Famen hallituksen jäsen Olli Ilmolahti kertoo, että museosta haluttiin tehdä elämyksellinen ja toiminnallinen. Sen esikuvina olivat muun muassa Abba- sekä Fotografiska-museot Tukholmassa. Koska museon tilat ovat varsin pienet, tarvittiin uusia ja erilaisia ideoita. Brightin installaatio- ja design-tiimit olivat mukana suunnittelemassa toimivia ratkaisuja projektin alusta alkaen.

Museossa on tavanomaisien tasoprojisointien lisäksi kolmiulotteisia virtuaalitiloja, joissa vierailija pääsee kokemaan musiikkia myös epätavallisemmista paikoista, kuten kaupunginorkesterin kapellimestarin pulpetista.

– Monikanavahuone on ehdottomasti museon mielenkiintoisin juttu. On jännää päästä ohjaamaan orkesteria ja kokeilla miten eri soittimet toimivat yhdessä pelkän kosketusnäytön avulla. Aänimaisema on todella vaikuttava koska käyttäjälle tulee aidosti fiilis, että hän olisi Musiikkitalossa, Brightin projektipäällikkö Mika Nyberg hehkuttaa.

Kun museossa on paljon musiikkia ja videota, kakofonian riski on olemassa, mutta sitä pyrittiin pienentämään ääntä vaimentavilla verhoilla ja ovilla. Famessa on myös hyödynnetty virtuaaliakustiikkaa, jossa huoneen jälkikaikua muokataan sähköisesti. Näin vaihtuvien näyttelyiden tilassa on mahdollista muuttaa koko huone vaikkapa katedraaliksi yhdessä keinoakustiikan ja 360 asteen projisoinnin avulla.

Brightin design-yksikön Visual45:n visuaalinen suunnittelija Kai Lainkari oli alusta pitäen mukana suunnittelemassa konseptia läheisessä yhteistyössä museon kanssa. Työt aloitettiin virtuaalimaailmassa, koska rakennusta ei ollut vielä olemassa. Tiimi on osallistunut sisällöntuotantoon ja vastannut useiden huoneiden toteutuksista.

Brightin kiinteiden asennusten tiimi lähti mukaan pohtimaan kuinka sisällöt, uusimmat tekniikan innovaatiot ja esitystekniikan perinteinen laitekanta saadaan integroitua saumattomasti yhteen. Brightin etuna onkin, että se voi tarjota laite-, projekti ja integraatiokonsultaation lisäksi myös sisältöjä ja niiden toteutuksia sekä ylläpitoa. Brightin Head of Installation Santtu Sipilä tähdentää, että uusin ja laadukas tekniikka on mahdollistaja. Elämys tehdään suunnittelun ja sisällön avulla. Lisäksi järjestelmän tulee toimia vielä vuosien päästä, joten kestävään ja laadukkaaseen laitekantaan sekä asennukseen on panostettu.

Uusi sisällönhallintajärjestelmä

Musiikkimuseo Fame tekee yhteistyötä Kansallismuseon kanssa, joka hallinnoi sen kokoelmia. Museon sydämessä on uusi sisällönhallintajärjestelmä nimeltä Fame Platform, jonka yksi keskeisistä piirteistä on aineiston tekijänoikeuksien hallinta.

– Aineistolle tarvitaan esityslupa esimerkiksi vaihtuvan näyttelyn ajaksi, mutta kun se päättyy, aineiston pitää hävitä museon järjestelmistä, Santtu Sipilä sanoo.

– Fame Platform alustaa tullaan myymään ja lisensoimaan muille museoille sekä kotimaassa että ulkomailla, Ilmolahti kertoo.

Asiantuntija-apua kaupunginmuseosta

Keskeiset henkilöt Famen takana ovat Helsingin kaupunginmuseon tutkijat Jere Jäppinen ja Sari Katainen, jotka ovat toteuttaneet useampia elämyksellisiä museotapahtumia.

Varsinkin Jäppisellä on kokemusta tekniikan käytöstä museoympäristöstä. Fame käyttää edistyksellisesti etäyhteyksiä, telemetristä diagnostiikkaa ja muita tunnisteita ennakoimaan mahdollisia huoltotarpeita, jotka tehdään museon ollessa kiinni. Näin Brightin ylläpito pystyy ennakoimaan ja tekemään tarvittavat huolto­toimet ennen kuin käyttäjä huomaa ongelman. Pitkälle viedyn ylläpidon suunnittelun avulla käyttöaste saadaan pidettyä korkeana.

Hall of Fame täydentyy pikkuhiljaa

Alkuvaiheessa museon vitriineissä ja näytöillä esitellään 14 ensimmäistä Suomen musiikin kunniagalleriaan valittua legendaa. Sitä mukaa kun joukko kasvaa, aiemmat siirtyvät virtuaaliesittelyihin, ja viimeisimmät Kulttuurigaalassa julkistettavat nimetyt pääsevät vitriineihin. Suomen musiikin kunniagallerian valintakomiteaan kuuluu runsas joukko asiantuntijoita, jotka edustavat musiikkielämän järjestöjä ja muita toimijoita. Laaja-alaisesti suomalaisen musiikin tekijöitä esittelevää materiaalia on jo nyt valtavasti, ja Jäppinen laskeskelikin avajaisissa, että kaiken läpikäymiseen kuluisi melkein kaksi työviikkoa.

– Yleisö on ollut museosta innoissaan ja moni on kertonut tulevansa uudestaan. Innostusta on ollut kaikissa ikäryhmissä, niin lapsissa kuin ikäihmisissäkin, sanoo Olli Ilmolahti.