Kun työntekijä kuormittuu, työnantaja kantaa vastuun

Työssä jaksaminen puhututtaa työpaikoilla. Työyhteisöissä pohditaan erilaisia keinoja työn aiheuttaman paineen keventämiseksi ja jaksamisen tueksi. Sen lisäksi, että työhyvinvoinnista huolehtiminen on työnantajan toiminnan kannalta järkevää, työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus huolehtia siitä, ettei kukaan kuormitu työssään.

Työnantajan vastuu henkisestä työturvallisuudesta kattaa muun ohella vastuun välttää ja vähentää työn niin sanottuja psykososiaalisia kuormitustekijöitä. Psykososiaalisiksi kuormitustekijöiksi kutsutaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa työntekijälle terveyttä vaarantavaa haitallista psyykkistä kuormitusta.

Työn psyykkisiä kuormitustekijöitä voivat olla esimerkiksi liiallinen työmäärä, jatkuva kiire ja kontrollin puute työmäärän, -tahdin ja -ajan suhteen. Myös jatkuva valppaus, toistuvat keskeytykset, määräaikojen pettäminen ja aikapaineista johtuva työn huono laatu voivat muodostua kuormitustekijöiksi. Samoin toistuvat muutokset, pitkäaikainen epävarmuus ja epäselvät tehtävänkuvat, tavoitteet, vastuut ja työnjako voivat aiheuttaa kuormittumista. Työntekijää voi kuormittaa myös, jos työssä ei ole mahdollisuuksia kehittymiseen tai uuden oppimiseen. Myös liian vaikeat työtehtävät ovat riskitekijä, samoin liiallinen tietokuormitus ja kohtuuton vastuu. Ylikuormittumisen lisäksi kyseeseen voi tulla alikuormittuminen, jos työtä on liian vähän tai työ ei ole riittävän haastavaa.

Sosiaalista kuormitusta voi aiheuttaa työn organisoinnin ongelmat, tuen, palautteen ja arvostuksen puute, epätasa-arvon kokeminen ja tyytymättömyys esimiestyöhön. Myös heikko tiedonkulku ja tavoittamisen hankaluudet, kuten myös yksintyöskentely ja eristyneisyys voivat kuormittaa. Haitallista kuormitusta voivat aiheuttaa myös työpaikan hankalat sosiaaliset suhteet, työyhteisöongelmat, näkemyserot ja huono työyhteisökäytös. Jos työyhteisössä ilmeneviä konflikteja ei käsitellä riittävällä tavalla, työpaikan sosiaaliset ongelmatilanteet voivat ajan kuluessa muodostua kuormitustekijäksi. Myös vaikeat asiakastilanteet voivat aiheuttaa sosiaalista kuormitusta.

Henkilökohtaiseen vastuuseen työturvallisuusrikoksesta voi joutua esimerkiksi työnantajan edustajana toiminut esimies.”

Mitä työnantajan pitää tehdä?

Tieto mahdollisesta terveyttä vaarantavasta kuormittumisesta voi tulla työnantajalle esimerkiksi työntekijältä itseltään, työkaverilta, henkilöstön edustajalta tai henkilöstökyselyssä. Työnantajalla itsellään on lisäksi aktiivinen velvollisuus tarkkailla työyhteisön tilaa. Jos työntekijä kuormittuu työssään, työnantajalla on velvollisuus ryhtyä toimiin asian käsittelemiseksi välittömästi tiedon saatuaan ja riippumatta siitä, mitä kautta tieto on tullut työnantajalle.

Kuormitusepäily käsitellään ensin työntekijän ja hänen esimiehensä kesken. Työnantaja voi tarvittaessa käyttää asiantuntijaa, kuten työterveyshuoltoa, apuna tilanteen selvittämisessä. Jos kuormittuminen on todettu, työnantajan on selvitettävä kuormittumisen syyt, ja tarvittaessa ryhdyttävä toimiin kuormitustekijöiden välttämiseksi tai vähentämiseksi. Työnantajan on selvitettävä kuormitustekijät niin, että sen perusteella työnantajalla on edellytykset päättää, millaiset toimet ovat tarpeen. Vastuu ja päätösvalta toimenpiteisiin ryhtymisestä on työnantajalla.

Valittujen keinojen on oltava olosuhteet huomioon ottaen tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia ja kohdistua ensisijaisesti kuormitustekijöiden vähentämiseen. Toimia harkitessaan työnantajan on huomioitava työntekijän henkilökohtaiset edellytykset. Työnantajalta ei kuitenkaan voida edellyttää kohtuuttomia erityistoimenpiteitä, jotka esimerkiksi heikentäisivät muiden työntekijöiden työoloja.

Työnantajan edustajien vastuu

Työnantajalla on vastuu työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta työpaikalla. Velvollisuuksien laiminlyönti on kriminalisoitu rikoslaissa, ja työnantaja tai tämän edustaja, joka rikkoo tai laiminlyö työturvallisuusvastuitaan, voidaan tuomita työturvallisuusrikoksesta. Henkilökohtaiseen vastuuseen työturvallisuusrikoksesta voi joutua esimerkiksi työnantajan edustajana toiminut esimies tai tilanteesta riippuen yhtiön johto, joka on vastuussa lainvastaisesta tilanteesta.

Ohjeita työnantajalle kuormituksen hallintaan

  • Tarkkaile työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta jatkuvasti.
  • Tunne organisaatiosi ja tunnista työpaikkasi psykososiaaliset kuormitustekijät.
  • Arvioi kuormitustekijöiden haitallisuus, puutu kuormitustekijöihin, priorisoi.
  • Seuraa toimien riittävyyttä.

Julkaistu Evento-lehdessä 1/2020.

Tässä juttusarjassa työoikeusjuristi, asianajaja Mari Mohsen käsittelee tyypillisimpiä haasteita, joihin työpaikoilla tänä päivänä törmätään.