Syyskuuhun mennessä, Suomi 100 -seurantatutkimuksen mukaan, noin 1,25 miljoonaa suomalaista oli osallistunut johonkin Suomi 100 -tapahtumaan tai ohjelmaan. Erilaiset konsertit ja kulttuuritapahtumat olivat suosituimpia osallistumisen muotoja. Valtakunnallisia Yhdessä teemalla -tapahtumia järjestettiin 1 200 ja kaikkiaan erilaisia hankkeita oli 5 000. Suomi 100 vei Suomea myös ulkomaille, kaikille mantereille ja sadassa eri maassa.

Juhlavuosi käynnistyi hyvissä ajoin jo edellisenä syksynä, kun valppaat catering-yritykset julkaisivat erilaisia Suomi 100 -menuja ja myös Suomi 100 -juomat julkaistiin. Yritykset, yhdistykset ja eri organisaatiot järjestivät pieniä ja suurempia tapahtumia sinivalkoista teemaa hyödyntäen. Oli myös paljon tapahtumia, jotka vietettiin Suomi 100 -hengessä, vaikka eivät virallisia hankkeen kumppaneita olleetkaan. Nyt askarruttaa, riittääkö tapahtumille jalansijaa vielä näin satavuotiaanakin, vai onko tapahtumien runsaslukuisuus tehnyt tehtävänsä. Podetaanko tänä vuonna tapahtumakrapulaa? Mistä teemat ja innostus uusien tapahtumien luontiin vuonna 2018?

Riittääkö tapahtumille jalansijaa vielä näin satavuotiaanakin, vai onko tapahtumien runsaslukuisuus tehnyt tehtävänsä.

Vuonna 2017 yksi alaa puhuttaneista asioita oli tapahtumaturvallisuus. Asian tiimoilta järjestettiin jo toistamiseen tapahtumaturvallisuuspäivät, joka kokosi satapäisen joukon Logomoon Turkuun. Turvallisuuden keskiöön nousi Suomessa yksi asia ylitse muiden ja se on luonnon ilmiöiden ääriolosuhteet. Kouriintuntuvan esimerkin koki muun muassa Flow-festivaali, jonka äkillinen ja raju myrsky yllätti keskeyttäen tapahtuman hetkellisesti. Turvallisuus on kaikeksi onneksi noussut puheenaiheeksi myös sellaisissa pienemmissä tapahtumissa, joihin lait ja pykälät eivät turvallisuussuunnitelmia edellytetä. Asiasta puhutaan ja ollaan tietoisempia. Hyvä niin!

GDPR (General Data Protection Regulation) astuu voimaan toukokuussa 2018. Henkilörekisteriin liittyvät asiat ovat myös osa tapahtumaa, liittyen kutsuprosessiin ja osallistujatietoihin. Aktiivisimmat toimijat kouluttivat asiakkaita ja kumppaneita jo hyvissä ajoin viime vuoden puolella. Jos nämä asiat ovat itseltäsi jääneet huomiotta, ei hätää. Onneksemme on tulossa vielä koulutuksia ja tietoiskuja asiaan liittyen.

Messuilu ja messuille osallistuminen tuntui olevan erityisesti sosiaalisessa mediassa tunteita ja keskustelua herättävä aihe. Moni teki ’mystery shoppausta’ ja ihmetteli miten puutteellisesti messutyöskentelyyn voikaan valmistautua. Kokemukseni mukaan messut nostivat monella tavoin päätään ja käyty keskustelu, sekä messutavoitteiden saavuttaminen herättivät haluamaan koulutusta ja perehdyttämistä. Julkaistiin myös uusi Mesoaja, messualan oma kilpailu, ja ensimmäiset palkinnot jaetaan nyt tammikuussa 2018.

Samoin kuin Suomi sadasta hohkattiin alkuvuodesta, tuntui puhetulvaan nousevan VR ja AR, eli virtuaalinen- ja autettu todellisuus. Sovelluksiakin nähtiin, muun muassa matkamessuilla, ja luontevasti ne hyväksi havaitut jäävät hyödyntämään tapahtumia tai kyseistä toimialaa. Tapahtuma-alalle uusia apuvälineitä ja mobiilisovelluksia tuleekin koko ajan, ja hyvä niin. Ne helpottavat tapahtumatyötä ja parantavat osallistujakokemustakin. Tätä päivää on myös se, että ’tapahtuma tulee taskuun’ mobiilisovelluksen myötä, kattaen niin ohjelman, tapahtuman aikaisen vuorovaikutuksen kuin palautekyselynkin.

Kansainvälisillä areenoilla puhuttivat muun muassa pelillistäminen, tapahtuman tyytyväisyystakuu ja tapahtuman aikaansaama muutos. Sitoutuminen tapahtumaan ei enää riitä ja FOMO:ssa (Fear of Missing Out), on kyse siitä, että osallistuja ei uskalla jäädä pois tapahtumasta peläten jäävänsä paitsi jostakin.

Ilmiö on minun mieleeni ja heitänkin haasteen sinulle tapahtumantuottaja tai projektipäällikkö – luo tapahtumia, joista syntyy FOMO. Niitä tarvitaan yltäkylläisen Suomi 100 -vuoden jälkeen!

Helena Wallo, Faustus Oy

#tapahtumatohtori