Workshopissa mietittiin, millainen on hyvinvointia tukeva työyhteisö.
– Tavoitteellisuus luo tarkoitusta työpäivään, mikä lisää hyvinvointia, Emilia Järvinen sanoo.
Workshopissa mietittiin, millainen on hyvinvointia tukeva työyhteisö. – Tavoitteellisuus luo tarkoitusta työpäivään, mikä lisää hyvinvointia, Emilia Järvinen sanoo.

Läsnäolo elämäntavaksi

Eventon koulutustilaisuudessa pohdittiin, mitkä tekijät lisäävät työhyvinvointia ja millä keinoilla hyvää oloa voi tietoisesti lisätä. Lisäksi tehtiin luotaus milleniaalien mielenmaisemaan työelämässä.

Tietoisen läsnäolon taitojen uskotaan olevan tie menestykseen. Syy on ymmärrettävä: tietoisuus lisää mielenrauhaa. Tietoisen mielenrauhan merkitys on kasvanut, koska ympäristömme on muuttunut kompleksiseksi. Monista kanavista ryöppyävä tietotulva ja jatkuva tavoitettavissa olo sabotoivat keskittymiskykyämme.

– Työ vie meitä, emmekä johda työtämme.

Hyvä stressi tuo vireyttä, mutta palautusmahdollisuuksien puuttuessa ja pitkittyessään stressi muuttuu krooniseksi.

– Stressin ja palautumisen epätasapaino on suuri ongelma, työelämän mindfulnessin asiantuntija Emilia Järvinen sanoo.

Jokaisen pitäisi löytää omat keinot, joilla irtautuminen ja rentoutuminen on mahdollista. Siihen tarvitaan myös aikaa. Järvinen toteaakin, että multitaskauksesta olisi siirryttävä monotaskaukseen.

Tiedostavasta läsnäolosta elämäntapa

Yksi maailman tunnetuimpia tietoisen läsnäolon guruja ja läsnäolosta ja onnellisuudesta Suomessakin puhumassa ollut lääketieteen emeritusprofessori, yhdysvaltalaisen Massachusettsin yliopiston stressiklinikan johtaja Jon Kabat-Zinn. Hänen opeistaan Järvinenkin mielellään puhuu.

Itsensä ja työnsä aito johtaminen edellyttää läsnäoloa. Muutos on mahdollista, mutta ensin on pysähdyttävä ja tehtävä tiedostavasta läsnäolosta elämäntapa. Se vaatii säännöllistä harjoittelua, uteliaisuutta, hyväksymistä ja sitoutumista.

– Seuraa hengitystäsi ja kehon viestejä, aisteja ja tuntemuksia. Kuuntele mitä ja miten puhut itsellesi. Itsepuhelun sävyillä on merkittävä vaikutus mieleen.

– Ole itsellesi kiltti. Sen sijaan, että kritisoit itseäsi, kehu ja sano: vau, nyt mä tajusin!

Osin on kyse myös sisäisestä päätöksestä.

– Kun päätät ajatella, että ympärilläsi on hyvää, se lisääntyy. Hyvä otetaan usein itsestäänselvyytenä, mutta siitä on opittava nauttimaan.

Hyvä tapa on listata viisi asiaa, jotka ovat hyvin ja joista olet kiitollinen. Vuorovaikutustilanteissa on hyvä kiinnittää huomiota kuuntelemisen taitoon ja empatiaan.

– Toista on arvostettava aidosti. On oltava halu ymmärtää ja olla aidosti kiinnostunut.

Positiivisesta uteliaisuudesta on apua.

– Ole toisen tukena, älä keskeytä ja kuuntele hänen sanottavansa loppuun.

Elämys syrjäyttää materian

Jälleen ongelmia milleniaalien kanssa? Tuttu tunne? Jos on, käännä katse peiliin, milleniaalien ja z-sukupolven mielenmaisemaa yritysjohdolle ja työyhteisöille avaava Mikael Hugg suosittelee.

– Miten itse suhtaudut heihin? Jos kohtelet heitä lapsina ja rikollisina, he käyttäytyvät niin.

Hugg kumoaa esiintyessään terävin kommentein milleniaaleja koskevia harhaluuloja.

Milleniaaleja syytetään usein muun muassa työpaikan vaihtamisesta. Huggin mukaan eteen päin meno on osoitus oppimisesta ja eteen päin menemisestä.

– Työpaikan vaihtaminen, shoppailu, ei ole enää punainen vaate. Shoppailua harrastetaan silloin, jos luottamuksellisuus puuttuu tai työntekijä ei koe itseään arvostetuksi.

Luottamuksellisuus lähtee organisaatiossa ylhäältä alaspäin, ja se lisää oksitosiinia.

Esimiehiltään milleniaalit toivovat avoimuutta ja tunnustusta pätevyydestä ja sitä, että he auttavat tulemaan paremmaksi versioksi itsestään. Oman haavoittuvuuden näyttäminen milleniaalien edessä syventää molemminpuolista luottamusta. Milleniaalit jahtaavat Huggin mukaan kokemuksia jopa järjettömiin mittasuhteisiin asti. Elämys jyrää materialismin.

– En tunne yhtään tyyppiä, joka laittaisi itsensä peliin mikroaaltouunin takia.

Asiaan perehtymättömistä saattaa kuulostaa erikoiselta, että unohtumaton kokemus, jonka voi jakaa Instagramissa, koetaan tärkeämmäksi.

– Management Events maksoi työntekijöilleen matkan Dubaihin, josta puhutaan vieläkin, vaikka aikaa on jo kulunut.

 

Teot ratkaisevat

Milleniaalien on koettava olevansa yksi joukossa. Vahvistus siitä, että kokee olevansa arvostettu omassa ympäristössään, sitouttaa heidät työyhteisöön.

Hugg kertoo, että milleniaalien suhtautumisessa rahaan löytyy mielenkiintoinen ulottuvuus. Hyväntekeväisyysorganisaatiot pärjäävät heidän ansioistaan hyvin.

– Jengi jopa kerää fyrkkaa, jotta pääsee Etelä-Afrikkaan hyväntekeväisyystöihin. Toisaalta he saattavat saada järkyttävästi rahaa ja pudottavat silti hanskat käsistään, jos homma ei miellytä.

Milleniaalille pätevyys on todistettava teoilla ja tuloksilla. Itsensä guruksi julistavat eivät saa ylistystä heiltä.

– Todista ensin osaamisesi, ja milleniaali kuuntelee sinua. Sillä et häntä vakuuta, että olet ollut 80-luvulla kova myyjä.

Milleniaali motivoituu henkilökohtaisista lähtökohdistaan käsin, kertoo Mikael Hugg.
Milleniaali motivoituu henkilökohtaisista lähtökohdistaan käsin, kertoo Mikael Hugg.
Miia Antila.

Koulutuksen sisältö oli äärimmäisen mielenkiintoinen. Puhujat olivat hyviä ja keskustelu ja ajatustenvaihto antoisaa.”

Miia Antila

 

Anton Tuuva.

 

Olin positiivisesti yllättänyt. Koulutus käsitteli asiaa sopivassa suhteessa henkilökohtaisella ja organisatorisella tasolla. Koulutus antoi vietävää sekä työpaikalle että kollegoille.”

Anton Tuuva

 

 

Teppo Pesonen.

 

Koulutus oli oikein hyvä. Puhujat olivat riittävän erilaisia ja esityksissä mentiin pintaa syvemmälle. Herätti todella ajatuksia.”

Teppo Pesonen

Julkaistu Evento-lehdessä 4/2019.