Paulina Ahokas: Tampere-talon ja kaupungin määrätietoinen työ kantaa hedelmää

Tampereen kaupunki on toiminut historiallisten tapahtumien näyttämönä vuosikymmenten ajan. Nyt sen ilme kansainvälistyy ja raikastuu reiluin harppauksin.

Vuosikymmen vaihtui Tampereelle poikkeuksellisissa tunnelmissa: vuoden 2019 lopussa kaupunki juhlisti 240-vuotista taivaltaan. Vuonna 2020 Tampere-talo täyttää 30 vuotta ja Tampere Filharmonia 90 vuotta. Ensimmäisen muumikirjan ilmestymisestä on 75 vuotta, mitä juhlitaan Muumimuseossa. Suomen ensimmäinen Marriott-ketjuun kuuluva hotelli avasi ovensa tammikuussa Tampere-talon kupeessa.

– Tämä on kaikkien aikojen tammikuu. Talon historiassa ei koskaan ole ollut yhtä aktiivista tammikuussa. Toistuuko tällainen tilanne, sitä on vaikea sanoa, Tampere-talon toimitusjohtaja Paulina Ahokas sanoo.

Lontoo, Marseille tai kotimaiset kaupungit, kilpailijoita löytyy joka puolelta ja jokaisella on omat vahvuutensa, Tampere-talon toimitusjohtaja Ahokas luettelee.

– Jos jumittuisimme pohtimaan kilpailijoitamme, menettäisimme paljon. Voisimme nähdä Tampereen Areenankin kilpailijana, mutta molempien intressi on saada kotiin isoja, uusia ja ennennäkemättömiä kilpailutuksia. Kukaan ei voita nollasummapelillä ja siksi teemme yhteistyötä, hän summaa.

Hiilineutraalius on kuuma trendi, joka herättää kongressiostoksilla olevien asiakkaiden mielenkiinnon.”

Tampereen ja Tampere-talon vahvuudeksi Ahokas nostaa strategisen ja määrätietoisen työskentelyn kongressien ja tapahtumien hankkimiseksi kaupunkiin. Ulospäin he kutsuvat tapaansa työskennellä Tampereen malliksi, joka on tuttu ajatus vahvoille tapahtumakaupungeille.

– Jokainen toimija näkee selkeästi sen, mitä hyötyä on paikallisten voimien yhdistämisestä. Suomi on tavattoman pieni maa, eikä edelleenkään niin tunnettu. Puhumattakaan Tampereesta. Meillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin toimia yhdessä.

Samaa toimintatapaa noudatetaan Ahokkaan mukaan myös muun muas­sa Lahdessa.

– Kun täällä keksitään jotain, kerromme sen lahtelaisille – ja päinvastoin.

Toimintamme perustuu jatkuvaan ajatusten- ja tiedonvaihtoon.

Mallin ideana on, että yliopiston ja Tampereen Areenan ympärillä neljän minuutin kävelymatkan ja 200 metrin säteellä on mittava tapahtumakeskittymä: hotellihuoneita yli tuhat ja tapahtumatiloja, jotka vetävät vajaa 20 000 henkeä uumeniinsa. Tätä palvelukokonaisuutta tarjoamalla kaupunki on saanut myytyä kansainvälisiä kongresseja ja urheilutapahtumia.

– Jokainen yksikkö keskittyy omaan osaamiseensa. Kokonaiskoordinaatio on kaupungilla.

Tampereen pormestari Lauri Lyly saa kehuja tapahtumatalon johtajalta.

– Onneksi meillä on pormestari, joka ymmärtää tapahtumien merkityksen ja sen, mitkä suorat ja epäsuorat vaikutukset tapahtumilla on kaupungille.

Konkreettisesti Ahokas näkee myötämielisyyden työssään niin, että yhteistyö kaupungin viestinnän, kaavoituksen ja alueen yritysten kanssa on mutkatonta ja sujuvaa.

Olennaista on kaupungin markkinoinnin näkökulmasta, että verkostosta löytyy aina aktiivisia vaikuttajia, joilla on sananvaltaa jopa maailmanlaajuisesti.

– Taiteilijat, tieteilijät, yritysjohtajat ja urheilijat verkostoineen ovat mieletön voimavara kaupungille. Suomalaisten osaamista ja näkökulmia arvostetaan maailmalla.

Ahokkaan kuvaama kaupungin eri tahojen yhteispeli joutuu todelliselle koetukselle parin vuoden päästä, kun huomio kohdistuu keväällä 2022 järjestettäviin jääkiekon MM-kisoihin. Työtä tehdään jo taustalla ahkerasti. Tampere aikoo ottaa näkyvyydestä kaiken irti, lupaa Ahokas.

– Se on valtava media- ja yleisötapahtuma. Kaupungin kaikki voimat ovat liikkeellä. Jokainen osa-alue huomioidaan.

Seurasipa kisaa yleisön joukossa, turistina tai kaupunkilaisena, jokainen ryhmä saa osakseen erityistä huomiota.

Selkeä muutos katukuvassa

Marriottin avaaminen heilautti perinteisen tehdas- ja työläiskaupungin, sittemmin porvarillisen leiman saaneen Tampereen katukuvaa. Jos Muumimuseo muutti aasialaisturisteineen tunnelman kansainvälisemmäksi, nyt suurten jenkkiseurueiden määrä on Ahokkaan mukaan selvästi havaittavissa. Hän huomauttaa, että kyse on maailman suurimmasta hotelliketjusta, jolla on noin 140 miljoonaa kanta-asiakasta.

– Se ei ole iso juttu pelkästään Tampereelle, vaan koko Suomelle.

Ahokas arvioi, että jenkkiketju tuo uutta näkökulmaa myös koko suomalaiseen hotellikenttään. Olennaista on, että ketju ei lisensoinut toimintaa olemassa olevalle operaattorille, vaan toteuttaa sen itse. Ahokas on seurannut sivusta muun muassa, miten huolellisesti ketju esimerkiksi perehdyttää työntekijänsä.

– Jokainen käy läpi 80 erilaista verkkokoulutusta.

Tampere-talon näkökulmasta olennaista on, että Courtyard by Marriott Tampere City edustaa ketjun vihreää laitaa, ja tukee siten Tampere-talon jo vuosia sitten laatimaa strategiaa. Ahokkaan mukaan talossa on käännetty kaikki kivet, kun on etsitty ekologisempia ja kestävämpiä vaihtoehtoja toiminnalle. Hiilineutraalius on kuuma trendi, joka herättää kongressiostoksilla olevien asiak­kaiden mielenkiinnon. Kymmenen vuoden työ on tuottanut tulosta ja talo alkaa erottua kilpailijoistaan.

Kansainvälisyyttä myös työyhteisöihin

Ahokas on tyytyväinen Tampere-talon kehitykseen.

– Olemme tapahtumayhtiönä monipuolistuneet ja laajentuneet. Aloittaessani talo oli operaattori ja promoottori. Toki olemme operaattori yhä, mutta nyt toimimme jo talon ulkopuolella, mistä Hartwall Areenalla tuotettu SuomiLOVE-konsertti on yksi esimerkki. Talon toiminnan kehittäminen on ollut mielekäs projekti. Tampere-talossa avattiin á la carte -ravintola, kauppa ja nyt tuotetaan uudenlaisia tapahtumia, kuten Sorsaklubi.

Jos jotain, Ahokas soisi suomalaisten työyhteisöjen muuttuvan yhä kansainvälisemmiksi. Suomalaisten kielitaito saa häneltä kiitosta. Hän toivoo silti, että Suomessa opiskeltaisiin entistä enemmän esimerkiksi saksaa, ranskaa ja espanjaa. Pelkästään kansainvälisten kongressien määrä jatkaa tasaista kasvuaan ja talon muu tarjonta houkuttelee kansainvälisiä kävijöitä, joten monipuoliselle kielitaidolle on tarvetta.

– Tampere-talossa työskentelevässä filharmoniassa esimerkiksi on edustettuna 14 eri kansallisuutta. Muumimuseo puolestaan tuo päivittäin kansainvälisiä vieraita taloon.

Museon vuosittaisesta 100 000 kävijästä kolmasosa on ulkomaalaisia. Pääosin edustettuna ovat Japani, Korea, Venäjä, Englanti ja Pohjoismaat.

– Muumimuseo on Suomen kansainvälisin kulttuurimatkakohde, Ahokas uskaltaa väittää.

Jaksamisen kulmakivet

Ahokas kertoo, että hänellä on työelämässä kaksi kantavaa ajatusta. Tismalleen samat, jotka Keith Silverang mainitsi Optio-lehdessä hiljattain.

– Olen todella tarkka siitä, että olen aidosti innostunut siitä, mitä teen. Vastuu on itsellä ja omasta asenteesta kiinni, onpa sitten työntekijän, esimiehen tai johtajan roolissa. On tunnistettava asiat, jotka motivoivat ja tekevät onnelliseksi.

Toinen ajatus on se, että hän inspiroituu ympärillään olevista ihmisistä. Nämä ajatukset Ahokas kirjoitti jo kauan sitten kännykkäänsä muistilapulle.

– Kaikki muu seuraa sen jälkeen.

Ahokkaan kohdalla se tarkoittaa, että hän voi tehdä töitä myös viikonloppuisin.

– Kun on innostunut ja ympäröi itsensä kollegoilla, joiden kanssa on hyvä meininki, jaksaa lähes mitä vain.

Sen sijaan, jos asiat eivät ole kohdallaan, 37,5-tuntinen viikkokin tuntuu raskaalle. Tuttua jokaiselle meistä, myös Ahokkaalle. Kun hetkittäinen uuvahdus valtaa mieltä, Ahokas kohdistaa katseensa riittävän kauas tulevaan. Maaliin, jonka hän on asettanut joko henkisesti tai julkisesti itselleen.

– Toki duunissa tulee hetkiä, etteivät asiat etene kuten on toivonut. Silloin mietin, onko kyse hetkellisestä asiasta ja onko maali, yhdessä rakennettu visio edelleen innostava. Vai onko niin, etteivät asiat muutu ja pitää tehdä muunlaisia johtopäätöksiä.

Kun näkökyky sumenee, Ahokas suuntaa Pispalan harjulle. Sen korkeimpaan kohtaan, josta hän näkee konkreettisesti kauaksi.

– Se on upea ja inspiroiva paikka, jossa käytiin sisällissodan taistelut ja josta näkee, mille perustalle Tampere on konkreettisesti rakennettu, hän kuvailee Lauri Viidan kotitalon vieressä sijaitsevaa erityistä paikkaa itselleen.

Se, mitä hän milloinkin näkee kaukana siintävän symbolisesti latautuneessa voimaantumispaikassaan, vaihtelee. Toisinaan se voi olla uusi hanke tai konsepti, jonka hän haluaa rakentaa tiettyjen ammattilaisten kanssa. Toisinaan hän oivaltaa, miten tietty myyntiin liittyvä haaste on ratkaistava.

– Joskus näen, miten keskenään kiistelevien asioiden välinen taistelu on ratkaistava.

Juuret historiassa – katse kaukaisuudessa

Ahokas kertoo, että häntä on aina kiinnostanut ymmärtää asioita pidemmällä perspektiivillä.

– Sieltä tulevat tarinat. Tampereella kiinnostavinta on juuri tarina, josta on lähtöisin koko Suomen hyvinvoinnin tarina, hän toteaa ja perustelee väitettään.

Tampereelta löytyy Suomen hyvinvoinnin ja taloudellisen kasvun syntysija.”

Ahokas on vahvasti sitä mieltä, että Tampereelta löytyy Suomen hyvinvoinnin ja taloudellisen kasvun syntysija. Hän kertoo tamperelaisten naisten allekirjoittamasta vallankumouksellisesta pamfletista ja tapahtumaketjusta, jonka pamfletti sai aikaan. Naiset vaativat itselleen äänestysoikeutta ja oikeutta asettua ehdolle vaaleissa.

– Allekirjoittajina ei ollut pelkkiä rikkaita tai kouluttautuneita, vaan naisia joka säädystä. Myös tehdastyöläiset ja huollettavat osoittivat kantansa.

Seurasi 40 000 ihmisen mielenosoitus. Tampereen silloisen väkiluvun tuntien mielenosoittajia tuli muualtakin. Myöhemmin mielenosoitukset levisivät koko maahan. Vuotta myöhemmin naiset saivat oikeuden toimia poliittisesti. 19 naista valittiin vuonna 1907 eduskuntaan, ja he lähtivät ajamaan aloitetta, joka piti sisällään sen, että koulutuksesta tulisi ilmaista. Suomen ensimmäinen naisministeri Miina Sillanpää allekirjoitti asetuksen.

– Suomi oli yksi maailman köyhimmistä maista vielä sata vuotta sitten ja sai kehitysapua. Kun äitini oli pieni, täältä lähdettiin vielä pakolaiseksi. Nyt olemme yksi vauraimmista ja hyvinvoivimmista maista, mitattiinpa meitä millä yhteiskunnan mittarilla tahansa.

– Tämä on tajuttoman inspiroivaa vieläkin. Diversiteetti ja yhdenvertaisuus on nostettu yhdeksi teemoista, kun Tampere hakee Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2026.

Kauaskantoisia ajatuksia ja työtä, joka verottaa energiaa fyysisesti ja psyykkisesti. Miten kaikessa pyörityksessä pysyy järjissään?

Ahokas tunnustaa, että välillä on tullut mentyä reippaasti pakkasen puolelle.

– Muuten ei ole innostunut. Yritän kuitenkin pitää huolen siitä, että unta on säännöllisesti riittävästi.

Rentoutuminen tarkoittaa hänen kohdallaan myös urheilua ja ystävien kanssa irrottelua kohtuudella.

– Kaksi pientä lasta pakottavat pitämään elämänsyrjässä kiinni, hän toteaa.

Julkaistu Evento-lehdessä 2/2020.