Miten eri aisteja hyödynnetään tapahtumissa?

Tässä jutussa kolme asiantuntijaa kertoo mielipiteensä ajankohtaisesta aiheesta.

Hannu Huttunen

asiakkuusjohtaja, Tapaus

Tuorein tapahtuma, missä hyödynsimme aisteja vahvasti, on Finavian World Routes -messutapahtuma Guangzhoussa Kiinassa. Rakensimme erittäin visuaalisen ständin, jossa oli näyttävä ja kookas screeni kattolipassa. Näytöllä vaihtui suomalainen luontomaisema ja visuaalisuutta tukivat tuoksut Suomesta ja rauhallinen äänimaailma. Sen avulla haluttiin antaa kävijälle hengähdystauko hektisestä messuympäristöstä.

Aisteihin vaikuttaminen viimeisteltiin tuntemalla ja maistamalla. Esillä oli suomalaista desingia, jota sai vapaasti kosketella ja fiilistellä. Kokonaisuus tähtäsi siihen, että kävijälle heräisi tunne siitä, että Finavia on luotettava ja yksityiskohtiin panostava toimija. Makuaistiin vedottiin suomalaisilla mustikoilla.

Planmecalle puolestaan toteutimme IDS messuille Kölniin tuotedemon sylinterin muotoisessa 360-tilassa, joka oli suljettu verhoilla. Silloin onnistuimme herättämään valtavan mielenkiinnon pelkästään sillä, että ohikulkija ei nähnyt, mitä verhojen sisällä tapahtuu. Tilan eteen syntyi jonoa, ja sisään päästyään saimme ihmisen sataprosenttisen huomion.

Osnat Mangs

toimitusjohtaja, Sisters Inc.

Tapahtuma on ainoa markkinoinnin väline, jonka avulla voidaan vaikuttaa kaikkiin aisteihin. Aistiärsykkeitä hyödyntämällä herätämme tunteita. Tunteet ohjaavat ihmisten käyttäytymistä yllättävän vahvasti ja niiden kautta voidaan vaikuttaa oppimiseen.

Se ei kuitenkaan riitä, että aistit ovat käytössä. Jos viisari ei niin sanotusti värähdä lainkaan, ei tunnetta synny. Aistireseptorien kautta ja vaikuttamalla mielihyvähormoneihin autamme muistia jättämään jäljen. Tunne vahvistaa reaktion.

On tärkeää löytää yhtymäkohdat, joilla mielikuvat syntyvät. Tapahtumassa voidaan osallistujaa ohjailla musiikilla, sillä äänet vaikuttavat tunteisiimme vahvasti, samoin tuoksut. Me mietimme aina tarkkaan tapahtuman draaman kaarta ja mitä aistia herätellään. Herkistymistä vai kenties huumoria ja naurua? Mitkä ovat ne tunnetilat, joita halutaan herättää kohdeyleisössä?

Aisteja hyödynnettäessä ei kannata tehdä keinotekoisia ratkaisuita, sillä silloin syntyy yleensä vain korni lopputulos. Kun pystyy hyödyntämään neljää aistia, saadaan yleensä jo hyvä lopputulos.

Katja Tervahartiala

Grand master of Creativity, Tapahtumallinen

Se, mitä tapahtumaan osallistuja näkee, kuulee, tuntee ja kokee, vaikuttaa tunteisiin ja sitä kautta muistijälkeen, joka tapahtumasta jää. Ensimmäinen askel aistien maailmaan otetaan yleensä saapuessa: vau-efekti syntyy, jos osallistuja kokee jotain, mikä laittaa mielikuvituksen liikkeelle.

Äänimaailma voidaan rakentaa siten, että se linkittyy tapahtuman henkeen, esimerkiksi tekniikkaan. Myös valoilla saadaan rakennettua aisteihin vetoava tunnelma: teimme juuri erääseen tapahtumaan kokemustunnelin, missä leikiteltiin 3D-äänimaailmalla, väreillä ja valoilla. Myös hajuaistilla on oma roolinsa. Monesti tuoksun merkitystä ei ajatella, vaikka tuoksumuisto hakee aivoista erilaisia kokemuksia tuekseen.

Ruokailu on yleensä todella vahva aistillinen kokemus. Se on hyvä esimerkki siitä, miten muistijälki syntyy eri aistien avulla, sillä ruoka vaikuttaa moneen eri aistiin. Me panostamme maun ja ulkonäön lisäksi ruoan tuoksuun, rentoon tunnelmaan ja välillä myös yhdessä kokemiseen. Aistien kanssa voi leikkiä viemällä yksi aisti pois. Kun ihmiseltä suljetaan silmät, muut aistit virittyvät vahvemmiksi.