Pitääkö assistentinkin olla somessa?

Johtajia vaaditaan usein someen, mutta miten on assistenttien laita? Miksi assistentin kannattaisi laajentaa työnsä ulottuvuuksia myös sosiaalisen median puolella?

Johtajia vaaditaan usein osallistumaan sosiaaliseen mediaan, mutta kasvottomat organisaatiot kaipaavat ihmisiä julkisivuunsa myös laajemmalla rintamalla. Odotusarvot läsnäolosta näyttäytyvät uusina vaatimuksina myös assistenttityössä, vaikka ei toimisikaan keulakuvana sosiaalisessa mediassa.

On hyvä hallita yleiskuva aihepiiristä, varsinkin jos on mukana hallinnoimassa organisaation käyttäjätilejä. Henkilökohtainen osallistumisen taso tekee kuitenkin käyttökokemuksesta rikkaamman ja tuo uusia tuulia työhön.  

Toimintakulttuuri edellä

Kuten Markkinointi-instituutin Sonja Johnsson jo aikaisemmin kirjoitti Eventon lukijoille, myös assistentilla on hyvät edellytykset kasvaa organisaation digipioneeriksi, joka oivaltaa digityökalujen tuomia uusia mahdollisuuksia ja edistää toimintatapojen positiivista muutosta.

Digitalisaatiossa on tietenkin uutta teknologiaa taustalla, mutta suurin murros syntyy kulttuurimuutoksen kautta. Tietojärjestelmistä on tullut palveluita, jotka ovat entistä useamman työpöydällä, myös assistentin. ATK-keskeisestä tietohallinnosta on siirrytty hajautetumpaan tiedon hallinnan maailmaan, jossa osallistumismahdollisuuksia syntyy aiempaa enemmän ja yhä useampi myös hyötyy digikanavista ja -välineistä.

Innostusta valituista verkostoista

Tieto ja ihmiset liikkuvat erilaisissa palveluissa ja muodostavat verkostoja. Verkostoitumista ja vaikuttamista, niin digitaalista kuin perinteistäkin, voi ja kannattaa opiskella ja tehdä niin oman organisaation puitteissa kuin laajemminkin.

Työyhteisön laajentaminen työpaikan seinien ulkopuolelle somen välityksellä palvelee monella tapaa, työtehtävistä riippumatta. Sosiaalisen median verkostoista ja yhteisöistä voi löytää erikokoisia oppimispolkuja arkeen, työn ohessa kuljettavaksi. Esimerkiksi piipahdus Twitterissä voi johtaa mielenkiintoisen linkkivinkin ja työtä helpottavan oikopolun äärelle.

Vertaistuki on yksi hyvä syy läsnäoloon sosiaalisen median palveluissa. Avoimuus ja aito vuorovaikutus valtaavat alaa, tietenkin oman kriittisen harkintakyvyn ja someohjeistusten puitteissa. Kun on valmis jakamaan ajatuksiaan ja kokemuksiaan työstään, niin usein myös muut haluavat osallistua vastavuoroisesti ja antaa oman panoksensa keskusteluun. Parhaimmillaan tästä syntyy yhteinen oppimistilanne, joskus myös yli toimialarajojen.

Kun tietämys kasvaa, voi samalla kasvaa myös paine jokaisen vastaan tulevan somevälineen erinomaisesta hallinnasta. Kuten organisaatioiden sosiaalisen median läsnäolossa, myös henkilökohtaisella tasolla kannattaa rajallisten resurssien vallitessa keskittyä tarkoituksenmukaiseen kanavapakettiin. Jokin väline voi tarjota oman alan verkostoja ja toinen soveltuu paremmin vapaa-ajan tarpeisiin. Oikea kombinaatio löytyy kokeilun ja kokemuksen kautta.

Vuorovaikutusratkaisuja tarpeeseen

Välillä kannattaa myös ottaa aikaa ja arvioida, mikä vaikuttaa erilaisten välineiden ja niissä tapahtuvan toiminnan taustalla. Mikään väline tai uusi toimintatapa ei saisi olla itseisarvo.

Tuore tutkimusuutinen vahvistaa pysähtymisen ja itsetutkiskelun tarpeellisuutta. Pistokokein yli 150:een suomalaiseen organisaatioon tehdyssä tutkimuksessa vain kaksi prosenttia työntekijöistä kykeni kertomaan, mitkä ovat heidän firmansa strategiset painopisteet. Hieman yllättäen johtajienkaan luvut eivät olleet järin korkeita, joten myös assistenttien rooli toiminnan analysoinnissa ja strategisten asioiden kommunikoinnissa nousee arvoonsa. Kun asiat saa kirkastettua ensin itselle, on niistä luontevampaa viestiä myös muille.

Hyvä ja toimiva vuorovaikutus, tapahtuipa se intran chatissa tai julkisemmilla sosiaalisen median kentillä, nousee tässäkin lopulta keskiöön. Se on konepellin alta löytyvä moottori, joka vauhdittaa tunnistettavaa muutosta omassa työssä ja organisaation toimintakulttuurissa.

Markkinointi-instituutti on 85-vuotias muutoksen ammattilainen. Markkinointi-instituutissa voit opiskella työn ohessa alansa huippujen opastuksella tai kouluttaa henkilöstöä yrityksellesi yksilöllisesti suunnitelluilla valmennusratkaisuilla.

www.markinst.fi

Janne Heinonen toimii digihankepäällikkönä Markkinointi-instituutissa ja seuraa innokkaasti digitalisaation kehittymistä mm. sosiaalisen median välityksellä. Työssään Janne edistää tarkoituksenmukaisten, toimivien ja helppokäyttöisten digipalveluiden kehittämistä.

*Kaupallinen yhteistyö