AV Pron yrittäjät Ville Häivälä (vas.) ja Antti Patronen ovat palkanneet koronakriisin aikana muun muassa Janne Röningin (oik.), joka on yksi Suomen arvostetuimmista ääniteknikoista ja miksaajista. Rakenteilla oleva livemusiikin 
treeni- ja tuotanto­tila valmistuu keväällä.
AV Pron yrittäjät Ville Häivälä (vas.) ja Antti Patronen ovat palkanneet koronakriisin aikana muun muassa Janne Röningin (oik.), joka on yksi Suomen arvostetuimmista ääniteknikoista ja miksaajista. Rakenteilla oleva livemusiikin treeni- ja tuotanto­tila valmistuu keväällä.

Kriisin keskeltä kumpuaa innovaatioita

Business Finlandin häiriötilannerahoitus on mahdollistanut innovaatioiden syntymisen alan synkästä tilanteesta huolimatta. Uusien ratkaisujen toteuttaminen on vaatinut lisäksi yrittäjien riskinottokykyä, tiimityötä ja omaa rahoitusta. Samalla koronatuet ovat herättäneet ajatuksia alan rakenteiden uudistamisesta.

AV Pron perustajat Antti Patronen ja Ville Häivälä.

Livemusiikin asiantuntijayritys AV Pro oy sai Business Finlandin häiriötilannerahoituksen projektille, jossa suunnitellaan uusia palveluita esiintyvien artistien tarpeisiin erityisesti musiikin luomisen ja esittämisen väliseen vaiheeseen. Musiikin tuottaminen on muuttunut AV Pron perustajien, Antti Patrosen ja Ville Häivälän pitkän uran aikana: ennen bändit kasvoivat yhteen treenikämpillä vietettyjen vuosien aikana, kun nykyään esiintyvän artistin albumi luodaan tuottajan kanssa studiossa, ja livebändi astuu kuvioon vasta vision valmistuttua. Patronen korostaakin, että on eri asia luoda musiikkia ja esittää sitä, ja näiden välisen kuilun kuromiseen he haluavat projektillaan tuoda uusia ratkaisuja.

– Kun musiikkia tehdään pienessä studios­sa tai kotona, se ei ole vielä millään tavalla valmis vietäväksi estradille. Esityskelpoisuuden aikaansaaminen vasta silloin, kun ollaan menossa ensimmäiselle keikalle yhdessä uuden bändin kanssa, ei myöskään palvele ketään, Patronen summaa.

Business Finlandin rahoituksella onkin suunniteltu bändeille ja musiikkiproduk­tioille räätälöity tuotantotila, jossa studiossa tuotettu musiikki saadaan saman katon alla muunnettua live-esitykseen sopivaan muotoon niin, että se säilyy uskottavana ja artistin alkuperäistä ajatusta palvelevana.

– Tämä on studion ja lavan välinen aasinsilta: paikka, josta löytyy artistille, tuottajalle ja bändille tutut elementit, mutta soittohuone on oikean lavan kokoinen.

Rakenteellisia muutoksia tarvitaan

AV Pron tila ei palvele pelkästään yrityksen omia asiakkaita, vaan siellä on käynyt treenaamassa myös ulkopuolisia artisteja jo viime kesänä ennen rakennustöiden valmistumista. Lisäksi Patronen ja Häivälä näkevät, että tila voisi toimia paikkana, jossa pystytään jakamaan niin omille työntekijöille kuin muille alan toimijoille hyväksi havaittuja käytäntöjä ja kokemuksia. Kesken kiireisen kiertueen ei voida jakaa tietotaitoa kollegoille, mutta keikkalavaa vastaavassa tuotantotilassa se onnistuu.

– Meille on tulossa myös AV Prolle oma Youtube-kanava, johon liittyy markkinoinnin lisäksi myös alan koulutuksellinen puoli. Paljon on sellaisia juttuja, joista meillä on firmassa sata vuotta kokemusta, ja paljon siitä kannattaisi jopa jakaa ihan julkisesti.

Vaikka koronakriisi on pistänyt livetuotantoihin keskittyvän yrityksen varsinaisen liiketoiminnan täysin jäihin, ei yrittäjäkaksikko ole jäätynyt kiinni jaloistaan. Katse on tiukasti tulevaisuudessa, jossa Häivälä ja Patronen näkevät teknologisen kehityksen lisäksi suuren tarpeen alan rakenteelliselle muutokselle. Heidän mukaansa viihde- ja tapahtuma-ala on jäänyt koronakriisissä nuolemaan näppejään, koska kyseessä on vahvasti freelance-pohjainen ala.

– Koska jokainen toimija on jonkinasteinen yrittäjä, ei ole ollut yhteistä edustajaa, joka voisi yhdistää alaa ja suojata iskuilta. Tapahtumateollisuus ry:kin perustettiin vasta, kun ovet olivat jo säpissä, Häivälä toteaa.

AV Prolla tehtiin periaatteellinen päätös, että koronakriisin vuoksi ei irtisanota työntekijöitä, ja myös uusia kuukausipalkkaisia tekijöitä on palkattu niin viime kuin tämän vuoden aikana. Riskit tällaisessa taloudellisessa tilanteessa ovat suuret, mutta yrittäjät näkevät alan tietotaidon häviämisen suurempana riskinä. Vaikka Business Finlandin rahoitusta ei ole suoraan käytetty uusiin rekrytointeihin, on sillä rahoitetun suunnittelutyön myötä voitu taata mielekästä tekemistä niin vanhoille kuin uusille työntekijöille.

– Olemme halunneet tarjota ihmisille ihan oikean työn, joka johtaa muilla aloilla normaaleihin asioihin kuten urakehitykseen.

Oikea työ vaatii myös oikeat työvälineet ja tilat, ja siihen keväällä valmistuva livetreenitila on tarkoitettu.

Kohti oikeaa työtä

”Oikea työ” on toistunut keskusteluissa erityisesti alan ulkopuolisten suulla lausuttuna. Alan esittämät vaatimukset riittävistä kor­vauksista on ohitettu käskemällä valittajat “oikeisiin töihin”. Patronen on tulkinnut kommentointia niin, että tavallisessa palkkatyössä olevat ihmiset eivät näe freelancerina toimimista pätevänä tapana elannon ansaitsemiseen.

Olemme halunneet tarjota ihmisille ihan oikean työn, joka johtaa muilla aloilla normaaleihin asioihin kuten urakehitykseen.”

– Olen itse pikkuhiljaa tullut siihen tulokseen, että niillä ”oikeilla töillä” ei ole itse asiassa tekemistä työn sisällön kanssa, vaan sillä tarkoitetaan sellaista työtä, jossa on joka kuukausi sama palkka. Näille ihmisille työttömäksi joutuminen ei ole sitä, että ei pysty laskuttamaan työpäivistä keikkapohjaisesti. He varmaan kokevat, ettei tällainen henkilö ole ikinä ollutkaan töissä.

Ongelmaksi muodostuu Patrosen mukaan se, että myös valtiollisella tasolla asia nähdään vähän samalla tavalla.

– Taideteollisten ihmisten näkökulmasta päättäjät eivät tee oikeanlaisia ratkaisuja, ja tämä johtuu siitä, että valtion näkökulmasta ei ole alaa, johon apua pitäisi kohdentaa. Yritykset voivat saada apua, koska niiden auttamiseen on jo olemassa mekanismit, mutta tällä alalla ihmiset eivät ole yrityksissä töissä vaan he ovat freelancereita.

Tämä johtaa siihen, että suurtakin liikevaihtoa pyörittävä yritys saattaa jäädä ilman tukia: kun yrityksessä ei ole kuukausipalkkaisia työntekijöitä, tuettavia kustannuksiakaan ei ole. Toiminimiyrittäjät ovat vielä oma lukunsa.

– Tämä on se valtiollisen toiminnan ja tämän alan ongelma: valtiolla ei ole tämmöiseen ”hassuttelualaan” mekanismeja, koska on totuttu siihen, että kun on yritys, niin siellä on ihmisiä töissä. Täällä ei ole, ja sen on pakko muuttua. Me haluamme olla tekemässä tätä muutosta ja firmana ajaa tämän alan ihmisten asioita.

Kulttuurista ja rahallista arvoa

AV Prolla onkin koettu yrityksen omaksi vastuuksi muuttaa asioita. Vaikka kyseessä ei ole suuri yritys, on yrittäjillä ollut tarpeeksi halua ja hulluutta lähteä tukemaan alalle arvokkaita freelancereita tarjoamalla heille kuukausipalkkaisen työn sen sijaan, että olisi odotettu tilanteen laukeavan ja työllistetty samoja tekijöitä jatkossa kestämättömällä tavalla.

– Koska olemme pitäneet porukan töissä ja myös palkanneet lisää väkeä, olemme päässeet myös kustannustuen piiriin, Häivälä muistuttaa.

Kun yrityksen ydinliiketoimintaa ei ole saanut harjoittaa, on keskitytty kehittämistoimintaan ja tulevaisuuden suunnitteluun yhdessä työntekijöiden kanssa.

– Korona on aiheuttanut sen, että tässä tähyillään tulevaisuuteen aika tiiviisti. Olemme ajatelleet, että miksei nyt tehtäisi näitä juttuja, joita jo vuosia on suunniteltu. Näin valmistaudutaan siihen, että otetaan iso askel kohti tulevaisuutta.

Patrosen ja Häivälän mielestä tulevaisuuden kannalta on nyt erityisen merkityksellistä pitää huolta siitä, että kulttuurisesti arvokkaat tekijät eivät poistu alalta koronakriisin takia. Siitä syystä Business Finlandilta saadun 100 000 euron tuen lisäksi yrittävät ovat ottaneet henkilökohtaista lainaa ja hakeneet muitakin tukia, jotka ovat mahdollistaneet arvokkaiden tekijöiden palkkaamisen sekä livetreenitilan toteuttamisen. Business Finlandin tukea kun saa käyttää ainoastaan suunnittelu- ja kehittämistyöhön, ei esimerkiksi rakennusmateriaa­lien hankintaan. Kokonaisuudessaan projektin toteuttamiseen on upotettu arviolta toinen 100 000 euroa.

– Meillä on kuitenkin todella vahva usko, että se raha tulee meille jossain vaiheessa takaisin ja auttaa meitä kasvattamaan toimintaa kaikenlaisilla mittareilla: on se sitten henkilökunnan palkkaamista tai liiketoiminnan tai fasiliteettien kasvua.

Patronen huomauttaa, että myös valtio haluaa jakamalleen rahalle vastinetta. Hän näkee, että Business Finlandin rahoituksen myötä syntyvä livetreenitila tulee olemaan koko kentälle eduksi ulkomaisia asiakkaita myöten. Lisäksi rahoituksen mahdollistamat rekrytoinnit pitävät huolta alan jatkuvuudesta.

– Vaikka näitä rekryjä ei olekaan tehty Business Finlandin rahalla, on tämä projekti yhdessä meidän henkilökohtaisen riskinoton kanssa mahdollistanut sen, että voimme palkata meidän mielestä relevantteja ihmisiä alan tulevaisuuden kannalta, ja se on nyt jo ruvennut maksamaan itseään takaisin.

Sen lisäksi, että alan tietotaidon taso ei laske, valtion ei myöskään tarvitse käyttää resursseja alalta poistuvien ihmisten työttömyys- tai uudelleenkoulutuskuluihin.

– Nämä asiat ovat pitkässä juoksussa aika paljon kallisarvoisempia kuin se kuukausipalkasta valtiolle tilitettävä veroprosentti.

Tapahtumamyyntipalvelusta tapahtumien kasvualustaksi

Liveton toimitusjohtaja Antti Korhonen.

Myös tapahtumien kasvualustana toimivassa Livetossa tehtiin koronakriisin alkuun päätös siitä, että henkilökunnasta tullaan pitämään kiinni, eikä lomautuksia tai palkkaheikennyksiä tehdä. Ennen koronakriisiä Liveton liiketoiminta oli keskittynyt tapahtumamyyntiin, ja viime keväänä keikkojen peruunnuttua suureksi haasteeksi osoittautui jo ostettujen lippujen palautuksen järjestäminen. Muun muassa uusien massapalautustyökalujen suunnitteluun haettiin Business Finlandin häiriötilannerahoitusta, joka saatiinkin täysimääräisenä. Liveton toimitusjohtaja Antti Korhonen kertoo, että rahoitus mahdollisti kymmenien tuhansien lippujen palautuksen alle kahdessa kuukaudessa.

– Kriisityökalujen lisäksi lähdimme kehittämään työkaluja tapahtumajärjestäjien ja ravintoloiden avuksi, jotta he pystyivät myös koronan keskellä tekemään myyntiä. Yksi ensimmäisistä työkaluista oli lahjakorttien myyntiä helpottava ratkaisu.

Lahjakorttikauppaa vielä merkittävämmäksi työkaluksi muodostuivat striimauspuolen ratkaisut, joiden ansiosta Liveton alustalla on mahdollista toteuttaa kaupallistettuja livekeikkoja.

– Kaupallistimme keikat niin, että niihin pystyi ostamaan katseluoikeuksia. Mahdollistimme myös oheistuotteiden ja kannatuspohjaisten ostojen tekemisen. Näiden an­siosta järjestäjille saatiin aikaiseksi kymmenien tuhansien eurojen myyntejä, mistä saimme suuret kiitokset.

Jatkumona striimipalveluihin siirryttiin myös virtuaalitapahtumien kehitystyöhön, minkä myötä Liveton liiketoiminta on laajentunut myös b2b-tapahtumien puolelle.

Tulevaisuutta silmällä pitäen täytyy nyt rakentaa omaa työkalupakkia niin, että voidaan varautua erilaisiin skenaarioihin.”

– Tämän kehitystyön myötä kasvoimme tapahtumamyyntipalvelusta tapahtumien kasvualustaksi. Alustamme tarjoaa työkalut tapahtumamyyntiin, ilmoittautumiseen, striimitapahtumien tekemiseen sekä virtuaalitapahtumien toteuttamiseen.

Kasvua kriisistä huolimatta

Liveto on pystynyt koronavuonna kasvamaan ja jopa palkkaamaan uusia työntekijöitä. Korhonen korostaa, että tällaiset asiat eivät ole mahdollisia, jos kriisitilanteisiin ei suhtaudu perustavanlaatuisesti mahdollisuutena.

– Nämä ovat hirveitä tilanteita meille kaikille, ja henkilökohtaisesti en muista viime kevättä ihan päivälleen, koska tuli tehtyä niin paljon töitä. Mutta se miten siihen hommaan lähtee, on merkittävää: tilanteen voi nähdä pelkästään negatiivisesti tai voi yrittää etsiä jotain positiivista.

Korhosen mukaan koronapandemian tyylistä kriisiä voi purkaa erilaisilla strategioilla. Livetolla lähdettiin ratkaisemaan asiaa tiiminä ja kasvamaan niihin vaatimuksiin, joita tilanteen keskellä toimiminen vaati.

– Myös tulevaisuutta silmällä pitäen täytyy nyt rakentaa omaa työkalupakkia niin, että voidaan varautua erilaisiin skenaarioihin. Emme mekään olleet varautuneet siihen, että fyysiset tapahtumat voidaan kieltää. Mutta nyt mietitään, miten voidaan toimia siinä tilanteessa myös tulevaisuudessa. Meillä on myös työkaluja meidän asiakkaille, jotta he pystyvät operoimaan. Tämä on tiimipeliä.

Korhonen uskoo, että koronakriisin aikana kehitetyt innovaatiot tulevat auttamaan alaa myös jatkossa. Esimerkiksi striimaus sekä virtuaalitapahtumat tulevat mahdollistamaan uusia tulolähteitä hyvin erilaisille tapahtumille.

– Vaikka tämä on ollut äärimmäisen haastavaa aikaa kaikille tapahtuma-alan toimijoille, niin uskon, että tästä syntyy paljon uutta ja hyvää, mitä voidaan hyödyntää tulevaisuudessa.

Ei tukea ilman vastuuta

Suunnittelu- ja kehitystyöhön tarkoitetun Business Finlandin häiriötilannerahoituksen lisäksi Liveto on saanut myös muita tukia erilaisiin projekteihin, joiden toteutuminen on aina vaatinut vastapainoksi omarahoitusosuuden takaamisen. Niiden ansiosta on voitu keskittyä omin voimin yrityksen liiketoiminnan pohjana toimivan ohjelmiston kehittämiseen. Ostopalveluiden kautta on puolestaan haettu tukea sellaisiin teknisen työn osa-alueisiin, joihin ei suoraan ole löytynyt osaamista talon sisältä. Tukien lisäksi mukana olevat sijoittajat ja hyvä omistajaporukka ovat mahdollistaneet myös oman rahoituksen luomisen yhtiölle kriisinkin keskellä. Korhonen muistuttaa, että saatuja tukia ei saa pitää itsestäänselvyytenä, vaan niihin liittyy aina myös suuri vastuu.

– Jos ei pystytä tekemään kasvua ja hyvää kehitystä niillä tuki- tai lainarahoilla, niin on hyvin todennäköistä, että niiden määrärahoja joudutaan supistamaan tai leikkaamaan pitkällä aikavälillä.

Kasvuun, kehittymiseen ja kansainvälistymiseen tähtäävät tuet ovat äärimmäisen arvokkaita yrityksille, mutta niiden kautta saadaan tuotettua hyötyä myös tuet mahdollistavalle valtiolle.

– Jos kotimaiset yritykset pystyvät niiden kautta kasvamaan ja tekemään kansainvälistä liiketoimintaa, se on hyvin arvokasta pitkällä tähtäimellä myös Suomen valtiolle, mistä rahoitus esimerkiksi Business Finlandin kirstuun kumpuaa.

Sellaisia yrityksiä kannattaa tukea, jotka pystyvät tukien ansiosta tarjoamaan jatkossa enemmän työpaikkoja ja tuomaan myyntiä jopa ulkomailta.

– Toivomme, että pystymme tulevaisuudessa antamaan myös takaisin sitä tukea vastaan, mitä olemme saaneet. Siten saadaan hyvä kiertämään, ja myös muut voivat hyötyä rahoituksesta tulevaisuudessa.

Julkaistu Evento-lehdessä 1–2/2021.

Lue digilehti!

Tilaa Evento!

Tilaa digilehti!

Sulje mainos Tilaa Evento