauksen tarkoitus on tavallisesti havainnollistaa käsiteltyä kysymystä, joten sitaatti voi olla pidempikin, jos se on välttämätöntä asian havainnollistamiseksi. Siteerattaessa teosta on aina muistettava mainita siteerattava teos.

Tekijän yksinoikeus merkitsee sitä, että teoksen käyttöön on aina saatava lupa, ellei jokin tekijänoikeuslain rajoitussäännös oikeuta käyttämään teosta ilman lupaa. Tekijänoikeuden suojaamien teosten käyttö lainvastaisesti on tekijänoikeuden loukkaus.

LUVATON KÄYTTÖ

Luvattoman käytön tapauksessa käyttäjä on velvollinen suorittamaan tekijälle kohtuullisen hyvityksen. Tämä velvollisuus ei riipu siitä, oliko käyttäjä tietoinen käytön luvattomuudesta. Myös hyvässä uskossa oleva käyttäjä on velvollinen suorittamaan hyvityksen, mikäli hänellä ei ole ollut käyttöön asianmukaista lupaa. Hyvityksen suuruus on yleensä vähintään se hinta, jonka käyttäjä olisi joutunut maksamaan, jos olisi hankkinut asianmukaisen käyttöluvan.

Hyvityksen lisäksi käyttäjä voi joutua suorittamaan tekijälle vahingonkorvausta muustakin menetyksestä sekä kärsimyksestä ja muusta haitasta. Vahingonkorvauksen suuruus arvioidaan kussakin tapauksessa erikseen.

Hyvityksen ja vahingonkorvauksen lisäksi tekijänoikeuden loukkauksesta voi seurata rikosoikeudellinen vastuu eli rangaistus. Rangaistavuuden lähtökohta on loukkauksen haitallisuus suojattavien oikeuksien vaarantamisena ja vahingoittamisena.

Tekijänoikeusrikkomuksesta voidaan tuomita sakkorangaistus. Tahallisesti ja ansiotarkoituksessa tehdystä tekijänoikeusrikoksesta voidaan tuomita enintään kahdeksi vuodeksi vankeuteen.

Teosten luvatonta käyttöä valvovat muun muassa Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus sekä Kopiosto.

 

Lähde: Kopiosto

Julkaistu Evento-lehdessä 5/2020.

Tilaa Evento!

Tilaa digilehti!

Tässä juttusarjassa käsitellään tyypillisimpiä lainsäädäntöön liittyviä haasteita, joihin työpaikoilla törmätään. Tämän jutun kirjoittivat immateriaalioikeusjuristi, asianajaja Johanna Flythström ja immateriaalioikeusjuristi Ida Leskinen asianajotoimisto Roschierilta.