Naisen euro tapahtuma-alalla

Työn ja koulutuksen jakautuminen sukupuolen perusteella on Suomessa EU:n kärkiluokkaa. Ilmiötä kutsutaan ammatilliseksi tai koulutukselliseksi segregaatioksi. Hankala sana, mutta hankala on ilmiökin: se jarruttaa tutkitusti sukupuolten välistä palkkatasa-arvoa ja kaventaa työelämän moninaisuutta.

Segregaatioon törmäsi taannoin myös hollantilainen tapahtuma-alan yrittäjä Eric De Groot, joka kiertää maailmaa kouluttaen ammattilaisia. Kansainvälisessä seurueessa mies kohdistikin kysymyksen suomalaisille: miksi koulutustilaisuuksissanne on pelkkiä naisia?

Suomalaiset hätkähtivät: sukupuolijakauma on meille niin itsestään selvä, ettemme edes huomaa sitä. De Grootia ilmiö jaksoi ihmetyttää, sillä muualla maailmassa liikematkoja ja tapahtumia järjestävät hänen mukaansa niin naiset kuin miehetkin.

Tarkkoja lukuja suomalaisesta tapahtuma-alan segregaatiosta ei liene mitattu, mutta esimerkiksi majoitus- ja ravintola-alalla naisten osuus on THL:n mukaan peräti 69 prosenttia.

Miksi segregaatio sitten on ongelma? Mara-alan tilanne valottaa ilmiötä hyvin: melkein kolme neljästä työntekijästä on naisia, mutta silti alan huiput, keittiömestarit, ravintoloitsijat ja televisiossa esiintyvät julkkiskokit ovat lähes järjestään miehiä. On sanomattakin selvää, että parhainta palkkaa alalla nostavat miehet.

Tilastokeskuksen julkaisun mukaan miesvaltaisilla aloilla naiset eivät kuitenkaan nosta parempaa palkkaa kuin mieskollegansa, vaan toimivat usein assistentteina tai muissa matalapalkkaisissa (toki sitäkin tärkeämmissä) tehtävissä. Pelimerkkejä ei siis päästä näin tasaamaan.

De Groot teki huomionsa koulutustilaisuudessa. Ei ihme: naisten koulutustaso on Suomessa kasvussa. Innostuksen soisi kuitenkin näkyvän myös palkoissa ja naisten edustuksessa yritysten johtopaikoilla. Toistaiseksi suomalaisen johtajuuden kuva on hyvin miehinen, katsokaa vaikka Suomi Oy Ab:n hallitusta.

Mitä asialle sitten voisi tehdä? Yksi on varmaa: asennekasvatus lähtee lapsuudesta. Asiantuntijoiden mukaan sukupuolten väliset koulutuserot ovat kasvussa ja eriytyminen näkyy jo peruskoulussa. Jos pojille sanotaan, että liikematkojen organisointi on akkojen hommaa, he eivät pyri opiskelemaan alaa, vaikka työ voisikin vaikuttaa kiinnostavalta. Jos tyttöjä ei kasvateta vaatimaan samaa kuin pojat saavat, aniharva uskaltaa uida vastavirtaan.

Tapahtuma-alalla tehdään tärkeää työtä, enkä ihmettele, että moni nainen on valinnut työnsä rakkaudesta lajiin, ei pelkän palkkakuitin vuoksi. Silti alan naisvaltaisuus voi olla yhteydessä siihen, kuinka arvokkaana ja tarpeellisena toimiala nähdään. Tämä taas heijastuu väistämättä siihen, millaista palkkaa työstä pyydetään ja maksetaan

Evento 4/2017 ilmestyy 6. syyskuuta. Lue lisää printtilehdestä!

Kirjoittaja on Eventon toimittaja, joka on erikoistunut sukupuolen ja

seksuaalisuuden kysymyksiin työelämässä.