Pekka Timonen: Alan äkkikuolemasta ei ole pelkoa

Tapahtumat eivät katoa, vaikka ne olisivat tauolla vielä ensi keväänkin. Tarvitaan kuitenkin nykyistä järeämpiä toimia sen turvaamiseksi, että alan elpyessä Suomessa on jäljellä myös ammattimaisia toimijoita niitä järjestämään.

Tapahtuma-ala on yksi koronakriisin suurimmista kärsijöistä. Koko 2000-luvun ajan voimakkaasti kasvaneen alan äkkikuolemasta ei kuitenkaan ole pelkoa.

– Jo muinaiset roomalaiset halusivat kokoontua yhteen ja pitää juhlia. Ihmisillä on luontainen tarve sosiaaliseen kanssakäymiseen ja tähän tarpeeseen tapahtumat vastaavat. Sitä ei yksi vuosi muuta, Tapahtumateollisuuden puheenjohtaja Pekka Timonen uskoo.

Osallistumisen halu nähtiin jo niissä muutamissa tapahtumissa, joita päästiin kesällä järjestämään.

Sen sijaan Timonen näkee suuren riskin siinä, että toimialan osaaminen katoaa Suomesta. Kun alan yritykset kaatuvat ja osaajat hakeutuvat muille aloille, vallan Suomen tapahtumamarkkinoista nappaavat suuret kansainväliset yritykset.

– Tämä riski kasvaa päivä päivältä, Timonen muistuttaa.

Tapahtuma-alan äkkikuolemasta ei ole pelkoa.”

Tapahtuma-alan arvo vuonna 2019 oli noin 2,35 miljardia euroa. Tänä vuonna siitä uhkaa kadota 1,8 miljardia, eli kyse on kansantaloudellisestikin merkittävästä asiasta. Työllisyysvaikutukset kohdistuvat 20 000 alan vakituiseen työntekijään ja peräti 175 000 tilapäistyöntekijään. Eikä tässä vielä ollut niitä palveluja, joihin alan pysähtyminen vaikuttaa välillisesti.

– Jos tästä jotain hyvää yrittää hakea, poliitikot ja viranomaiset ovat vihdoin tunnustaneet alan olemassaolon, Timonen totetaa.

Tapahtumissa eroja

Vielä keväällä alalla vallitsi voimakas taisteluhenki. Syksyn messu-, viihde- ja urheilutapahtumia valmisteltiin turvallisuus edellä. Uusien toimintastandardien luomiseksi on tehty myös vahvaa kansainvälistä yhteistyötä.

Nyt tapahtumia on kuitenkin jouduttu perumaan yksi toisensa perään.

Timonen korostaa viranomaisviestinnän roolia.

– Viranomaispäätökset ovat olleet epäselviä ja viipyneet pitkään. Lisäksi on tehty pahoja viestinnällisiä mokia, joiden aiheuttama hämmennys on lisännyt ihmisten epävarmuutta osallistua tapahtumiin.

Tapahtumien rajoitusmääräykset ovat tällä hetkellä alueellisia riippuen siitä, millainen epidemiatilanne alueella vallitsee. Suurimmassa osassa Suomea raja on tällä hetkellä 50 henkeä, kiihtymisvaiheessa olevilla alueilla 20 ja leviämisvaiheessa olevilla kymmenen henkilöä. Tätä suurempien kokoontumisten järjestäminen edellyttää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön asettamien ohjeiden noudattamista.

– Positiivistakin kehitystä on siis tapahtunut. Vihdoin on ymmärretty, että ammattilaiset pystyvät järjestämään tapahtumat turvallisuusasiat huomioiden. Meillähän ei ole edelleenkään tiedossa yhtään ammattijärjestäjien tapahtumassa saatua koronatartuntaa kesäkuun jälkeen, Timonen sanoo.

Virtuaalitapahtumien ansaintalogiikka puuttuu

Esimerkiksi ravitsemusalan kevään sulun aikana moni ravintola kehitti nouto- ja toimituspalvelujaan. Jotkut innovaatiot tulivat myös jäädäkseen. Timosen mukaan tapahtuma-alan innovaatioista ei ole puutetta.

– Uusia tapahtumaratkaisuja alkoi syntyä nopeasti, mutta niiden ansaintalogiikka ei vielä mahdollista kannattavaa toimintaa, Timonen huomauttaa.

Uusien toimintatapojen ja rakenteiden luominenkin vaatii aikaa.

– Tapahtumat rakentuvat pitkälti alihankintaketjujen varaan. Samanlainen ketju ei toimi virtuaalitapahtumissa, Timonen muistuttaa.

Tapahtumien puute näkyy myös muun muassa majoitus-, ravitsemus- ja kuljetusalalla, mutta sen vaikutukset kantavat paljon laajemmallekin alueelle.

– Messut ja yritystapahtumat ovat tärkeitä myynnin välineitä, Timonen muistuttaa.

Tuet eivät tavoita

Tapahtumateollisuuden teettämän tutkimuksen mukaan maalis-toukokuun aikana alan yritysten liikevaihto putosi keskimäärin 79 prosenttia. Syksyn arvioitu luku liikkuu 80–95 prosentin välillä. Elokuussa teetetyn kyselyn mukaan 85 prosenttia on hakenut erilaisia yritystukia. Vain 24 prosenttia on saanut yritysten yleistä kustannustukea. Lisäksi 51 prosenttia sai Business Finlandin tukea ja 23 prosenttia muuta tukea. Myös opetus- ja kulttuuriministeriön tukea on jaettu neljälle prosentille vastaajista.

Tämä ei kuitenkaan riitä turvaamaan alan toimijoiden selviytymistä kriisistä. Tapahtumateollisuuden ministeriölle jättämässä vetoomuksessa lisätuen tarvetta on perusteltu muun muassa toimialan poikkeuksellisen pitkään jatkuneella ahdingolla.

– Tapahtumat olivat kevään täysin kiellettyjä ja sekin jälkeen niiden järjestämistä on rajoitettu rankasti, vaikka terveysturvallisuuden huomioon ottavien tapahtumien järjestäminen olisi ollut mahdollista, Timonen sanoo.

Vetoomuksessa ehdotetaankin tapahtuma-alalle omaa, ravitsemusalalle suunnatun erityistuen kaltaista tukea yritysten uudelleen työllistämisen tukemiseksi ja toiminnan rajoitusten hyvittämiseksi, kuitenkin sillä erotuksella, että tuessa huomioitaisiin liikevaihto maalis–marraskuun ajalta.

Nykyiset tukimuodot eivät ota huomioon ahdingon pitkäkestoisuutta.”

Nykyiset tukimuodot eivät ota huomioon alan ahdingon pitkäkestoisuutta, toimialalle tyypillisiä ennakkoon syntyviä kustannuksia eivätkä alan hidasta elpymistä, perusteluissa sanotaan.

– Ihmisten luottamuksen takaisinsaavuttaminen on pitkä prosessi. Epidemia on saanut monet pelkäämään muidenkin tartuntatautien leviämistä tapahtumissa, Timonen perustelee.

Erityistuen lisäksi vetoomuksessa ehdotetaan muutoksia yleiseen kustannustukeen, joka ei kaikilta osin sovellu tapahtuma-alalle.

– Riski lähteä toteuttamaan tapahtumaa näin epävarmoissa olosuhteissa on kohtuuttoman iso, Timonen vetoaa.

Vetoomuksen vastaanotti elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Julkaistu Evento-lehdessä 6/2020.

Tilaa Evento!

Tilaa digilehti!