Liikemaailman rokkitähti ei siedä tekopyhyyttä

Nurmijärveläinen Timo Kiuru on työskennellyt viimeiset kymmenen vuotta luovana johtajana maailman tunnetuimmille brändeille. Alansa guruksi kiitelty mies myös puhuu ja kirjoittaa tavoitteenaan luovuuden lisääminen ja uudenlaiseen johtajuuteen kannustaminen. Millaista on olla luovan alan kansainvälinen superstara ja miten sellaiseksi ponnistetaan pystymetsästä?

Pitää uskoa siihen, että on maailman paras, sanoo Suomen kesässä ruskettunut naapurinpoika ja keihästää haarukallaan salaatinlehden.

– Loppujen lopuksi muut määrittävät, kuka on paras, mutta jos itselleen ei anna mahdollisuutta, eivät sitä anna muutkaan. 

Timo Kiurun tie Nurmijärven metsistä Marskin lounaspöytään on kulkenut läpi kansainvälisen liiketoiminnan opintojen, maailman suurkaupunkien sekä miljoonabudjetin toimeksiantojen, joiden takana ovat vaikuttaneet planeetan merkittävimmät mainostajat Samsungista Microsoftiin ja SK-II:sta McLareniin.

Mukaan mahtuu myös Kuluttajatapahtuma-kategorian voitto viiden vuoden takaisessa Evento Awardsissa. Palkintopysti kourassaan Kiuru mietti, että tämä on liian helppoa – meneillään oli hänen tapahtumayrityksensä ensimmäinen tilikausi.

– Filosofiani on, että elämä on vähän niin kuin Super Mario: kun yksi taso on pelattu, pitää siirtyä seuraavalle. Kyllästyn nopeasti, joten saman tason pelaaminen uudelleen ei ole koskaan ollut vaihtoehto.

Epämääräisyyden ja keskeneräisyyden johtaja

Abu Dhabi, Lontoo, Toronto, Soul. Suurkaupunkien nimet vilahtelevat Kiurun puheessa kuin Alepat ja Tokmannit nurmijärveläisessä arjessa. Luovan alan johtajuutta kansainvälisille suuryrityksille tarjoava Kiuru on reissannut viimeiset vuotensa projektien perässä ympäri maailmaa. Referenssejä tarkasteltaessa sen voi sanoa olevan saavutus, johon ei moni pysty.

Sitten seuraa yllätys.

– Elämäni saattaa näyttää hektiseltä, muttei sitä ole. Jos haluaisin hektisen elämän, ottaisin toimistotyön, jossa juostaan kuin päättömät kanat, Kiuru täräyttää.

– Jos on koko ajan reaktiivinen, ei pysty aikaansaamaan mitään ainutlaatuista. Yksi luovan johtajan tärkeimmistä töistä onkin mahdollistaa tiimin jäsenten keskittyminen käsillä olevaan tehtävään.

Mutta mitä Creative Director Kiuru konkreettisesti oikein tekee?

– Sitä äitinikin välillä kysyy, Kiuru nauraa.

– Minulle luova johtaminen on aina tarkoittanut suunnittelutiimin vetämisestä vastaamista ja tulosvastuuta.

Yleisen stereotypian mukaan luova johtaminen on sitä, että yksi ihminen haaveilee ja kaikki muut toteuttavat. Kiurun mukaan arvio ei voisi olla enempää pielessä.

– Yhdysvaltalaisen luovan johtajan Stephen Gatesin mukaan suurin osa luovan johtajan työstä kuluu epämääräisyyden ja keskeneräisyyden johtamiseen. Idean ja lopputuotteen välissä on pitkä matka, jonka aikana johtajan pitää pystyä kontrolloimaan työtä ja sietämään epävarmuutta, näkemään keskeneräisyydessä valmista. Samalla hänen tulee auttaa tiiminsä jäseniä tarkastelemaan ratkaistavaa ongelmaa monesta eri näkökulmasta sekä antaa ideoita, jotta syntyisi lisää ideoita.

Elämä on kuin Super Mario: kun yksi taso on pelattu, pitää siirtyä seuraavalle.”

Kiurun mukaan hyvän johtajan kunnianhimo ja draivi tarttuu koko tiimiin. Pelkällä tittelillä positiota ei kuitenkaan lunasteta.

– Oma auktoriteettini syntyy yritysjohdon silmissä liiketoiminnan ymmärtämisestä, kipupisteiden nopeasta havainnoinnista ja kokemuksen tuomasta varmuudesta, hän analysoi.

– Kun aloitin, olin 10–15 vuotta muita nuorempi ja jouduin toden teolla miettimään, mitä annettavaa minulla on tiimille. Monesti olen ottanut vastaan työn, jota en ole osannut, ja oppinut vasta tekemällä. Luovaa työtä tehtäessä kaikki voivat olla väärässä ja vain aika näyttää, kuka lopulta oli oikeassa. Tärkeintä on visio. Johtajan pitää olla hyvä unelmoinnissa.

Tekopyhyyttä sietämätön kusipää

Kiurun lautasella kutsuvana höyryävä kalakeitto on suomalainen lounasklassikko. Samanlainen ikivihreä on myytti luo­vien työpaikkojen ainaisesta hauskanpidosta Coca-Cola-automaattien ja pallomerien katveessa.

– Ei luovilla työpaikoilla ole koko ajan kivaa, Kiuru oikaisee.

– Luovan alan työntekijät ovat kunnianhimoisia ja heiltä myös vaaditaan paljon. He voivat sitä paremmin, mitä enemmän he pääsevät haastamaan ja kehittämään itseään. Muussa tapauksessa luovan ihmisen sydän kärsii.

Koska työtä tehdään sydänverellä, menee palautekin usein tunteisiin.

– Minä en johtajana usko geneeriseen palautteenantoon. Ruotsalaisten suosima ”bra jobbat” ei pohjaudu mihinkään konkreettiseen, eikä siksi myöskään tunnu miltään. Jos on oikeasti tyytyväinen, pitää kehua kolmella eri tavalla. Silloin palaute menee varmasti perille, ja koska se on selkeästi kohdistettua, sitä myös arvostetaan ympäripyöreitä korulauseita enemmän, Kiuru tietää.

– Tärkeintä on määrittää kriteerit, jotka antavat luovalle työlle suuntaviivat, mutta jättävät toteuttamista varten riittävästi vapauksia. Tällöin kriteereitä vastaamattoman työn kritisointikaan ei tunnu henkilökohtaiselta hyökkäykseltä. Se, että luovat projektit pitäisi muka aloittaa puhtaalta pöydältä, on bullshittiä.

Sitä itseään on myös kaikkien miellyttäminen. Kiuru näyttää helposti lähestyttävältä joka äidin toivevävyltä, hänestä pidetään ja hänen asiantuntijuuttaan arvostetaan, mutta omien sanojensa mukaan hänellä on myös kusipään maine.

– Olen huono sietämään tekopyhyyttä, minkä vuoksi olen sanonut hyvinkin suoria sanoja. Toisaalta olen kantanut niistä myös vastuuni.

Raskaan sarjan generalisti

Luovan johtajan työ on generalistin työtä ja kokemuksellisen markkinoinnin luova johtaminen on Kiurun mukaan markkinointiviestinnän raskainta sarjaa.

– Kaikkien alojen asiantuntija ei voi olla, mutta kaikista aiheista pitää pystyä keskustelemaan riittävällä tasolla voidakseen olla mukana projektissa. Samalla täytyy hyväksyä myös se, että välillä on ihan pihalla ja joukosta löytyy aina joku itseä parempi, Kiuru sanoo ja toteaa hyvän johtajan olevan itsevarmin epävarmana.

– Luovan johtajan täytyy tiedostaa, että jokaisen projektin alku on kuin palapelin ko­koaminen. Yhtä oikeaa ratkaisua ensimmäisen palan laittamiseen ei ole. Jos heti alussa seuraa loputtomasti dataa ja syy-seuraussuhteita, projektin eteneminen lamaantuu saman tien. 

Lähtökohtaisesti kukaan meistä ei halua epäonnistua. Siksi moka ei Kiurun mukaan ole lahja.

– Johtajan pitää silti ymmärtää, että epäonnistuminen on mahdollista, ja keskustella siitä tiimin kanssa. Useampi kokeilusuunta hajauttaa riskin.

Kiurun tiimikin on epäonnistunut. Korealaislähtöiselle yritykselle suunniteltu auringonnousua kuvaava toteutus muistutti asiakkaan silmissä liikaa Japanin lippua ja alleviivasi kiusallisella tavalla maiden ongelmallisia suhteita. Tapauksesta opittiin, ja jatkossa kulttuurien kirjoittamattomiin sääntöihin kiinnitetään huomiota entistä varhaisemmassa vaiheessa. 

Kansainvälisistä työntekijöistä koostuvissa luovissa tiimeissä kulttuurien yhteentörmäyksiä ei kuitenkaan juuri tapaa.

– Luovat suunnittelijat havainnoivat maail­maa usein samalla tavalla ja elävät hyvin samanlaista elämää kulttuuritaustoistaan riippumatta. Diversiteettiä tarvitaan eri taustoihin, mutta myös erilaisiin elämäntapoihin.

Joskus se elämäntapa on myös hyvin juureton. Kiuru on elänyt vuositolkulla asiakkaidensa tarjoamissa kalustetuissa asunnoissa lähes kaikissa maanosissa.

– Matkustaminen, aikaerojen kanssa taistelu ja väärässä paikassa oleminen kuuluu globaaliin liiketoimintaan. Se kaikki kuitenkin sopii tämänhetkiseen elämänvaiheeseeni. Joskus varmaan asetun aloilleni, toisaalta vuosikymmeniä ulkomailla asuneiden expatien esimerkki osoittaa, ettei paluu entiseen välttämättä ole helppoa.

Uuden johtamisen sanansaattaja

Tämän jutun ilmestyessä ilmestyy myös Kiurun uusi kirja. Päiväkirja luovuudesta ja luopumisesta on kokoelma vuosien varrella muistiin pantuja tarinoita, jotka kertovat, millaista on työskennellä maailman suurimpien brändien parissa, millaisia uhrauksia luova työ vaatii ja miten innovatiivisuutta ruokitaan eri ympäristöissä.

Tulevaisuuden yritysjohtaja on luova johtaja.”

– Olen kyllästynyt perusbisneskirjoihin. Ne ovat harvoin tarinallisia, joten halusin itse kirjoittaa sellaisen, Kiuru perustelee jälkiruokarooibosta siemaillessaan.

Tämä rokkitähti on nautintoaineille niin herkkä, että kello kahdentoista jälkeen juotu kofeiini pistäisi pakan pahemman kerran sekaisin.

– Toivon kirjani tekevän yritysjohtajista vähän luovempia ja luovista ihmisistä vähän parempia johtamisessa ja liike-elämässä.

World Economic Forumin raportin mukaan lähitulevaisuuden työtaitoihin kuuluvat ennen kaikkea monimutkaisten ongelmien ratkaisu, kriittinen ajattelu ja luovuus.

– Yritysjohto on perinteisesti ollut resurssien johtamista, mutta tulevaisuudessa se on entistä enemmän ihmisten johtamista. Tulevaisuuden yritysjohtaja on luova johtaja, Kiuru kiteyttää.

Raamattuna ei hänen kirjaansa kuitenkaan tule pitämän.

– Liiallinen guruajattelu kuuluu menneisyyteen. Mustavalkoisesti yhteen opettajaan uskominen annetaan meille koulussa, kun meidän päinvastoin pitäisi ajatella kriittisesti. Ylijärkevyys kadottaa magian, jota elämään kuitenkin haluamme. Ainoa tapa tietää, toimiiko jokin asia, on kokeilla.

 

MISSÄ SYÖTIIN?

Marski by Scandic -hotellin ravintola Kuusi Palaa.

www.scandichotels.fi/hotellit/suomi/helsinki/marski-by-scandic/ravintola-ja-baari/ravintola

Julkaistu Evento-lehdessä 4/2019.