MaRan Timo Lappi: Alalle ratkaiseva hetki on etätyösuosituksesta luopuminen

Maaliskuussa voimaan astuneet kokoontumisrajoitukset ja etätyösuositus ovat moukaroineet tapahtuma-alan toiminnan lähes olemattomiin. Alan työnantajia edustavan etujärjestön selvitysten ja arvioiden mukaan tilanteeseen ei ole odotettavissa helpotusta hetkeen. Koronan kanssa on opittava elämään ja löydettävä ratkaisuja, jotka purkavat alan vähitellen pattitilanteesta.

Jälkiviisaasti voisi herätellä ajatusta siitä, olisiko Suomi ja tapahtuma-ala toisenlaisessa tilanteessa, jos maan hallitus ei olisi ryhtynyt keväällä jyrkkien rajoitusten linjalle.

– Jälkiviisaus on turhaa. Vastedes meidän on opittava elämään koronan kanssa niin, että elinkeinoelämä voi toimia. Muuta vaihtoehtoa ei ole, Matkailu- ja Ravitsemispalvelu ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi sanoo.

Julkiset keskustelut rajoitusten poistamisesta ajautuvat tuon tuosta kärjistyneisiin tilanteisiin. Kun etujärjestöt vaativat, että ravintolat ja tapahtumapaikat on pidettävä auki, ja niiden toiminta on sallittava, osa pohtii, eikö ihmishengillä ole merkitystä.

– Terveyden merkitystä ei voi, eikä pidä vähätellä. On kuitenkin mietittävä, voitaisiinko testata ja jäljittää nykyistä paremmin sekä riskiryhmien suojelemiseksi turvautua muihin keinoihin. Kukaan ei voi arvioida tarkasti, mitä valtion velkaantuminen, lukuisat yritysten konkurssit ja massatyöttömyys aiheuttavat hyvinvointivaltion ylläpitämiselle tulevina vuosikymmeninä. Ongelmien ratkaisua ei voida lykätä kauemmaksi.

Lappi on tyytyväinen siihen, että testauskapasiteettia on lisätty Suomessa, ja tartuntaketjujen jäljittämistä on tehostettu. Kaikki keinot, jotka riskiryhmien suojaamiseksi on järkevää tehdä, on tehtävä.

Silti hän ei voi vaieta ja jättää jäseniään pulaan. MaRan tuorein selvitys osoittaa, että alan pelastamiseksi on tehtävä toisenlaisia päätöksiä ja pian. Vastausten perusteella MaRan edustamista kongressi- ja messujärjestäjistä kaikki arvioivat menettävänsä vähintään 30–39 prosenttia liikevaihdostaan syys–joulukuussa. Neljännes on menettänyt yli 90 prosenttia liikevaihdostaan ja vähintään 80 prosentin pudotus liikevaihdosta on kohdistunut puoleen yrityksistä. Neljänneksessä yrityksistä on lomautettuna yli 80 prosenttia henkilöstöstä ja yli puolet henkilöstöstä on lomautettuna 50 prosentissa yrityksistä. Lomautuksia jatketaan ainakin syys–joulukuun ajan. Kuuden kuukauden kuluttua syyskuusta 17 prosenttia on konkurssiuhan alla.

– ­Toimialan tilannetta kuvaa hyvin se, että kyselyyn ovat vastanneet alan vahvimmat yritykset.

Viron ja Kööpenhaminan malli tiukentaa ravintoloiden aukioloa ja rajoittaa juhlimista, ei luonnollisesti saa kannatusta MaRalta.

– Kyse on siitä, halutaanko juhliminen pitää järjestäytyneissä käsissä vai siirtää ne tilaisuuksiin, joissa ei ole järjestäjää eikä lainsäädäntöä rajoittamassa toimintaa, Lappi sanoo.

Hyvänä esimerkkinä toimii myös suhtautuminen ammattimaisten tapahtumien järjestämiseen. Lapin näkemyksen mukaan esimerkiksi kongressi- ja messujärjestäjille ei ole annettu edes mahdollisuutta näyttää ammattitaitoaan turvallisuuden edistäjänä ja ylläpitäjänä kriisin aikana.

Rajoitukset ja etätyösuositus jarruna

MaRa pitääkin kiinni linjauksestaan rajoitusten purkamisesta. Siitäkin huolimatta, että vaatimuksessa ja mahdollisissa päätöksissä piilisi riskejä.

– Yritykset eivät pärjää kriisin ylitse, jos toimintaa rajoitetaan. Koronakriisi jatkuu parhaimmillaankin vielä vuoden. Kulut juoksevat, vaikka henkilöstö on lomautettuna.

Keväisten vuokrien huojennusten jälkeen tilanne on palannut ennalleen, vaikka yritykset ovat ajautumassa epätoivoon. Lappi toivookin vuokranantajilta pitkämielisyyttä ja kykyä tulla yhä vastaan vuokrissa.

– Jos hyvät yritykset menevät konkurssiin, uusia yhtä laadukkaita yrityksiä ei tule.

Kokoontumis- ja matkustusrajoitusten lisäksi voimakkaana jarruna toimii hänen mukaansa yhä voimassa oleva etätyösuositus.

– Kun ollaan etätyössä, ei kotoa lähdetä liikkeelle edes vapaa-aikana eivätkä yritysten edustajat osallistu kongresseille eivätkä messuille, mikä heijastuu alan toimintaan.

Lappi toteaakin, että työnantajat ratkaisevat viime kädessä, mihin suuntaan kehitys jatkuu. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n arvion mukaan etätöiden tekeminen tulee jatkumaan kriisin jälkeen, ja esimerkiksi Google on tehnyt päätöksen etätöiden jatkumisesta vuoden 2021 ajan.

– ­­Jos näin on, sillä tulee olemaan todella iso vaikutus. Uskon kuitenkin, että etätyön suosiota kriisin jälkeen yliarvioidaan.

Hän suhtautuu itse skeptisesti sellaiseen ajatukseen, että kaikki haluavat jatkossakin tehdä etätöitä, mutta ymmärtää että monitilatoimistojen avotilat eivät ole varsinkaan epidemian aikana parhaita mahdollisia.

Hyvinvointi nojaa palvelualojen menestymiseen

Maan hallituksen päätös suojata budjettiriihessä vain teollisuuden työpaikkoja oli takaisku palvelusektorille. Lappi totesi alan menettävän 20 000 työpaikkaa. Hallituksen työllisyystavoitteita ei saavuteta ilman palvelualoja.

Lapilla on kaksikin esimerkkiä, joiden perusteella olisi kannattanut toimia toisin. Teollisuudesta on hävinnyt 2008–2019 peräti 88 000 työpaikkaa, kun palvelualoille on syntynyt samanaikaisesti 139 000 uutta työpaikkaa. Hallitus ei tule saavuttamaan työllisyystavoitteitaan ilman palvelualojen menestymistä. Ruotsissa Reinfeltin hallitukset panostivat palvelualojen selviytymiseen, millä oli keskeinen vaikutus siihen, että Ruotsi selvisi finanssikriisistä paljon Suomea paremmin. Lappi hämmästeleekin, ettei Suomessa edelleenkään oteta huomioon sitä, että länsimaat palveluvaltaistuvat ja että hyvinvointi on jatkossa yhä enemmän palvelualojen menestyksen varassa. 

– Vientiteollisuuteen ei synny merkittävästi uusia nettotyöpaikkoja. Menestymisen avain on siinä, että yritystoiminta menestyy ja luo mahdollisuuden ylläpitää julkista sektoria. Sitä paitsi olemme myös vientiala, hän muistuttaa ja toteaa, että matkailu- ja ravintola-alan osuus kaikesta viennistä on 5,2 prosenttia ja palveluviennistä 16 prosenttia.

Jos matkailu- ja ravintola-alalle tulee konkurssiaalto, puhutaan mittavista summista ja vaikutuksista. Valtiolta jää Lapin mukaan saamatta koko toimialalta miljardi euroa verotuloina pelkästään tänä vuonna. Sen lisäksi puoli miljardia kuluu kriisistä aiheutuneen työttömyyden hoitoon.

– Nuokin luvut ovat alakanttiin laskettu, koska niissä ei ole mukana esimerkiksi liikennettä eikä matkailijoiden tekemiä ostoksia kaupoista. Isoja lukuja lähteä täyttämään.

Yrityksiltä vie hänen arvionsa mukaan 5–10 vuotta, että ne saavat taloutensa tasapainoon ja puskurit kuntoon.

Vastuullisuudesta keskusteltava

Lapin mielestä on syytä aloittaa uudenlainen keskustelu vastuullisuudesta.

– Voi miettiä, mistä johtuu, että monissa Etelä-Euroopan maissa on niin edullista. Vastuullisuus maksaa, hän sanoo ja viittaa veroihin, eläkkeisiin ja muihin työnantajakuluihin.

Positiivista kriisissä on ollut, että suomalaiset matkustavat nyt ympäri kotimaata ja esimerkiksi gastronomian taso on korkea. Lapin mukaan ei ole syytä uskoa, että matkailu ja kiinnostus Suomea kohtaan pysyvästi vähenee. Suomen mahdollisuus tarjota väljyyttä, raikkautta ja puhtautta ovat kilpailuvalttimme.

– Ulkomaalaiset etsivät ahtaiden paikkojen sijaan tilaa ympärilleen. Kun korona on selätetty, toimiala elää kuherruskuukautta, ja paikat ovat täynnä.

Sillä välin nuoret kannattelevat mara-alaa, varsinkin pääkaupunkiseudulla. Heille ravintolassa käyminen ja toistensa tapaaminen on luonnollista.

– Ilman nuoria olisimme vielä hankalammassa tilanteessa.

Lappi kiittelee alan yritysten ja työntekijöiden välejä, jotka kriisin myötä ovat tiivistyneet. Hänen arvionsa mukaan työpaikkojen merkitys ymmärretään nyt laajasti.

– PAM:n kanssa yhteistyö toimialan yritysten ja työpaikkojen pelastamiseksi toimii loistavasti.

Edunvalvonta perustuu Lapin mukaan uskottavuuteen ja luotettavuuteen. Vaikuttamistyötä on jatkettava, vaikka hallitus ja valtapuolueet vaihtuvat. Hänen viestinsä tukalaan tilanteeseen joutuneille yrityksille on selkeä:

– Tapahtuma-alalla on liian monta edunvalvojaa, mikä heikentää edunvalvonnan tehoa. Yritysten pitäisi tehdä päätös, kuka valvoo parhaiten heidän etujaan ja keskittää alan edunvalvonta sinne.

Julkaistu Evento-lehdessä 5/2020.

Tilaa Evento!

Tilaa digilehti!