Ole onnellinen!

Huuhaata, hörhöilyä vai portti parempaan elämään? Onnellisuusvalmentaja Auli Malimaa opettaa työyhteisöjä tuntemaan itsensä ja olemaan onnellisia.

Auli Malimaa istuu Espoon rajalla työpöytänsä takana – Ikean keittiötasosta nikkaroitu, hän vinkkaa – ja hörppää kupista yrttiteetä. Aurinkoisuutta ja positiivisuutta huokuvan naisen tie onnellisuusvalmentajaksi kesti 50 vuotta, mutta pohja valettiin jo teini-iässä.

– Kun sairastuin 15-vuotiaana nivelreumaan, päätin ettei minusta koskaan tule katkeraa. Opiskelin puheterapeutiksi, koska ajattelin, että puhumiseen reuma ei koskaan vaikuta. Minulle oli kuitenkin suuri järkytys tajuta, ettei puheterapeutti puhu, vaan kuuntelee, Malimaa toteaa ja nauraa hersyvästi päälle.

Miehen työ vei Malimaan vuosiksi maailmalle. Etelä-Amerikan suurkaupunkien faveloita katsellessaan hän mietti, mistä niiden asukkaat ammensivat onnellisuutensa.

– Noina vuosina kasvoin eroon puheterapeutin työstä ja kiinnostuin muun muassa itsetuntemukseen liittyvistä teemoista. Luin itseapuoppaita, kävin kursseja ja ”hörhöilin” oikein olan takaa.

Itsetuntemus onnen porttina

Matkan varrella Malimaa innostui ennea­grammista eli erilaisia ihmisluonteita kuvaavasta, tieteelliseen tutkimukseen pohjaavasta persoonallisuusteoriasta. Enneagrammiohjaajaksi kouluttautuminen edellytti kuitenkin elämäntaidonvalmentajaksi opiskelua. Combo oli valmis, ja neljä vuotta sitten ovensa avasi ilon ja onnellisuuden puolesta puhuva valmennusyritys Iloversum.

– Enneagrammi kertoo meille, millaisia olemme. Kaikki sen määrittelemät yhdeksän persoonallisuustyyppiä ovat yhtä hyviä, mutta toimivat eri tavalla. Kun tiedostamme eri tyypeille luonteenomaiset toimintatavat, opimme ymmärtämään toisiamme ja ottamaan paremmin käyttöön yksilöllisten vahvuuksiemme koko potentiaalin, Malimaa selvittää.

Tietämyksestä on hyötyä sekä kotona että työyhteisössä.

– Ihmiset ovat erilaisia, ja enneagrammi on hyvä työväline sen ymmärtämiseen. Hyvän työilmapiirin kannalta on tärkeää tajuta, että jokaisella on halu saavuttaa paras mahdollinen lopputulos; vain toteutustapa on erilainen.

Erilaisuus saattaa kuitenkin silloin tällöin johtaa törmäyskurssille työkavereiden kanssa.

– Esimerkiksi oman persoonallisuustyyppini mukainen perustarve on tehokkuus. Se on hyvä ominaisuus työntekoon, mutta erittäin huono ihmissuhteissa. Ihmissuhteissa minun onkin otettava muut keinot käyttööni, mikä olisi hankalaa, jollen olisi tietoinen omasta perustarpeestani.

Enneagrammin avulla saavutettu itsetuntemus on Malimaan mukaan myös portti onnellisuuteen.

– Kun pääsemme luopumaan automaattisista toiminta- ja reaktiotavoistamme, meidän on helpompi olla onnellisia.

Onnellisuus on realismia

Malimaa sanoo onnellisuuden olevan kyky, joka on olemassa meistä jokaisella. Tarvitaan vain tiettyjä taitoja, jotta onnellisuuteen voidaan kytkeytyä aina uudelleen. Muistutuksena onnen tunteesta voi olla niinkin turhalta tuntuva asia kuin kaunis käyntikorttirasia.

– Kun päätät olla tietoinen kauniista rasiasta ja muistat aina esiin ottaessasi ilahtua siitä, onnellisuustasosi nousee, Malimaa neuvoo.

Tärkeää on myös unohtaa menneissä epäonnistumisissa vatvominen.

– Hyväksy, ettet pysty muuttamaan asiaa, joka on jo tapahtunut. Silloin kurjuus väistyy ja tilannetta voi ryhtyä tarkkailemaan ulkopuolelta: ”Hyvä on, tilanne on tämä. Mitä sille voidaan tehdä?”   

Työpaikalla onnellisuutta tavoiteltaessa valitetaan usein olosuhteista: pomo on huono ja työkaverit surkeita. Malimaa myöntää olosuhteilla olevan merkitystä onnellisuuteen – mutta vain hyvin vähän.

– Tutkimusten mukaan olosuhteet vaikuttavat onnellisuuteen vain kymmenen prosentin verran. 50 prosenttia saadaan verenperintönä perimällä tietynlainen luonne ja temperamenttipiirteet, mutta kokonaiset 40 prosenttia onnellisuudentunteesta on peräisin omasta ajattelusta ja tilanteiden tulkinnasta. Se on kenttä, johon voit itse vaikuttaa, eikä kukaan muu voi tehdä sitä puolestasi.

Mutta entä, kun elämä on muutosten kourissa ja edessä odottaa esimerkiksi uusiin työtehtäviin siirtyminen? Miten onni saadaan kurkistamaan stressin ja jännityksen takaa?

– Muutos on aina kriisi, ja se on vain hyväksyttävä. Pelot, jännitys ja stressi ovat olleet sisällämme evoluutiosta lähtien ja heräävät sieltä helposti uusissa tilanteissa, Malimaa toteaa.

– Onnellisuus ei olekaan vaaleanpunainen hattara tai pinkki pomppiva superpallo. Se on realismia, omien tunteiden tunnistamista, niiden hyväksymistä ja sen miettimistä, miten voin toimia tilanteessa paremmin omaa ja muiden onnellisuutta ja hyvinvointia edistävästi.

 

Vinoutuneet, kehittyvät aivot

Malimaan mukaan jokainen meistä onnellistuu omalla tavallaan, joten yleispätevien onnellisuusvinkkien antaminen on hankalaa. Yhtä harjoitetta hän suosittelee kuitenkin kaikille.

– Kirjoita säännöllisesti paperille, mistä olet kiitollinen. Se auttaa tutkimustenkin mukaan olemaan onnellisempi.

Muistiinpanot saattavat huonon hetken tullen olla tarpeen, sillä ihmisen aivot ovat laiskat hyvälle.

– Aivoissa on negatiivinen vinouma, sillä historian hämärissä kaikki henkeä uhkaavat asiat on ollut opittava kerrasta. Tämän takia kaikki negatiivinen tarttuu aivoihin kuin pikaliimalla. Hyvää tuottavat asiat eivät puolestaan ole olleet henkiinjäämisen kannalta yhtä tärkeitä, Malimaa yllättää.

Hänen mukaansa hyvistä asioista jää kokemus aivoihin tiedostamalla, keskittymällä ja venyttämällä hyvän kokemusta; näin se vaikuttaa aivoissamme mahdollisimman pitkään. Myöhemmin hyvän kokemukseen voidaan palata ja sitä voidaan muistella.

– Meidän täytyy tehdä työtä, jotta hyvät asiat jäävät aivoihimme, Malimaa kiteyttää.

– On myös hyvä kysyä itseltään, hallitsenko minä mieltäni vai hallitseeko mieleni minua. Jos mielen annetaan hallita, aivot toimivat automaatiolla negatiivisen vinouman alla. Jos halutaan voida paremmin, mieltä pitää hallita itse, rakentaa tietoisesti myönteisiä neuronipiirejä ja vahvistaa niitä. Mitä useammin niitä vahvistetaan, sitä vahvempia neuronipiireistä tulee ja sitä tehokkaammin negatiiviset asiat heikentyvät.

Aikanaan uskottiin, etteivät aivot kykene muuttumaan. Nykytutkimus on asiasta kuitenkin aivan eri mieltä.

– Joka ikinen ajattelemasi ajatus muovaa aivoja. Pystyt itse päättämään ja hallitsemaan, mitä ajattelet, Malimaa korostaa.

Stressissä ja väsyneenä mielenhallinta on toki huomattavasti haastavampaa.

– Stressinhallinnassa auttaa syvä, rauhallinen hengitys. Se välittää aivoille viestin, että kaikki on hyvin. Hymyilläkin voi. Väkinäinen tekohymykin saa aivojen mielihyvähormonit liikkeelle, Malimaa neuvoo.

Hiljentyminen ja ajatusten rauhoittaminen joka ikinen aamu tai vaikka ennen palaveria tai tärkeitä päätöksiä on samoin hyväksi.

– 180 sekuntia riittää. Hiljentyminen on mielen hygieniaa – kuin hammaspesu – jolla saadaan hyvinvoinnille isoja tuloksia. Nykypäivän muotitermeissä, meditaatiossa ja mindfulnessissa, ei niissäkään ole kyse sen kummemmasta kuin tietoisesta hiljentymisestä.

Onnellisuusharjoitteet treenikalenteriin

Stressi kukistetaan siis hiljentymällä, mutta miksi me alun alkaenkaan stressaamme?

Malimaa syyttää jälleen aivoja, jotka eivät juuri ole muuttuneet luolamiesajoista.

– Luolamiehen piti tehdä keskimäärin 40 päätöstä tai valintaa päivässä. Nyt lukema tulee täyteen jo lyhyellä ajomatkalla tai kauppareissulla talouspaperipakettia ostaessa. Me elämme informaatiotulvan keskellä: aivoparkamme saavat 10 000-kertaisesti informaatiota luolamiesaikaan verrattuna.

Stressi syö onnellisuutta, joten stressinhallinta on myös onnellisuuden lisäämistä.

– Huomioi hyvä, mutta älä tee sitä kieltämällä negatiivisia asioita. Jokainen kaltaiseni maatalon tytär tietää, että lantakasan vieressä kasvaa aina kukkia. Kysy siis itseltäsi, mikä jo toimii ja mitä jo osataan, sen sijaan että keskittäisit koko huomiosi siihen, mikä meni pieleen ja mitä ei osata, Malimaa opastaa.

Onnellisuus ei hänen mukaansa kuitenkaan ole selkärankaan jäävää pyörällä ajoa, vaan sen kanssa kaadutaan aika ajoin.

– Onnellisuutta voi harjoittaa valitsemalla siihen itselle sopivia keinoja. Näitä keinoja on hyvä silloin tällöin vaihdella, sillä samaa painoa nostamalla ei kasva lihas, eikä samaa harjoitetta toistamalla onnellisuuslihas.

Tästä syystä Malimaan kotisivuilla toimiva Ilon ja onnellisuuden kuntosali jakaa seuraajilleen säännöllisesti uusia onnellisuusharjoitteita. Kaikki alkaa kuitenkin yhdestä päätöksestä. 

– Hyväksyntä on portti mielenrauhaan. Siitä on hyvä lähteä kehittämään onnellisuutta.   


iloversum.fi

Kuka heistä olet?

Enneagrammin yhdeksän ihmistyyppiä

  • Tarkka laadunvalvoja
  • Avulias huoltaja
  • Tehokas suorittaja
  • Luova individualisti
  • Tutkiva asiantuntija
  • Uskollinen kyseenalaistaja
  • Innostuva suunnittelija
  • Vahva vaikuttaja
  • Sopeutuva rauhanrakentaja

Enneagrammi on tieteellisesti kehitetty persoonallisuusteoria, joka kuvaa erilaisia ihmisluonteita. Työelämässä enneagrammin tuntemus säästää aikaa ja turhautumista tuomalla jokaisesta esille parhaat piirteet ja voimavarat. Enneagrammitietoutta voidaan käyttää esimerkiksi tiimityöskentelyn parantamisessa, myynnissä, markkinoinnissa ja henkilöstöjohtamisessa.

Lähde: namaste.fi

Miten lisään työn iloa?

  • Onko sinulla mahdollisuus tehdä asioita
    omaehtoisesti, entä pystytkö
    vaikuttamaan työsi sisältöön? Työn ilo
    lisääntyy, kun voit toimia omien
    arvojesi ja vahvuuksiesi mukaisesti. 
  • Kyvykkyys kartuttaa työn iloa. Käytä
    taitojasi, mutta opettele myös uusia.
  • Kuulutko joukkoon? Yhteisöllisyys on
    tärkeää ja estää syrjäytymisen tunnetta. 
  • Tee hyvää muille. Tulet iloiseksi, kun
    onnistut itse, mutta todella onnelliseksi
    tulet auttamalla myös muita onnistumaan.