Milloin luovan työn tekijät kääntyvät työterveyden puoleen?

Tässä jutussa kolme asiantuntijaa kertoo mielipiteensä ajankohtaisesta aiheesta.

Leena Uronen

työterveyshoitaja ja työterveyden kehittämispäällikkö

Työterveyshoitaja tapaa ennaltaehkäisevästi luovan työn tekijöitä terveystarkastuksissa tai terveystapaamisissa. Näiden tavoitteena on ylläpitää ja edistää työkykyä ja työhyvinvointia. Eniten keskustellaan nukkumisesta ja palautumisesta sekä ruutuajasta. Riittävästä unesta ja unen tehtävästä keskustellaan ja pyritään kartoittamaan häiriötekijöitä sekä vahvistamaan niin kutsuttua unihygieniaa. Palautuminen, mobiilityö sekä alituinen läsnäolo ovat myös keskusteluissa mukana. Tärkeänä asiana on tällöin työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen. Keskusteluissa puhutaan myös työyhteisön tuesta ja tiimityöstä, onnistumisen kokemisesta työssä. Toki tarvittaessa keskustellaan esimerkiksi liikunnasta, ravinnosta ja muista hyvinvointiin liittyvistä asioista.

Univalmennus perustuu Mehiläisessä unihäiriöiden varhaiseen tunnistamiseen sekä moniammatilliseen tukeen unettomuuden hoidossa. Pääsääntöisesti univalmentajat ovat lisäkoulutuksen saaneita työterveyshoitajia, joiden vastaanotolle kaikki ammattiryhmät voivat ohjata ilman erillistä lähetettä ei-elimellisistä unihäiriöistä oireilevia asiakkaita.

Anu Siika-Aho

työpsykologi

Tyypillisiä tilanteita, joissa luovan työn tekijät kääntyvät työterveyspsykologin puoleen ovat stressiin liittyvät keskittymiskyvyn ja muistin heikentyminen sekä ärtyneisyys. Aiemmin työssä ollut hauskuus, keksimisen ja ideoinnin innostavuus ovat kadonneet: työstä on tullut raskasta, pakkotahtista puurtamista. Luovassa työssä kuormitustekijöinä ovat usein sekä aikapaine että samanaikainen luovuuden vaatimus, jotka voivat heikentää työssä suoriutumista, mikäli palautumista ei riittävästi huomioida.

Stressaantuneelle tyypillistä on juuttua ratkaistavaan asiaan, vaikka parempi olisi silloin hellittää, pitää taukoa ja palautua itselle mielekkäässä tekemisessä. Luovaa työtä tehdään usein omalla nimellä, jolloin työn rajaaminen itsestä kauemmaksi voi olla vaikeaa. Työstä ja siinä onnistumisesta tulee oman minän mittari. Jos mittari menee jatkuvasti stressin ja uupumuksen vuoksi miinukselle, alkaa oma ammatillinen itsetunto heikentyä. Luovan työn tekijälle aivojen levosta huolehtiminen on ensiarvoista kekseliäisyyden, innovaatioiden sekä työn imun, flown säilyttämiseksi. Luovuus tarvitsee ympärilleen joustavan, virkeän ja hyvinvoivan mielen sekä palautuneen kehon.

Jarkko Mäkelä

työterveyslääkäri

Yleistäen voi sanoa, että syyt hakeutua työterveyslääkärin vastaanotolle ovat näyttäytyneet ainakin tähän asti minulle tavanomaisina ja pitkälti samankaltaisina kuin muidenkin alojen työntekijöillä. Kuitenkin esimerkiksi usean asian tekeminen töissä, hyvien sosiaalisten ja ongelmanratkaisutaitojen välttämättömyys, aikapaineen sieto ja kyky omaksua uutta jatkuvasti muuttuvassa työympäristössä ehkä korostuvat asiakkaiden kertomuksissa.

Tiedetään, että ihminen voi pitää mielessään vain muutaman asian kerrallaan, joten pyrkimys huomion jakamiseen usean asian välillä kuormittaa ja uuden oppiminen vaatii aikaa. Kuitenkin monet kertovat työnsä keskeytyvän jatkuvasti, tietotulvaa on vaikeaa hallita ja oppimiseen koetaan olevan liian vähän aikaa. Turha aivokuorma syö kapasiteettiamme itse työtehtäviltä.

Työ ei ole aina sidottu tiettyyn paikkaan tai aikaan, ja esimerkiksi uudenlaiset tilaratkaisut luovat uusia mahdollisuuksia mutta samalla myös kognitiivisia vaatimuksia.

Ihminen voi pitää mielessään vain muutaman asian kerrallaan.”

 

Tilaa Evento!

Tilaa digilehti!

Julkaistu Evento-lehdessä 3/2019.

Tässä juttusarjassa kolme asiantuntijaa kertoo mielipiteensä ajankohtaisesta aiheesta.