Käsi reidelle juhlan varjolla – seksuaalinen ahdistelu voi johtaa rikostuomioon

Yritysjuhlat ovat tutkitusti työyhteisön sosiaalisten pelisääntöjen harmaata aluetta. Seksuaalinen ahdistelu tilaisuuden vapaamuotoisuuden varjolla on kuitenkin vallankäyttöä, joka voi johtaa jopa rikostuomioon.

Yrityssuhteita on solmittu kautta aikain epävirallisissa merkeissä. Rennossa ilmapiirissä voi sanoa paljon sellaista, joka neuvotteluhuoneen Powerpoint-sulkeisissa antaisi lausujastaan tökerön kuvan. Vapaalla yhdessäololla on myös  itseisarvo; yrityksen pikkujouluissa henkilöstön hauskanpito lisää tiimiytymistä ja parantaa yhteishenkeä.

Empiirinen näyttö osoittaa, että toisinaan yhteishengen paraneminen johtaa lyhyisiin tai pidempiinkin kahdenvälisiin suhteisiin, on se yrityksen establishmentin mielestä toivottavaa tai ei. Sivistyksen pintakerros on ohut, ja erityisesti alkoholin nauttiminen ohentaa sitä entisestään.

Epävirallisesta seksuaalisviritteisestä kanssakäymisestä puhutaan työpaikoilla olemattomasti tai vähän. Tämä johtaa siihen, että myös ei-toivotuista rajanylityksistä vaietaan, vaikka seksuaalisen häirinnän muotoihin olisi tärkeää puuttua pisaravaiheessa. Koska seksi ei kuulu työpaikalle, myös seksuaaliselle häirinnälle on vaikea löytää sanoja.

Elinkeinoelämän keskusliiton Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan työelämässä seksuaalinen häiritsijä on useimmiten, 60 prosentissa tapauksista, asiakas. Asiakkaalla on mahdollisuus uhata esimerkiksi sopimuksen purkamisella, jos asiattomasta käytöksestä nostetaan metakka. Vaakalaudalla on monesti raha ja keskinäiset sopimukset – ei ihme, että ahdistelusta ei haluta puhua.

36 prosentissa tapauksista valtaansa käyttää väärin työkaveri, ja 16 prosentissa tekijänä on esihenkilö.

Tilanne tekee varkaan

Minea Pyykösen ja Mikko Pyykösen teoksessa Seksuaalinen häirintä työpaikoilla (2019) kerrotaan, että esimerkiksi työyhteisön vapaamuotoiset juhlat tarjoavat puitteet häirinnälle. Pyykösten mukaan flirtin ja häirinnän raja ylittyy, kun toinen osapuoli ilmaisee haluttomuutensa flirttailuun, mutta toinen osapuoli jatkaa silti.

Raja voi olla häilyvä, erityisesti jos haluttomuus ilmaistaan sanattomasti. Runsas alkoholinkäyttö sakkaa sosiaalista sensitiivisyyttä, ja asiaton käytös laitetaan usein niin sanotusti kännin piikkiin. Tällaista vaihtoehtoa ei virka-aikana luonnollisestikaan ole. 

Alkoholi voi muuttaa ihmisen käyttäytymistä, mutta pulloa ei voi syyttää seksuaalisesta häirinnästä. Jos nousuhumalassa on tullut tehneeksi arviointivirheen, kannattaakin kokeilla taikasanoja: toimin väärin, olen pahoillani. Rehellinen anteeksipyyntö on parasta kriisiviestintää ja voi jopa lujittaa ammatillista suhdetta.

Mikäli häiritsijän ja kohteen välillä on esihenkilö-alainen-suhde tai muu ilmeinen valta-asema, on luottamuksen palauttaminen monimutkaisempaa, joskus mahdotontakin. Nyrkkisääntö on, että anteeksianto on mahdollista, jos väärin toiminut henkilö tuntee aitoa katumusta ja osoittaa sen. Jos henkilö ei myönnä tai koe toimineensa väärin, tilanne on häirinnän kohteen kannalta piinallinen.

Seurauksia tekijälle, ei kohteelle

Seksuaalinen häirintä kasvaa sitä isommaksi ilmiöksi, mitä enemmän sitä peitellään. Vaikka salakavalasti tapahtunutta käpälöintiä on vaikea todistaa, ahdistelusta voi saada nykyisin myös rikostuomion. Käytännössä seurauksia asiattomasta käytöksestä pitäisi koitua tekijälle, ei teon kohteelle. On irvokasta, jos häirinnän kohteeksi joutunut saa hankalan tai epäluuloisen ihmisen maineen, ja urakehitys hidastuu samalla, kun muiden itsemääräämisoikeudesta piittaamaton porskuttaa eteenpäin.

Häirinnästä vapaalle ympäristölle luodaan parhaat edellytykset, kun yrityksen johto sanoutuu reilusti irti sek­suaalisesta häirinnästä. Tällöin kynnys ottaa asia ylipäätään puheeksi madaltuu.

Startup-tapahtuma Slush joutui viime vuonna hetkeksi myrskyn silmään, kun yksittäisten osallistujien kerrottiin ahdistelleen muun muassa alaikäisiä tapahtumassa työskennelleitä vapaaehtoisia Slush Afterparty -tapahtumassa. Asiattomasta käytöksestä oli tullut valituksia myös edellisenä vuonna.

Kun ilmoituksia seksuaalisesta häirinnästä tuli useita, nousi Slush-tapahtuman toimintakulttuuri tapetille. Organisaatio reagoi asiaan nopeasti julkaisten kannanoton Facebook-statuksessaan:

– Kun sanoimme että meillä on nollatoleranssi idiooteille, tarkoitimme nollatoleranssia. Olemme surullisia tietoomme tulleesta epäasiallisesta käytöksestä, joka tapahtui tapahtumassamme ja sen liepeillä jo toistamiseen. Olemme syvästi pahoillamme siitä, että tällaista paskaa tapahtuu vielä vuonna 2018, statuksessa sanottiin.   

Slushista kerrottiin, että organisaation edustajat ovat olleet yhteydessä asianomaisiin ja heidän edustamiinsa yrityksiin. Kannanoton mukaan sääntöjä rikkoneille annettiin porttikielto tuleviin tapahtumiin. Slush-organisaatiosta kerrotaan, että viime vuonna annetut porttikiellot ovat voimassa myös vuoden 2019 tapahtumassa.

Suomen rikoslain mukaan:

Joka koskettelemalla tekee toiselle seksuaalisen teon, joka on omiaan loukkaamaan tämän seksuaalista itsemääräämisoikeutta, on tuomittava seksuaalisesta ahdistelusta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

 

Faktaa seksuaalisesta häirinnästä

  • Joka neljäs työikäinen suomalainen on kokenut seksuaalista häirintää työelämässä Elinkeinoelämän keskusliiton Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä.
  • 38 prosenttia naisista ilmoitti kokeneensa seksuaalista häirintää työelämässä. Myös miehet kokevat seksuaalista häirintää, mutta eivät aivan yhtä usein kuin naiset.
  • Seksuaalirikokset ovat piilorikollisuutta. Myöskään häirintätapaukset eivät usein kantaudu yrityksen johdon tai viranomaisten tietoon. 58 prosenttia häirintää kokeneista ei ollut ilmoittanut häirinnästä lainkaan.
  • 25 prosenttia häirintätapauksista tulee työnantajan tietoon.
  • Seksuaalinen häirintä tapahtuu usein piilossa. Sekä miehillä että naisilla on korkea kynnys raportoida kokemastaan häirinnästä. Talouselämän kyselyyn vastanneet pelkäsivät, että heidän kokemustaan ei oteta vakavasti, tai että kertomisesta koituu ongelmia heille itselleen.
  • Seksuaalisen ahdistelun kohde kokee myös usein häpeää siitä, että ei ole osannut toimia tilanteessa ”oikein”. Tämä aiheuttaa halun pitää ahdistelu salassa, mikä suojelee tekijää.

Julkaistu Evento-lehdessä 5/2019.