Koronaa vahvempi kaupunki – Helsingin pormestari Jan Vapaavuori näkee kriisin myös mahdollisuutena

Kaupunki on kohtaamisten paikka. Miten sille käy, kun kohtaamisia rajoitetaan? Pormestari Jan Vapaavuori näkee kriisissä myös mahdollisuuksia. Hän arvioi koronakriisin johtavan globaalisti moniin muutoksiin, jotka suosivat Helsingin tyyppisiä kaupunkeja.

Vapaavuorelle kaupunki on paikka, jossa iso määrä ihmisiä asuu lähekkäin ja tapaa toisiaan sekä suunnitellusti että suunnittelemattomasti.

– Iso osa siitä, mikä mielletään kaupungin ominaispiirteisiin, on ainakin tilapäisesti poissa silloin kun kohtaamisia rajoitetaan. Totta kai se vaikuttaa olennaisesti, hän sanoo.

Helsingin pormestari muistuttaa ihmisen sopeutuvaisuudesta.

– Kaupunki on paitsi paikka, myös yhteisö, ja ihmisyhteisö keksii aina omat ja uudet tapansa kohdata. Erilaisten virtuaalisten tapahtumien määrä on tietenkin räjähdysmäisesti kasvanut, niin kuin muukin sen tyyppinen yhteisöllisyys, joka liittyy kaupunkiin. Naapuriapu ja Helsinki-apu ovat hyviä esimerkkejä. Ihmiset ovat kekseliäitä, ja jos on paikallisylpeyttä ja yhteisöllisyyttä niin kuin Helsingissä, kaupunkilaisuus saa uusia muotoja.

Usein asioita aletaan arvostaa erityisesti silloin, kun ne eivät ole saatavilla.

– Ihmiset ymmärtävät ja mieltävät, miksi he itse asiassa haluavatkaan asua kaupungissa. Poikkeusaikojen jälkeen seurauksena voi olla enemmän kysyntää sellaisille tapahtumille, jotka jossain vaiheessa on koettu itsestään selviksi, Vapaavuori ennustaa.

Silta kriisin yli

Kohtaamistoimialojen eli tapahtuma- ja horeca-alojen ahdinko näkyy suoraan esimerkiksi kaupungin verotulojen vähenemisenä. Niin ollen kaupungilla on myös iso intressi lievittää koronapandemiasta aiheutuvia ongelmia ja luoda pohjaa sille, että niistä noustaan nopeasti. Kaupungilla on siihen joitakin suoria keinoja. Isona kiinteistönomistajana se on merkittävä vuokranantaja.

– Vuokrahelpotukset, joita kaupunki antoi, otettiin erittäin positiivisesti vastaan. Ne eivät tietenkään kohdistuneet kaikille samalla tavalla, mutta kaupunki näytti esimerkkiä ja vapautti monet vuokranmaksusta kolmeksi kuukaudeksi. Oli positiivista, että monet muut merkittävät vuokranantajat seurasivat esimerkkiä.

Vapaavuoren mukaan vuokrahelpotusten leviäminen muidenkin vuokranantajien käyttöön osoitti konkreettisesti, kuinka kaupunki voi olla edelläkävijä ja esimerkinantaja. Rajoituksia höllennettäesä kaupungin rooli on ollut kannustaa kaupunkitilan uudenlaiseen käyttöön kevyemmillä lupakäytännöillä.

Viime vuosien aikana Helsinki on satsannut matkailumarkkinoinnissaan enemmän laatuun kuin määrään.”

– Suomessa sellainen ei ehkä ole ollut tyypillisintä, Vapaavuori sanoo.

Kriisinaikaisia toimia olennaisempana hän pitää kuitenkin kaupungin elinvoimaisuudesta huolehtimista.

– On pidettävä huolta kaupungin vireydestä, dynaamisuudesta, houkuttelevuudesta ja niistä vahvuuksista, joita tällä kaupungilla on, jotta kohtaamistoimialat voivat palautua mahdollisimman hyvin kokonaan uudenlaisessa maailmassa, jossa kansainvälinen kilpailutilannekin olennaisesti muuttuu. Helsingillä on tässä itse asiassa iso mahdollisuus. On selvää, että kriisi tulee johtamaan globaalisti moniin muutoksiin, jotka saattavat suosia Helsingin tyyppisiä kaupunkeja.

Kriisissä palikat jaetaan uudelleen

Kohtaamistoimialoilla Vapaavuori ei tarkoita pelkästään tapahtuma- ja horeca-alaa, vaan koko ekosysteemiä niiden ympärillä.

– Mitä isommasta kaupungista on kysymys, sitä palveluvaltaisempi elinkeinorakenne sillä on ja sitä enemmän toimintaa, joka suoraan tai välillisesti linkittyy elämyksiin, tapahtumiin, yhteisöllisyyteen, yhdessä olemiseen ja tekemiseen. Tällä on kaupunkien elinvoimalle valtavan iso merkitys.

Helsingin kaupunkistrategian otsikkona on ”maailman toimivin kaupunki”. Koronakriisin oppina kaupunki aikoo satsata samoihin asioihin, joihin se on satsannut jo ennen kriisiä.

– Vastuullisuuden, turvallisuuden ja ylipäänsä toimivuuden merkitys tulee varmasti korostumaan jatkossa. Kun mietitään, missä erilaisia isompia tapahtumia järjestetään, minne ihmiset haluavat tulla ja missä he haluavat kohdata, tämmöinen keskisuuri kaupunki voi olla vahvoilla. Meillä on kaikki ison kaupungin edut, mutta emme ole yhtä ruuhkainen kuin todella isot. Samaan aikaan suomalaisen yhteiskunnan perinteisten vahvuuksien merkitys korostuu.

Vapaavuori haluaa akuutin kriisinhoidon rinnalla parantaa Helsingin kilpailuasetelmaa pidemmällä tähtäyksellä.

– Kriisin aikana pitää aina rakentaa siltaa tulevaisuuteen. Jokaisessa kriisissä on valtava mahdollisuus, sillä niiden jälkeen ikään kuin jaetaan palikat aina uudelleen. Nyt meidän pitää vain ymmärtää ja uskoa, että Helsingillä on valtava määrä todella suuria vahvuuksia, joiden merkitys kriisin aikana ja sen jälkeen vain korostuu.

Pormestari haluaa, että kun nykyisen kriisin historiankirjoitusta joskus tehdään, helsinkiläisen tapahtuma- ja elämysalan todetaan sen aikana parantaneen omaa suhteellista asemaansa kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa.

– Se ei tapahdu automaattisesti, mutta kaikki mahdollisuudet siihen ovat olemassa, hän uskoo.

Vapaavuoresta on selvää, että joka tapauksessa jotkut uivat kriisistä ulos entistä vahvempina, tämän hetken mahdollisesta kurjuudesta huolimatta.

– Kaupunki on koronaa vahvempi. Korona ei voi tappaa syvällä ihmisluonteessa olevaa uteliaisuutta ja jokaisen halua viettää omaa ainutlaatuista elämäänsä mahdollisimman täysipainoisesti. Ihmiset haluavat elää täyttä elämää, aistia ja kokea uusia asioita sekä nauttia erilaisista elämyksistä, ei se tule katoamaan mihinkään.

Kaupungin kasvot ja ylin markkinointipäällikkö

Aloitettuaan Helsingin pormestarina kesällä 2017 Vapaavuori on puhunut usein kaupungin modernisoimisesta ja määrätietoisesta kansainvälistämisestä. Koronan takia hän ei aio näitäkään lempilapsiaan hylätä.

– Lisäksi on selvää, että kaikkien digitaalisuuteen liittyvien asioiden painoarvo kasvaa.

Helsinki on ollut digitaalisen matkailun edelläkävijöitä tähänkin asti ja Helsinki Marketing tunnustettu digitaalisen kaupunkimarkkinoinnin osaaja.

– Meillä on paljon siihen liittyvää luovaa ajattelua ja toimintaa. On selvää, että erilaisten hybriditapahtumien merkitys tulee nousemaan. Tämän tyyppisiin asioihin myös kaupungin pitää satsata, vaikka viime kädessä alan toimijat ja yksityiset yritykset sen tekevät.

Vapaavuori näkee asemansa muiden roolien ohella myös kaupungin ylimpänä markkinointipäällikkönä. Kaupunki toimii alustajana ja mahdollistajana, ja pormestari antaa kaupungille kasvot.

Jan Vapaavuori haluaa, että kun koronakriisin historiankirjoitusta tehdään, helsinkiläisen tapahtuma- ja elämysalan todetaan parantaneen asemaansa kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa.
Jan Vapaavuori haluaa, että kun koronakriisin historiankirjoitusta tehdään, helsinkiläisen tapahtuma- ja elämysalan todetaan parantaneen asemaansa kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa.

– Kaupungin ja minunkin rooliini kuuluu luontevasti kannustaa, näyttää tietä, luoda uskoa, toimia kumppanina ja olla osaltaan edistämässä erilaisten verkostojen syntymistä, hän luettelee.

Korona-aikana Senaatintorille syntynyt uusi terassialue on Vapaavuoren mielestä hyvä esimerkki uudenlaisesta kaupunkitilan käytöstä ja kaupungin roolista verkostojen luojana.

– Uskaltaisin väittää, että sen symbolinen arvo on jopa suurempi kuin sen faktinen arvo. Se on viesti siitä, että me emme lamaannu, vaan teemme uusia asioita ja osoitamme kumppanuutta alan toimijoiden kanssa.

Juuri lannistumaton ja eteenpäin katsova asenne on Vapaavuoren mielestä tärkein oppi, jonka hän toivoisi leviävän muihinkin kaupunkeihin. Joitakin toimintakonsepteja voi kopioida suoraan, mutta tärkeintä on kriisissäkin mahdollisuuksia näkevä asenne.

– Sitä asennetta joko on tai ei ole, Vapaavuori toteaa.

Kaupungin lonkerot ulottuvat moneen paikkaan, ja sen rooli kriisinhoidossa on erilainen kuin valtiolla.

– Valtion rahasäkki on tietenkin olennaisesti isompi kuin kaupungin. Heidän roolinsa on enemmän yritystuissa ja siinä, että terveet toimijat pääsevät vaikean ajan yli ja vältetään konkursseja. Kaupunki on käytännön toimija, mutta joutuu tietenkin toimimaan niissä puitteissa, jotka valtio lainsäädännössä ja rajoitustoimillaan asettaa, Vapaavuori kuvailee.

Hän ei ota kantaa, ovatko valtion toimet olleet riittäviä, vaan korostaa valtion ja kuntien roolien eroja.

– Kaupungin mahdollisuudet suoraan rahalliseen tukeen ovat rajallisia ja osin jopa lainvastaisia. Siinä mielessä valtion rooli on viimekätinen.

Kumppanuuksien voimalla

Matkailumarkkinoinnissa Vapaavuori uskoo kumppanuuksien voimaan. Kun Lapin hiihtokeskukset löysivät toisensa, seurasi paljon hyvää koko Lapin matkailulle.

– He ymmärsivät, että isossa kuvassa he eivät olekaan keskenään kilpailijoita, ja että Lapin brändäämisestä matkailukohteena hyötyvät kaikki alan toimijat. Uskon, että esimerkiksi Helsingin laaturavintoloilla on samantyyppinen tilanne. Jos Helsingin ravintolakulttuuria osana dynaamista ja omaperäistä kaupunkia pystytään brändäämään maailmalla, kaikki hyötyvät.

Vapaavuori on varma, että kun kiinalainen ylempi keskiluokka lähtee ulkomaille, se haluaa kokea samalla matkalla monenlaisia asioita. Siksi Helsingin kannattaa myydä itseään yhdessä Lapin kanssa, mutta myös yhdessä Tukholman, Tallinnan tai Järvi-Suomen kanssa.

– Pitää olla joku ykköskimmoke valita työ- tai vapaa-ajan matkan kohteeksi nimenomaan Suomi. Uskon vahvasti, että meidän vahvimmat matkailubrändit ovat toisaalta Helsinki ja toisaalta Lappi, vähän eri tulokulmista tietenkin.

Viime vuosien aikana Helsinki on satsannut matkailumarkkinoinnissaan enemmän laatuun kuin määrään. Vapaavuori ei usko massamatkailuun.

– Vastuullisuus ja kestävä matkailu ovat koko alan pitkän aikavälin kehittymisen elinehtoja ja se trendi, johon meidänkin pitää iskeä kiinni. Jos rakennamme Helsinkiä, jossa helsinkiläiset itse viihtyvät, niin kyllä se on houkutteleva myös matkailijoiden kannalta. Myymme kaupunkia laaja-alaisemmin ja satsaamme laatutietoisiin, ehkä yksittäisiinkin matkailijoihin, ja vähemmän massaturismiin.

Pormestari muistuttaa massamatkailun aiheuttavan ongelmia monissa eurooppalaisissa kaupungeissa jo nyt. Kestävä ja vastuullinen matkailu on lisäksi taloudellisesti tuottavampaa. Helsinki on erityisen vahva työperäisessä matkailussa vilkkaan kokous- ja kongressitapahtumien tarjonnan ansiosta. Vapaavuori uskoo niin olevan jatkossakin.

– Jos kaikki maailman käsikirurgit ovat tottuneet tapaamaan kerran vuodessa, niin he tapaavat jatkossakin. Maailmassa järjestetään niin paljon kongresseja, että ihan varmasti siinä on markkinarakoa Helsingillekin. Pitää tietenkin kehittyä ja yrittää aistia, mitä milloinkin tapahtuu, ja olla mieluummin aallon harjalla kuin tulla muiden perässä.

Valtakunnan paraatipaikoilla maankäyttö herkkää

Koronakriisin iskiessä Helsingissä oli vireillä kolmisenkymmentä hotellihanketta eri vaiheissa. Niin kuin muuallakin maailmassa, uudet hankkeet on nyt enimmäkseen pantu jäihin.

– On vaikea nähdä vielä tulevaisuuteen riittävän kirkkaasti, että voisi sanoa, kuinka suuri osa hankkeista toteutuu. Meillä oli kuitenkin iso haaste, että hotellikapasiteetti ei ollut riittävän iso eikä riittävän laadukas siitä huolimatta, että uutta kapasiteettia on syntynyt viime vuosina paljon.

Pormestarin mukaan kaavoitus ei ole hotellihankkeiden pullonkaula, vaikka yksittäisiä esimerkkejä pitkään kestäneistä hankkeista on myös tapahtuma-alalla. Pääkaupungissa maankäyttöön liittyvät kysymykset ovat usein herkkiä.

– On selvää, että jos valtakunnan paraatipaikoille tehdään uutta, sen pitääkin olla huolellisesti mietittyä. Mitä historiallisempi ja valmiimmaksi rakennettu kaupunki on, sitä isompia maankäyttöön liittyvistä kysymyksistä tulee.

Tapahtumatilojen tarjonnassakin tapahtuu.

– Stadionin remontin valmistuminen on tapahtuma-alalle äärettömän merkittävä. Garden-hankekin edistyy ja Suvilahdesta rakennamme kansainvälisesti kiinnostavaa ja uniikkia tapahtuma-alan keskusta. Finlandia-talo menee remonttiin, ja tulee siitä entistä ehompana ulos, eli tämän tyyppisiä hankkeita Helsingissä on paljon vireillä. Ja onhan arkkitehtuuri- ja design-museokin myötätuulessa, vaikka onkin vielä alkutekijöissään.

Kuka?

Jan Vapaavuori

55-vuotias Jan Vapaavuori on kesästä 2017 Helsingin ensimmäinen pormestari, mutta on johtanut puhetta synnyinkaupunkinsa kaupunginhallituksessa aiemminkin (2005–2007). Hän tuli päätoimisen luottamushenkilön tehtävään Euroopan investointipankin varapääjohtajan paikalta.

Vapaavuori on toiminut kaksi vaalikautta ministerinä ja kolme kansanedustajana (2003–2015), muun ohella kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana 2011–2012.

Hän on kaksikielinen ja naimisissa pieneläinkirurgian professori Outi Vapaavuoren kanssa. Koulutukseltaan Vapaavuori on oikeustieteen kandidaatti Helsingin yliopistosta.

Missä?

Finlandia-talo

– Suomi ja Helsinki tunnetaan maailmalla monesta asiasta, mutta ennen kaikkea arkkitehtuurista ja muotoilusta. Finlandia-talo yhtenä Alvar Aallon luomuksena on ikonisimpia esimerkkejä tästä, ja tietyllä tavalla Helsingin maamerkki, pormestari Vapaavuori perustelee Finlandia-talon valintaa haastattelupaikaksi.

Finlandia-talo edustaa kaikkea kongressitoimintaan liittyvää, mikä on vahvasti mukana Helsingin kaupunkistrategiassa. ETYK-historiansa ansiosta se myös symboloi Helsinkiä idän ja lännen solmukohtana, ja on kaikkien tunnistama. Seminaareissa kuullaan puheenvuoroja kotimaisilta ja kansainvälisiltä huippuasiantuntijoilta.

Julkaistu Evento-lehdessä 4/2020.