Kysymyksiä johtajasopimuksesta

Monilla asiantuntija- ja esimiestehtävissä toimivilla henkilöillä tulee urallaan hetki, jolloin heille tarjotaan johtajasopimusta. Johtajasopimuksiin saattaa usein liittyä melko runsaasti väärinkäsityksiä ja avoimia kysymyksiä niin työntekijä- kuin työnantajapuolellakin.

Johtajasopimus on nimestään huolimatta työsopimus, ja muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta pakottava työlainsäädäntö soveltuu myös johtajasopimukseen – toisin kuin toimitusjohtajasopimukseen. Johtajaan sovelletaan lähtökohtaisesti samoja säännöksiä kuin niin sanotun tavallisen työntekijän työsuhteessa.

Tästä huolimatta johtajan itsenäisen aseman ja merkittävän roolin sekä liiketoiminnasta saamien tietojen vuoksi johtajasopimus eroaa useiden sopimusehtojen osalta tavanomaisista työsopimuksista. Johtajasopimus on tyypillisesti tavanomaista työsopimusta pidempi ja laajempi ja siinä on enemmän ja osin tiukempia ja yksityiskohtaisempia ehtoja.

Miksi johtajasopimus?

Työnantajan intressissä on solmia johtajasopimus, kun henkilö ylenee tai palkataan yrityksessä sellaiseen korkeaan ja vaativaan tehtävään, jossa tämä saa yrityksen liiketoimintaan liittyviä kriittisiä tietoja, joiden vuotaminen yrityksen ulkopuolelle olisi haitallista. Työnantajan yhtenä tarkoituksena on turvata yrityksen toimintaan liittyvien luottamuksellisten tietojen salassapito. Lisäksi johtajasopimuksissa on tavanomaista pyrkiä sitouttamaan avainhenkilöitä muun muassa erilaisilla palkitsemismalleilla.

Johtajasopimus tehdään yrityksessä useimmiten kaikille vastaavan tasoisessa tehtävässä oleville henkilöille, jotka ovat lähtökohtaisesti korkeammassa asemassa muihin työntekijöihin nähden. Tyypillisesti johtajatason työntekijöillä on korkeampi palkkataso ja usein mahdollisuus myös erilaisiin muihin, ainoastaan johtajille tarjottaviin etuuksiin. Johtotehtävissä työskentelevällä on usein myös enemmän vapauksia ja joustoja esimerkiksi työn järjestelyn ja työaikojen suhteen.

Mistä johtajasopimuksessa sovitaan?

Tyypillisiä johtajasopimuksen ehtoja ovat sopimussakolla sanktioitu salassapitolauseke sekä kilpailu- ja houkuttelukielto. Jos johtaja työskentelee riittävän itsenäisessä asemassa, eikä työnantajalla ole velvollisuutta eikä mahdollisuutta valvoa, kuinka johtaja järjestää työaikansa, saatetaan tietyissä tilanteissa todeta, ettei työaikalakia sovelleta johtajan työsuhteeseen. Toisinaan johtajasopimukseen voidaan sisällyttää myös esimerkiksi hallitusjäsenyys tai muu luottamusasema yhtiössä.

Johtajasopimuksiin sisällytetään tyypillisesti myös oikeus osallistua työnantajan kulloisiinkin kannustinjärjestelmiin tai bonusohjelmiin ja sovitaan esimerkiksi mahdollisesta erokorvauksesta. Usein johtajasopimuksissa myös käytetään välityslauseketta työsuhdetta koskevien mahdollisten erimielisyyksien ratkaisuun liittyen.

Jotta kilpailukieltoehto on pätevä, kilpailukiellosta sopimiselta vaaditaan erityisen painava syy sekä ehdosta sovittaessa että työsuhteen päättyessä.

Työnantajan on suositeltavaa käyttää johtajasopimuksia laatiessaan tapauskohtaista harkintaa ja ottaa sopimukseen vain sopimusehtoja, jotka tietyssä yksittäistilanteessa katsotaan tarpeelliseksi ja vain siinä laajuudessa kuin on tarpeellista. Mitä selvemmät ja selkokielisemmät sopimusehdot ovat, sitä todennäköisemmin väärinymmärryksiltä ja epäselvyyksiltä vältytään sopimusta solmittaessa tai myöhemmin.

Mikä kilpailukieltoehto?

Yksi johtajasopimusten keskeisiä ehtoja on työsuhteen jälkeistä aikaa koskeva kilpailukielto, jonka tarkoituksena on suojata työnantajan liiketoimintaa ja siihen liittyviä salassa pidettäviä tietoja. Yksi tavanomainen väärinymmärrys liittyy kilpailukieltosopimuksen sopimisen ajankohtaan. Jotta kilpailukieltoehto on pätevä, kilpailukiellosta sopimiselta vaaditaan erityisen painava syy sekä ehdosta sovittaessa että työsuhteen päättyessä. Siten työnantaja ei voi vedota pätevästi johtajan työsopimuksessa olevaan kilpailukieltoehtoon, joka on sisällytetty työsopimukseen työntekijän aloitettua yhtiön palveluksessa alun perin alemman tason asiantuntijan tehtävissä, joissa perustetta kilpailukieltoehdolle ei vielä ole ollut. Tästä syystä työntekijän edetessä uralla työ- ja johtajasopimukset on päivitettävä vastaamaan kulloistakin tehtävää.

Kilpailukieltosopimus sekoitetaan usein myös työsuhteen aikaiseen kielletyn kilpailevan toiminnan kieltoon. Työsuhteen aikana on jo työsopimuslain nojalla kielletty hyvän tavan vastainen kilpaileva toiminta, joka työn luonne ja työntekijän asema huomioon ottaen vahingoittaa ilmeisesti työnantajaa. Lakisääteisen kielletyn kilpailevan toiminnan kiellon tueksi johtajasopimuksiin sisällytetään usein erillinen ehto, jossa sovitaan, että johtaja ei saa ilman etukäteistä ilmoitusta ryhtyä muuhun työhön edes vapaa-aikanaan. Johtajien osalta sivutoimia tulkitaan usein tiukemmin kuin tavallisten työntekijöiden osalta.

Avoin keskustelu avuksi

Työntekijän on johtajasopimusta, kuten mitä tahansa työsopimusta, allekirjoittaessaan ymmärrettävä, mitä on sopimassa ja miksi. Koska johtajasopimusten ehdot saattavat toisinaan olla melko laajoja ja vaikeasti ymmärrettäviä, on keskeistä, että työnantaja ja työntekijä keskustelevat avoimesti sopimuksen sisällöstä ja siitä, mitä kullakin ehdolla tarkoitetaan.

Kun työntekijä arvioi johtajasopimuksen sisältöä – tarvittaessa työoikeudellisen avustajan avulla – on suositeltavaa pohtia, ovatko johtajasopimuksen ehdot perusteltuja ja kohtuullisia myös työntekijän kannalta. Työntekijän olisi hyvä punnita, vastaavatko sopimuksessa asetetut velvoitteet hänelle tehtävän mukanaan tuomaa vastuuta ja oikeuksia, ja toisaalta, ovatko työntekijän ja työnantajan intressit realistisessa suhteessa toisiinsa nähden. Erityistä huomiota on syytä kiinnittää työsuhteen päättymistä koskeviin ehtoihin, mahdolliseen kilpailukieltoon ja sopimussakkoehtoihin.

Julkaistu Evento-lehdessä 3/2019.

Tässä juttusarjassa työoikeusjuristi, asianajaja Mari Mohsen käsittelee tyypillisimpiä haasteita, joihin työpaikoilla tänä päivänä törmätään.