Mika Lahtinen käyttää jahdeissa koulutettuja saksanseisojiaan. Loppuvuodesta miehet kävivät näytösluonteisesti fasaanimetsällä. Kuvassa oikealla Ede Tamas.
Mika Lahtinen käyttää jahdeissa koulutettuja saksanseisojiaan. Loppuvuodesta miehet kävivät näytösluonteisesti fasaanimetsällä. Kuvassa oikealla Ede Tamas.

Metsästyksen vetovoimaa – jahdin päätteeksi syödään, saunotaan ja verkostoidutaan

Suomessa tapahtuva metsästys on sidoksissa vahvasti metsästysseuroihin, ja se on usein hyvin paikallista. Kaupallisia jahteja järjestävät metsästysmatkailuun erikoistuneet yritykset.

Kaupallisia jahteja järjestävän Milacohuntin Mika Lahtisen kokemuksen perusteella metsästys on muuttunut vuosikymmenten aikana.

– Ennen metsästettiin ehkä hirveä lukuun ottamatta paljon yksin. Nykyään kerätään pikkuporukoita vaikkapa riekkojahtiin Lappiin ja – Laadulla pitäisi korvata määrä. Kyse on siitä, miten koko metsästyselämys paketoidaan.– Laadulla pitäisi korvata määrä. Kyse on siitä, miten koko metsästyselämys paketoidaan.

Kaikki metsästäjät eivät kuulu metsästysseuroihin. Lahtinen sanoo, että heiltä tulee paljon yhteydenottoja ja toiveita mahdollisuuksista metsästää esimerkiksi kaurista.

Naismetsästäjien määrä on koko ajan kasvussa. Se näkyy Lahtisen työssä.

– Meilläkin on jahteja pelkästään naisille. Järjestämme myös vuosittain todella mukavan jahdin, jossa osallistujat ovat pariskuntia. Se toimii. Suurin osa asiakkaistamme on toki Etelä-Suomen yrityksiä.

Norrby Gårdin jahteja käytetään pääosin verkostoitumiseen ja liiketoiminnan syventämiseen.

– Asiakkaamme kutsuvat jahtiin sidosryhmiään ja asiakkaitaan ja tapahtumalla on vahva sosiaalinen puoli.

Turvallisuutta korostetaan

Toimeksiantajan kanssa käydään ensin läpi, mitä metsästetään, mikä on metsästysmuoto ja määritellään saalistavoite. Norrby Gårdissa esimerkiksi järjestetään lintujahteja ajometsästysmuotoisena sekä seisovilla koirilla.

– Yritysten kanssa meillä on omat yhteys­henkilöt, samoin muut metsästysseurueet ovat nimenneet yleensä yhden henkilön hoitamaan järjestelyitä.

Jahtiin osallistuvilla on oltava metsästyskortti eli heidän on pitänyt suorittaa hyväksytysti metsästäjätutkinto ja maksaa riistanhoitomaksu.

– Jos korttia ei ole, metsästykseen voi osallistua katseluoppilaana ja kipinän saatuaan suorittaa myöhemmin tutkinnon.

Sorkkaeläinjahteihin vaaditaan myös ampumakokeen suoritus.

Ennen metsästystä on aina hyvä käydä läpi tarvittavat varusteet, huoltaa ase ja seurata säätilannetta pukeutumisen kannalta. Metsästystapahtuma alkaa päivän ohjelman läpikäynnillä. Lahtisen vetämissä jahdeissa ohjeiden läpikäymiseen käytetään aikaa, ja ne käydään aina kaksi kertaa läpi.

– Koska ollaan tekemisissä ruutiaseiden kanssa, ensimmäinen tavoite on taata jahtiin osallistuvien turvallisuus. Oletuksena on, että jos kaikki noudattavat ohjeita, ongelmia ei synny. Isossa porukassa on monen tasoisia metsästäjiä. Joku voi osallistua jahtiin ensimmäistä kertaa, kun toinen on metsästänyt 40 vuotta, hän korostaa.

Pääasia on, että kaikille on selvää, miten toimitaan joka tilanteessa.

Lahtisen mukaan metsästyksen rinnalla lähes yhtä tärkeä elämys on jahdin jälkeinen ohjelma: sauna, riistaillallinen ja sosiaalinen kanssakäyminen.

– Olemme satsanneet ruokaan alusta pitäen, mikä näkyy asiakkaidemme palautteissa.

Ammattitaidolla valmistettu illallinen täydentää päivän ja kiihdyttää Lahtisen mukaan riistaruokabuumia.

– Meidän riistaan erikoistuneet keittiömestarit kertovat vieraille paikan päällä, mitä tarjoillaan ja miten ateria on valmistettu. Kokemus innostaa viemään uusia oppeja kotikeittiöön. Käytämme myös sommelieria, joka valitsee ruokien kanssa sopivat viinit.

Vieraiden viihtyvyyden varmistaa ammattitaitoinen emäntä, joka vastaanottaa vieraat, hoitaa juomatarjoilut ja vastaa illan yksityiskohtiin liittyviin kysymyksiin. Lahtinen osallistuu itse pyydettäessä illalliselle.

Lahtinen kertoo, että jahtien hintaan vaikuttavat muun muassa saalismäärä ja oheispalvelut, kuten tarjoiluiden taso, sauna ja majoitus. Isoimmissa jahdeissa lintuja on 400–500, joista puolet ovat paraatissa jahdin päätyttyä. Jokainen tapahtuma räätälöidään asiakkaiden toiveiden mukaisesti.

Jahtiseurueen siirtyessä illalliselle, jahdin taustalla työskennellyt henkilöstö jatkaa jälkitöiden parissa seuraavaan päivään.

– Kaikki ehjät linnut, joita ei ole ammuttu liian läheltä tai joita koira ei ole vaurioittanut, otetaan talteen. Huonossa kunnossa olevat linnut käytetään petoloukuissa syöttinä eli kaikki linnut menevät hyötykäyttöön, Lahtinen kertoo.

Kaupallisissa jahdeissa linnut jäävät yleensä tilalle. Jos toiveena on saada linnut itselle, siitä on sovittava erikseen.

– Suhtaudumme myötämielisesti siihen, että lintuja viedään mukana. Meillä on myös myymälä, jonka valikoimiin kuuluu laadukkaita metsästysvaatteita ja tarvikkeita. Ensi kaudella on tarkoitus, että sieltä voi ostaa tuliaisiksi tai lahjaksi riistaa.

Valmistautuminen seuraavaan kauteen

Tulevan kauden jahteihin aletaan käytännössä valmistautua heti edellisen kauden päätyttyä. Lintujen kasvatus muodostaa suuren osan työstä, mutta aina löytyy parannettavaa myös itse jahdeista. Mika Lahtinen kertoo, että voi miettiä, toimiko alueet toivotulla tavalla, oliko passipaikat sijoiteltu oikein, sujuiko siirtymiset vaivatta, toimiko koirat ja niin edelleen.

Riekkojahdissa Muotkassa.
Riekkojahdissa Muotkassa.
Saksanseisojat sorsajahdissa Virossa.
Saksanseisojat sorsajahdissa Virossa.
Hanhijahtia Träskössä.
Hanhijahtia Träskössä.
Riistan jäljillä Namibiassa.
Riistan jäljillä Namibiassa.
Lähdössä Monteria-jahtiin Espanjassa.
Lähdössä Monteria-jahtiin Espanjassa.

– Jahtipäivää edeltävät kaksi viikkoa ovat todella intensiivisiä. Asioita on paljon, ja ne tarkistetaan aina kahteen kertaan, jotta lopputuloksena olisi mahdollisimman onnistunut metsästystapahtuma kaikille.

Viimeisenä on asia, johon ei paljon voi etukäteen vaikuttaa: jahtipäivän sää.

– Sää voi muuttaa tapahtumaa paljonkin, niin hyvässä kuin pahassakin. Molemmissa tapauksissa voi jäädä kuitenkin ikimuistoinen elämys ja muistijälki, Lahtinen lupaa.

Kotimaassa ja ulkomailla

Mika Lahtisen ja hänen yhtiökumppaninsa Tuomo Korkalan yritys järjestää jahteja myös ulkomailla.

Tällä hetkellä he operoivat 16 eri maassa, muun muassa Unkarissa, Kroatiassa ja Namibiassa.

Milacohuntin kotimaan toiminta keskittyy pääosin Norrby Gårdin kartanon maille, jotka omistaa Mikael Aspelin.

Norrby Gårdissa on myös bed and breakfast -toimintaa ja kartanon rakennukset ovat ympärivuotisessa käytössä. Tiloja vuokrataan juhlia, kursseja, kokouksia ja muita tapahtumia varten. Renkituvassa on ravintolatasoinen keittiö, ja salissa on järjestetty istuvia illallisia jopa 64 hengelle. Rantasaunan lauteilta merimaisemia voi katsella parikymmenhenkinen seurue.

milacohunt.fi

norrbygard.net