MaRan Timo Lappi: Meidän on opittava elämään koronan kanssa

MaRan selvitysten ja arvioiden mukaan pandemian aiheuttamaan tilanteeseen ei ole odotettavissa helpotusta ainakaan ennen kesää. Koronan kanssa on opittava elämään ja löydettävä ratkaisuja, jotka purkavat alan vähitellen pattitilanteesta.

Rajoitusten tarpeellisuus on herättänyt julkisuudessa kärkevää kritiikkiä. Selvää on, että alan yrittäjiä ei kohdella Matkailu- ja Ravintolapalvelut ry:n toimitusjohtaja Timo Lapin mukaan nyt oikeudenmukaisesti. Jälkiviisaasti voisi herätellä ajatusta siitä, olisiko Suomi toisenlaisessa tilanteessa, jos maan hallitus ei olisi ryhtynyt keväällä jyrk­kien rajoitusten linjalle.

– Jälkiviisaus on turhaa. Vastedes meidän on opittava elämään koronan kanssa niin, että elinkeinoelämä voi toimia. Muuta vaihtoehtoa ei ole, Lappi sanoo.

Julkiset keskustelut rajoitusten poistamisesta ajautuvat tuon tuosta kärjistyneisiin tilanteisiin. Kun etujärjestöt vaativat, että ravintolat on pidettävä auki, ja niiden toiminta on sallittava, osa pohtii, eikö ihmishengillä ole merkitystä.

– Terveyden merkitystä ei voi, eikä pidä vähätellä. On kuitenkin mietittävä, voitaisiinko testata ja jäljittää nykyistä paremmin sekä riskiryhmien suojelemiseksi turvautua muihin keinoihin. Kukaan ei voi arvioida tarkasti, mitä valtion velkaantuminen, lukuisat yritysten konkurssit ja massatyöttömyys aiheuttavat hyvinvointivaltion ylläpitämiselle tulevina vuosikymmeninä. Ongelmien ratkaisua ei voida lykätä kauemmaksi.

Lappi on tyytyväinen siihen, että testauskapasiteettia on lisätty Suomessa, ja tartuntaketjujen jäljittämistä on tehostettu. Kaikki keinot, jotka riskiryhmien suojaamiseksi on järkevää tehdä, on tehtävä. Silti hän ei voi vaieta ja jättää jäseniään pulaa.

Rajoitusten tiukentaminen isku vyön alle

Sosiaali- ja terveysministeriö valmisteli lokakuussa ravintoloita koskevia tiukempia kiihtymisvaiheen rajoituksia. Ravintoloiden aukioloaikoja tiukennettiin Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla, Kanta-Hämeessä ja Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Rajoituksia koskevissa kuudessa maakunnassa ravintoloiden on lopetettava anniskelu kello 22 ja suljettava ovensa kello 23. Ravintolat saavat ottaa sisälle vain puolet tavanomaisesta asiakasmäärästä.

MaRan mukaan rajoitukset merkitsivät erittäin vakavaa puuttumista perustuslailla suojattuun elinkeinovapauteen, omaisuudensuojaan ja työntekijän oikeuteen työhön. Tiedotteessaan etujärjestö totesi ennen asetusten voimaantuloa, että hallitus ei ole esittänyt oikeudellisia perusteluja rajoitusten välttämättömyydestä ja oikeasuhtaisuudesta. Hallitus on tehnyt eduskunnalle esityksen, jolla lain voimassaoloa on tarkoitus jatkaa marraskuun alun jälkeen. Perustuslakivaliokunta puuttui vahvasti esitykseen ja totesi, että se ei täytä perustuslain edellytyksiä perusoikeuksien rajoittamiselle. MaRa on erittäin tyytyväinen perustuslakivaliokunnan kantaan.

MaRa on erittäin tyytyväinen perustuslaki-valiokunnankantaan.”

Päätös ravintoloiden aikaisemmasta sulkemisesta siirtää Lapin mukaan yöllä juhlimisen kokonaan valvonnan ulottumattomiin yksityistilaisuuksiin. Illallisia tarjoavien ruokaravintoloiden toimintaa vaikeutettiin merkittävästi ja asiakaspaikkojen rajaaminen vie toimintaedellytykset etenkin pieniltä ravintoloilta, joista moni joutuu sulkemaan ovensa, ehkä lopullisesti.

– Ruokaravintolat, kahvilat, liikenneasemien ravintolat ja hotellien aamiaisravintolat ovat panostaneet valtavasti omavalvontaan, hygieniaan sekä työntekijöiden ja asiakkaiden turvallisuuteen. Asiakkaiden ja työntekijöiden turvallisuus on myös ravintoloille tärkeintä. Tässä jäsenravintolamme ovat onnistuneet hyvin, sillä koronavirus ei ole levinnyt pääosin ruokaa tarjoilevista ravintoloista, Lappi huomauttaa.

MaRa ei ole pyynnöistä huolimatta saanut STM:ltä ja terveysviranomaisilta tietoja siitä, kuinka paljon korona-altistumisia ja koronatartuntoja on ollut yökerhoissa ja pääosin ruokaa tarjoilevissa ravintoloissa.

– Syynä lienee se, ettei koronatartuntoja ole ollut pääosin ruokaa tarjoilevissa ravintoloissa. Ainakaan niitä ei ole ollut niin paljon, että raskaat rajoitustoimet olisivat oikeutettuja. Jäsenyrittäjämme kokevat tulleensa kaltoin kohdelluiksi, kun ravintolatoimintaa rajoitetaan siitä huolimatta, että he ovat onnistuneet erinomaisesti tarjoamaan terveysturvallisesti palveluja asiakkaille. Kun hallitus ja terveysviranomaiset eivät pysty perustelemaan rajoitusten välttämättömyyttä, niiltä puuttuu yrittäjien piirissä hyväksyttävyys, Lappi toteaa.

Hän jatkaa:

– Näyttää siltä, ettei hallitus ole kiinnostunut toimialamme työntekijöiden syvästä ahdingosta, josta Palvelualojen ammattiliitto PAMin lokakuun alussa julkaisema selvitys karusti kertoo. Yrittäjien ja työntekijöiden taloustilanne pahenee mitä pidemmälle syksy ja talvi kuluvat. Samalla yrittäjien ja työntekijöiden henkinen kantokyky on koetuksella.

MaRa on ilmoittanut kannattavansa pääkaupunkiseudun kuntien ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin koronakoordinaatioryhmän kantaa. Ryhmän mukaan pääkaupunkiseudulla aletaan tarkkailla korkean riskin ravintoloita, jotka eivät noudata tartuntatautilain mukaisia velvoitteita tai eivät muuten pysty varmistamaan koronaviruksen leviämisen estämisen kannalta turvallisia olosuhteita. Jos toimintamalli on tehokas, se voi parhaimmillaan johtaa siihen, ettei kaikkia ravintoloita yhtäläisesti koskevia uusia rajoitustoimia tarvita.

– Valvonta ja toimenpiteet kannattaa kohdistaa niihin ravintoloihin, joissa on ongelmia eikä vaikeuttaa rajoitustoimilla kaikkien ravintoloiden toimintaa, Lappi totesi.

Rajoitukset ja etätyösuositus jarruna

MaRa pitääkin kiinni linjauksestaan rajoitusten purkamisesta. Siitäkin huolimatta, että vaatimuksessa ja mahdollisissa päätöksissä piilisi riskejä.

Maan hallitus on toimimassa päinvastoin. Eduskuntaan on juuri tulossa tartuntatautilain muutos, joka antaisi aluehallintovirastoille ja kunnille laajat ja heikosti perustellut oikeudet jopa sulkea toimipaikkoja. Lain soveltamisalaan kuuluisivat muun muassa kylpylät, festivaalit, keilahallit, huvi- ja teemapuisto sekä kongressi- ja messukeskukset.

– En ole aiemmin urallani nähnyt näin syvälle yrittäjien oikeuksiin puuttuvaa lainsäädäntöä, joka on heikosti perusteltu. Yrittäjien ja työntekijöiden oikeusturva on vaarassa. Odotan, että eduskunnan perustuslakivaliokunta puuttuu tähän, Lappi kommentoi.

Yrittäjien ja työntekijöiden oikeusturva on vaarassa.”

– Yritykset ja niiden työntekijät eivät pärjää kriisin ylitse, jos toimintaa rajoitetaan. Koronakriisi jatkuu parhaimmillaankin vielä vuoden. Kulut juoksevat, vaikka henkilöstö on lomautettuna.

Keväisten vuokrien huojennusten jälkeen tilanne on palannut ennalleen, vaikka yritykset ovat ajautumassa epätoivoon. Lappi toivookin vuokranantajilta pitkämielisyyttä ja kykyä tulla yhä vastaan vuokrissa.

– Jos hyvät yritykset menevät konkurssiin, uusia yhtä laadukkaita yrityksiä ei tule.

Kokoontumis- ja matkustusrajoitusten ja henkilöstöravintoloiden menestymisen voimakkaana jarruna toimii hänen mukaansa yhä voimassa oleva etätyösuositus.

– Kun ollaan etätyössä, ei kotoa lähdetä liikkeelle edes vapaa-aikana eivätkä yritysten edustajat osallistu kongresseille eivätkä messuille, mikä heijastuu alan toimintaan.

Lappi toteaakin, että työnantajat ratkaisevat viime kädessä, mihin suuntaan kehitys jatkuu. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n arvion mukaan etätöiden tekeminen tulee jatkumaan kriisin jälkeen, ja esimerkiksi Google on tehnyt päätöksen etätöiden jatkumisesta vuoden 2021 ajan.

– ­­Jos näin on, sillä tulee olemaan todella iso vaikutus. Uskon kuitenkin, että etätyön suo­siota kriisin jälkeen yliarvioidaan.

Hän suhtautuu itse skeptisesti sellaiseen ajatukseen, että kaikki haluavat jatkossakin tehdä etätöitä, mutta ymmärtää että monitilatoimistojen avotilat eivät ole varsinkaan epidemian aikana parhaita mahdollisia.

Hyvinvointi nojaa palvelualojen menestymiseen

Maan hallituksen päätös suojata budjettiriihessä vain teollisuuden työpaikkoja oli takaisku palvelusektorille. Lappi totesi MaRan jäsenyritysten menettävän pahimmillaan 20 000 työpaikkaa. Hallituksen työllisyystavoitteita ei saavuteta ilman palvelualoja.

Lappi huomauttaa, että teollisuudesta on hävinnyt vuosina 2008–2019 peräti 88 000 työpaikkaa, kun palvelualoille on syntynyt samanaikaisesti 139 000 uutta työpaikkaa. Hallitus ei hänen mukaansa tule saavuttamaan työllisyystavoitteitaan ilman palvelualojen menestymistä.

– Vientiteollisuuteen ei synny merkittävästi uusia nettotyöpaikkoja. Menestymisen avain on siinä, että yritystoiminta menestyy ja luo mahdollisuuden ylläpitää julkista sektoria. Sitä paitsi olemme myös vientiala. Matkailu- ja ravintola-alan osuus kaikesta viennistä on 5,2 prosenttia ja palveluviennistä 16 prosenttia.

Jos mara-alalle tulee konkurssiaalto, puhutaan mittavista summista ja vaikutuksista. Valtiolta jää Lapin mukaan saamatta koko toimialalta miljardi euroa verotuloina pelkästään tänä vuonna. Sen lisäksi puoli miljardia kuluu kriisistä aiheutuneen työttömyyden hoitoon.

– Nuokin luvut ovat alakanttiin laskettu, koska niissä ei ole mukana esimerkiksi liikennettä eikä matkailijoiden tekemiä ostoksia kaupoista. Isoja lukuja lähteä täyttämään. Yrityksiltä vie 5–10 vuotta, että ne saavat talou­tensa tasapainoon ja puskurit kuntoon.

Vastuullisuudesta keskusteltava

Lapin mielestä on syytä aloittaa uudenlainen keskustelu vastuullisuudesta.

– Voi miettiä, mistä johtuu, että monissa Etelä-Euroopan maissa on niin edullista. Vastuullisuus maksaa, hän sanoo ja viittaa veroihin, eläkkeisiin ja muihin työnantajakuluihin.

Positiivista kriisissä on ollut, että suomalaiset matkustavat nyt ympäri kotimaata ja esimerkiksi gastronomian taso on korkea. Lapin mukaan Suomen mahdollisuus tarjota väljyyttä, raikkautta ja puhtautta ovat kilpailuvalttejamme.

– Kun korona on selätetty, toimiala elää kuherruskuukautta, ja paikat ovat täynnä.

Sillä välin nuoret kannattelevat mara-alaa, varsinkin pääkaupunkiseudulla. Heille ravintolassa käyminen ja toistensa tapaaminen on luonnollista.

– Ilman nuoria olisimme vielä hankalammassa tilanteessa.

Lappi kiittelee kriisin myötä tiivistyneitä alan yritysten ja työntekijöiden välejä.

– Työpaikkojen merkitys ymmärretään nyt laajasti. PAMin kanssa yhteistyö toimialan yritysten ja työpaikkojen pelastamiseksi toimii loistavasti.

Timo Lappi

  • 55-vuotias varatuomari.
  • Toimitusjohtaja Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry 2003–.
  • Toimitusjohtaja Suomen Suoramarkkinointiliitto 2002.
  • Varatoimitusjohtaja Suomen Suoramarkkinointiliitto 2002.
  • Vastaava johtaja, lakiasiat ja yhteiskuntasuhteet, Suomen Suoramarkkinointiliitto.
  • Työskennellyt aiemmin myös Keskuskauppakamarissa, Sonerassa ja Suomen Pankkiyhdistyksessä.
  • Valmistui juristiksi Turun yliopistosta vuonna 1989.
  • Asuu Helsingissä.
  • Harrastuksena kotimaan matkailu ja Lapin hiihtoladut.
  • Aktiivinen ravintolapalveluiden käyttäjä ja innokas kotikokki.

Julkaistu Aromissa 9/20.

Sulje mainos Tilaa Evento