Kuva: Thinkstock
Kuva: Thinkstock

Miten käyttää päätään paremmin?

Tiedämme, että auto on syytä huoltaa toisinaan. Pihakalusteetkin muistamme öljytä keväisin. Jopa sydänterveys alkaa olla suomalaisille tuttua, ja osaamme vältellä suolaa. Mutta pidämmekö aivoistamme huolta?

Nina Uusitalo.

Aivot, tuo jotakuinkin puolitoistakiloinen elin, on mukana jokaisessa päivittäisessä teossa ongelmanratkaisusta sosiaaliseen kanssakäymiseen. Ei liene sattumaa, että kieleemme on juurtunut ”miettiä päänsä puhki” ja ”laittaa aivot narikkaan” -tyylisiä sanontoja, jotka omalla tavallaan kertovat aivojen käytön raskaudesta.

– Tämän päivän työelämä sisältää aiempaa vähemmän mekaanista suorittamista ja enemmän aivotyötä. Ongelma on siinä, ettei aivotyö näy, toteaa neuropsykologi Nina Uusitalo.

Tietotulva on kasvanut, mediakentän suoltama virikemäärä moninkertaistunut ja työelämä kokenut monenlaisia muutoksia.

Uusitalo on yhdessä kollegansa Heli Isomäen kanssa julkaissut vastikään Aivotaidot-kirjan (Gummerus), jossa he suhteuttavat myös nykyihmisen käsittelemän tiedon määrää. Kivikauden ihmisen aivot käsittelivät koko elämänkaarensa aikana yhtä paljon tietoa kuin mitä nyt on luettavissa sanomalehden sunnuntainumerosta.

Ihmisaivot ovat kuitenkin pysyneet kutakuinkin samanlaisina kuin esi-isillä.

2000-luvun aivohuoltoa

Koska aivot ovat tänä päivänä niin kovassa ryöpytyksessä, niitä on syytä huoltaa ja pitää hyvänäkin.

Miten ihmeessä sen tekisi?

Uusitalon puheissa toistuu levon ja joutenolon merkitys. Toki hän tietää, että asiat ovat tuttuja liki kaikille, mutta harvemmassa ovat ne, joiden toimintaa ohjaa aivohuollollinen näkemys. Siis he, jotka antavat aivoilleen riittävästi lepoa, syövät monipuolisesti ja terveellisesti, rajaavat kuormituksen ja joutenolon rajan. Ja toistavat tätä säännöllisesti.

Aivotaidot tarkoittaa kuitenkin paljon muutakin kuin unta ja ravintoa. Aivohuollollisen osaamisen ohella Uusitalo ja Isomäki puhuvat mielipeilin käsitteestä, aivojen säätelytaidosta sekä siitä, miten viisaus syntyy tunteen ja järjen yhdistämisestä.

Jännittäjänä keinulaudalla

Mietitäänpä hetki vaikkapa jännittävää esiintymistilannetta – kämmenet hikoavat, sydän tykyttää ja henkilö tuntee tilanteen epämukavaksi. Mielipeili on se väline, jonka avulla henkilö tunnistaa, että nyt ei kuitenkaan ole kyse sydänkohtauksesta. Kun henkilö osaa peilata ajatteluaan, hän ymmärtää sykkeen nousevan, koska esiintyminen tuntuu jännittävältä.

Mitä paremmin ihminen osaa peilata mieltään, sitä paremmin hän tuntee itsensä, ymmärtää ja hallitsee itseään.

Esiintymistilanne liittyy myös aivojen säätelyyn. Jännittäjälle tilanne on kuormittava. Jos esiintymistilannetta miettii keinulaudan tapaan, jännitys heilauttaa lautaa pois tasapainon tilasta. Moni esiintyvä ihminen potee kovaakin jännitystä ja palaa silti uudestaan estradeille. He osaavat tasapainottaa keinulaudan kuormitusta. Kuormittavien tekijöiden vastakohta on tyynnyttäjä. Esiintyjälle tyynnyttäjä voi olla vaikkapa mindfulness-tyyppinen keskittynyt hengittäminen tai tieto siitä, että osaa esittämänsä asian tai on aiemminkin selviytynyt tilanteesta.

Organisaation vahvat aivotaidot

Yksilön aivotaidot taipuvat myös työelämään. Luovuus ja oivallukset karttavat kiirettä ja kuormittuneisuutta. Uusitalo palauttaa keskustelun jälleen unen aivohuollolliseen merkitykseen.

– Hyvin levännyt työntekijä saa takuulla enemmän aikaiseksi kuin univelkainen ihminen.

Moni tavoittelee yhä huippusuorituksia pyrkimällä ottamaan itsestään ja aivoistaan kaikki tehot irti. Työpäivät ovat kuormittavia. Tyynnyttävät tekijät, kuten virkeys ja virikkeellisyys, saavat vähemmän huomiota ja sijaa suorittajan arjessa. Tämä johtaa nopeasti toimintojen jumiutumiseen ja aivojen kokonaisvaltaisen käytön häiriintymiseen. Lopulta helpotkin tehtävät kuormittavat väsynyttä mieltä tavallista enemmän ja toiminta hidastuu.

Yrityksessä, jossa on vahvaa aivotaidollista osaamista, osataan huomioida työntekijöiden erilaisuus. Se mikä toimii yhdelle luovuuden lähteenä, ei ole täsmälääke toisen innostumiseen. Yksi lataa akkujaan lenkillä, toinen haaveilee siestasta.

On jo yrityksiä, joissa pelataan pingistä kesken päivää tai päiväuniin on mahdollisuus. Kävelykokoukset, tai ylipäätänsä mikä tahansa, joka katkaisee junnaavan ajatuksen tai rikkoo tauottomuuden, on jo aivotaidollista osaamista.

– Aivotaidot tarttuvat, vakuuttaa Uusitalo.

– Levollinen ja tyytyväinen kollega on malli, joka voi innoittaa pohtimaan omaa tilannetta. Kun työyhteisössä yhä useampi työntekijä voi hyvin, tilanne ei voi olla yritykselle ja sen maineelle pahasta.

Helli aivojasi ja paranna toimintakykyäsi

Nuku tarpeeksi

Uni auttaa aivojen lataamisessa. Kun aivot eivät saa tarvitsemaansa latinkia, ne toimivat säästöliekillä. Nuku siis tarpeeksi, näin uuden oppiminen, ideointi ja luovuus paranevat.

Syö terveellisesti ja säännöllisesti

Mikä tekee hyvää keholle, tekee hyvää myös aivoille. Mikäli haluat huoltaa aivojasi, syö terveellisesti ja pidä kiinni säännöllisistä ruoka-ajoista.

Vähennä ruutuaikaa

Tutkimukset sähköisen median suurkuluttajista ovat osoittaneet, että aivoissa tapahtuu toiminnallisia, jopa rakenteellisia muutoksia median hyperkäytön seurauksena. Vähennä ruutuaikaa ja rauhoita varsinkin illat ennen nukkumaanmenoa.

Ulkoile ja pidä taukoja

Samoilu metsässä, lenkkeily tai tauon pitäminen on tapa lepuuttaa aivoja. On totta, että liikkuessa mieli toimii paremmin. 

 

Ole jouten

Tutkimuksen valossa tiedetään jo, että hyvinvoivat aivot tarvitsevat aikaa, jolloin ne eivät varsinaisesti ponnistele tehdäkseen mitään. Vähennä töitä, laita kännykkä välillä kiinni ja rentoudu!

Ajattele myönteisesti

Positiivisella ja huomioonottavalla vuorovaikutuksella läheisiisi vaikutat myös heidän hyvinvointiin myönteisesti.

Vältä päihteiden käyttöä