Elinkeinoministeri Mika Lintilän mukaan uusi kustannustukimalli osuu myös tapahtumajärjestäjiin, koska siinä on erilainen vertailukausi kuin ensimmäisessä kustannustukimallissa oli. Lisäksi malli on toimialariippumaton.
Elinkeinoministeri Mika Lintilän mukaan uusi kustannustukimalli osuu myös tapahtumajärjestäjiin, koska siinä on erilainen vertailukausi kuin ensimmäisessä kustannustukimallissa oli. Lisäksi malli on toimialariippumaton.

Ministeri Mika Lintilä: Kilpailukyky kuntoon kriisin aikana

Vaikea aika pitäisi ministeri Lintilän mielestä hyödyntää tapahtuma- ja matkailualojen kehittämiseen. Hän haluaa edistää matkailun ja luovien alojen tiiviimpää yhteistyötä ja digitalisoitumista.

Elinkeinoministeri Mika Lintilällä (kesk.) on kokemusta virtuaalitapahtumista. Hän osallistui hiljattain virtuaalisesti Suomen lähetystöön Tokioon rakennetun metsäpaviljongin vihkijäisiin.

– Tipahdin sinne esiintymislavalle taivaasta ja pidin hologrammipuheen, ja se oli aika hyvän näköinen itse asiassa. Kuvasimme sitä Nokian pääkonttorissa.

Vienninedistämisvierailutkin ovat korona-aikana virtuaalisia. Lokakuun lopulla Lintilä teki virtuaalisen Team Finland -vierailun Saksaan yhdessä kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnarin (sd.) kanssa. Virtuaalivierailulle osallistui myös melkein sadan henkilön yritysvaltuuskunta, jolle oli järjestetty monenlaisia työpajoja ja yritysmarkkinointitapaamisia. Voiko Suomesta tulla virtuaalitapahtumien erityisosaaja?

– Ei se virtuaalisuus ratkaisu ole, mutta se voisi olla ihan merkittävä ja kehittyvä sektori. Onhan se kiva laittaa 3D-lasit päähän ja surffata maailmalla, mutta ei sillä ihan aitoon pääse. Enemmänkin se olisi lähinnä hyvin merkittävä matkailun markkinointikeino ja ihan varmasti sellainen, jota esimerkiksi Visit Finlandin tulee kehittää huomattavasti enemmän.

Koko matkailualan pitää digitalisoitua viimeistään nyt.”

Vaikea aika pitäisi Lintilän mielestä hyödyntää tapahtuma- ja matkailualojen kehittämiseen. Hän haluaa edistää matkailun ja luovien alojen tiiviimpää yhteistyötä.

– Digitaalisesti voidaan tehdä, ja onhan meillä tälläkin hetkellä eri tyyppisiä matkailuun liittyviä digitaalisen markkinoinnin hankkeita, jotka on kohdennettu tyyliin japanilaisille turisteille. Niitä pitäisi nyt tehdä ja nimenomaan syöttää oikeastaan ympäri maailmaa.

Elinkeinoministerin mielestä koko matkailualan pitää digitalisoitua viimeistään nyt.

– Se on aivan ehdottomasti edellytys, jos meinaa olla matkailumarkkinoilla, Lintilä sanoo.

Hän viittaa suomalaisiin matkailututkimuksiin.

– Keskiverto kiinalaismatkustaja on reilu kolmekymppinen pariskunta, joka varaa aktiviteetit ja ihan kaiken netistä. Jos ei ole siellä tarjoamassa, ei se tartu koukkuun. Enää ei riitä, että laitetaan matkalehti nähtäväksi ärrälle.

Vakava paikka Lapille

Matkailu ottaa koronaiskua koko maassa, mutta vaikein tilanne on Lapissa. Lintilän mielestä Lapin matkailun pärjääminen on tämän hetken tärkein aluepoliittinen kysymys.

– Koko Lapin ekosysteemi on niin paljon rakennettu matkailun päälle, että sen vaikutusketjut ovat laajemmat kuin missään muualla. Matkailijan poisjäänti vaikuttaa paitsi majoitukseen ja oheispalvelujen tarjoajiin, myös esimerkiksi poronlihan tuottajiin, koska kysyntä ei ole sitä luokkaa kuin aikaisemmin, ja moottorikelkkakauppiaisiin, koska kelkkoja ei mene ilman käyttäjiä. Sieltä vaikutus tulee julkiselle puolelle, koska verotulot vähentyvät, ja se on tietysti kova paikka, Lintilä listaa.

Hän vieraili lokakuun alkupuolella Levillä. Kauppakamarin laskelmissa arveltiin silloin, että ensi talvena Lapissa voi olla kahdeksan tuhatta työtöntä.

Olen laittanut yksinyrittäjän tukimallin uudelleen valmisteluun.”

– Se on suhteutettuna valtava määrä. On ihan selvää, että tämä tulee olemaan äärettömän vakava paikka Lapille.

Elinkeinoministeri sanoo pyrkineensä ratkaisuihin, joilla rajoja voitaisiin avata mahdollisimman paljon ja niin, että vaikutukset tuntuisivat jo alkamassa olevalla joulusesongilla.

– On tietysti eri asia, mikä on matkustushalukkuus perinteisissä lähtömaissa, joihin joulumatkailua on tarjottu, mutta ilmeisesti siellä on halukkuutta. Tulevaa talvisesonkia ei kuitenkaan kokonaan pystytä pelastamaan, se on täysin selvä, Lintilä myöntää.

Hänen mukaansa se ei onnistu ainakaan millään kansallisella päätöksellä niin kauan kuin virus on olemassa. Matkailun volyymista on jo nähty arvioi­ta, että vasta vuonna 2023 päästäisiin viime vuoden tasolle.

– Silti Lapissakin on alan toimijoilla käsitys, että menetyksiä voitaisiin vielä jonkin verran vähentää, jos pystyttäisiin mahdollisimman äkkiä tekemään päätöksiä matkailun avaamisesta.

Kaunispäältä pulkalla

Ministerin omat Lappi-muistot ovat mieluisia. Hän on ollut Lapissa muulloinkin kuin talvella.

– Olen ollut vappunakin. Saariselällä oli joku vappubrunssi Kaunispäällä, ja sieltä pulkalla alas. Siinä oli aika hyvä kokonaisuus. Toissa kesänä oltiin Kuosmasen Sakun kanssa Tenolla. Siellä EU:n pohjoisimmassa pisteessä lämpötila oli 32 astetta, eli kyllä Lapilla on aika monet kasvot. Sekin pitää muistaa, että varsinainen Lappi alkaa vasta Ivalon jälkeen.

Lintilä kehuu myös Saariselän paikkoja.

– Rauhallinen hiihtäminen sopii minulle.

Suuri osa Lapin matkailupalveluista on rakennettu yrityskäyttöä ja ulkomaisia matkailijoita ajatellen. Siksi menetettyä kysyntää on vaikea korvata suomalaisilla lapsiperheillä.

– Tonnin husky-ajelu on ilman muuta haaste, ei se suomalainen lapsiperhe välttämättä ensimmäisenä husky-safarille lähde. Kuitenkin ne huskyt ovat siellä olemassa, ja jotain korvaavaa pitäisi yrittää. Surullista sanoa, mutta niin kauan kuin tämä virus on päällimmäisenä, meillä on hyvin rajalliset keinot. Ei sille voi mitään, Lintilä toteaa.

Hän oppi Levillä, että majoitusyrittäjät ovat saaneet myytyä etätyöpaikkoja. Myös yritykset ovat ottaneet huviloitaan käyttöön etätyöpaikkoina.

– Kuulin kyllä hintojakin, joilla hotellihuoneet muuttuvat etätyöpaikoiksi. Ei niistä katetta jää, mutta saahan sillä kiinteitä kustannuksia vähän murskattua.

Ministerin mieltä ei lämmitä sekään, että muualla maailmassa tuska voi olla vielä kovempi. Etelä-Euroopassa matkailu on totaalisesti seis.

– Nyt tulee kustannustuki, ja olen laittanut yksinyrittäjän tukimallin uudelleen valmisteluun. Rahoituksellisia keinoja on myös Finnveran kautta, koska pankit näyttävät kiristävän omaa politiikkaansa, mutta ei tämä helppo talvi tule olemaan. Se on ihan selvä.

Tavoitteena turvalliset ja terveelliset tapahtumat

Lintilän mukaan paikalliset yrittäjät ovat tehneet Lapissa hyvää työtä turvallisen matkailun eteen.

– Väitän, että jatkossa pystymme markkinoimaan Suomea turvallisena ja terveellisenä matkailukohteena. Siihen haluaisin liittää vielä suomalaisen ruuan ja matkailuun liittyvät tapahtumat. Silloin meillä alkaa olla paletti huomattavasti paremmassa tarjoilukunnossa. Tämän kehittäminen ja läpiajaminen nyt kriisiaikana on tärkeää. Siinä vaiheessa, kun virus on saatu johonkin muotoon eli jatkamme niin normaalia elämää kuin mahdollista, meillä pitää olla kilpailukyky kunnossa. Tapahtumat, ruoka, terveys ja turvallisuus ovat asioita, joita arvostetaan jatkossa entistä enemmän, Lintilä sanoo.

Keskusteluyhteyttä myös paikallisten aluehallintovirastojen suuntaan pitää kehittää.”

Hän oli vastaanottamassa tapahtuma-alan esityksiä syyskuun alussa eduskuntatalolla järjestetyssä mielenilmauksessa. Esitysten joukossa ollutta erillislakia, jossa otettaisiin mallia ravitsemusyritysten uudelleen työllistymisen tukemisesta ja toiminnan rajoitusten hyvittämisestä, ei Lintilän mukaan ole valmistelussa. Jotakin sentään on tapahtunut.

– Olen jo käynyt keskusteluja ministeri Annika Saarikon (kesk.) kanssa, että aloitamme tapahtumapuolen kanssa turvallisten ja terveellisten tapahtumien valmistelun. Siinä käytäisiin tapahtumatuottajien kanssa läpi, mitä se tarkoittaa, koska ei pidä lähteä siihenkään, että kaikki olisi mennyt kesän aikana ihan nappiin. On siellä huonojakin esimerkkejä ollut, Lintilä muistuttaa.

Hän kertoo meneillään olevan alustava työ, jonka tavoitteena on kerätä tapahtuma-alan ammattilaisia yhteistyöhön terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Ministerin mielestä alan pitää kehittää keskusteluyhteyttään myös paikallisten aluehallintovirastojen suuntaan.

– Sieltä tulee se, mitä tapahtumilta edellytetään, ja se on vähän vaihtelevasti mennyt. Senhän näkee esimerkiksi sporttipuolella, missä osa on toiminut hyvin ja osassa on tällä hetkellä ongelmia.

Keskustalaisena Lintilä muistaa korostaa, että tapahtumilla on iso merkitys myös alueellisesti. Isojen festivaalien ja tapahtumien poisjäänti on taloudellisesti kova isku vaikutusalueilleen. Lintilän mukaan tiede- ja kulttuuriministeri Saarikolla on jo ollut tapahtumatoimijoiden kanssa palaveri.

Antti Tuisku ja Paula Vesala siinä ainakin olivat linjoja pitkin. Sen jälkeen kävimme Saarikon kanssa läpi, että laitetaan liikkeelle tällainen porukka, joka lähtee tekemään mallia, jolla voidaan mennä eteenpäin.

Hyvät käytänteet kokoon ja jakoon

Opetus- ja kulttuuriministeriö on perustanut työryhmän laatimaan periaatteet turvallisten tapahtumien järjestämiseksi Suomessa. Työryhmän tehtävänä on edistää tapahtuma-alan turvallisuutta kokoamalla hyviä käytänteitä kotimaasta ja ulkomailta, laatimalla alalle turvallisuutta edistävät yleiset periaatteet sekä laatimalla suunnitelma periaatteiden ja hyvien käytänteiden välittämiseksi alan toimijoille.

– Tapahtuma-ala on koronan takia vaikeassa tilanteessa. Uskon, että yhdessä voimme löytää keinoja, joilla suomalainen kulttuuri ja urheilu selviävät tämän kriisin yli. Tässä avainasemassa ovat lipputulot ja katsomoiden pitäminen auki vaatii puolestaan sitä, että tapahtumat ovat turvallisia. Hyvät käytänteet ja muu turvallisuuden edistämiseksi jo tehty työ on syytä kartoittaa ja hyvät käytänteet levittää kaikkeen toimintaan, sanoo tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko.

Työryhmän puheenjohtajana toimii valtiosihteeri Tuomo Puumala. Tapahtumateollisuutta edustaa yhdistyksen viestinnästä ja vaikuttamisesta vastaava johtaja Maria Sahlstedt. Työryhmän toimikausi on 2.11.2020–31.3.2021 ja ensimmäinen kokoontuminen on 16.11.2020.

Julkaistu Evento-lehdessä 6/2020.