Sasu Laukkonen ja Ahti Marttinen kehittivät Kansallismuseolle uuden nimikkomenun.
Sasu Laukkonen ja Ahti Marttinen kehittivät Kansallismuseolle uuden nimikkomenun.

Kansallismuseon uusi ruokakonsepti

Puhtaat maut ja laadukas lähiruoka olivat lähtökohtana, kun Sasu Laukkonen ja Ahti Marttinen kehittivät Kansallismuseolle uuden nimikkomenun.

Ravintolakonseptin päivitys on osa Kansallismuseossa käynnissä olevaa kehitystyötä.

Maailmalla monista museoravintoloista on tullut huippusuosittuja kohteita, jotka rikastuttavat ja täydentävät museovierailua, ja tuovat museoihin myös uudenlaista kävijäkuntaa. Tämä on tavoitteena myös Kansallismuseossa. Jos lisärakennushanke toteutuu, museolla saattaa vuonna 2025 olla oma huippuravintola.

– Kesän aikana Kansallismuseon keittiö remontoidaan nykykäyttöä vastaavalle tasolle ja nimikkomenua voi tilata syksystä lähtien erikoistilaisuuksiin. Vähitellen ryhdymme viemään konseptia myös päivittäisiin ravintola- ja kahvilapalveluihin eri museoissa, Päivi Kukkamäki kertoo.

Uutta nimikkomenua on aluksi saatavilla tilauksesta Kansallismuseosta ja Hämeen linnasta, pöytiin tarjoiltuna tai buffet-versiona. Kansallismuseon kaikille museoille suunnitellaan yhteistyössä ravintoloitsijoiden kanssa oma tasokas menu, jossa on aina jotain erityistä kohteelle ominaista. Esimerkiksi Hvitträskin  menu syntyy Pekka Terävän ja museon tilausravintolaa pyörittävän Food Camp Finlandin kanssa ideoiden.

Ravintoloitsija Sasu Laukkoselle ja museon ravintoloitsijana toimivan Kanrestan keittiömestari Ahti Marttiselle suunnittelutehtävä on ollut mieluinen.

– Olen tästä niin fiiliksissäni, kuvailee itseään projektin mentoriksi kutsuva Laukkonen.

– Kokattiin miten vaan, isossa tai pienessä ravintolassa, on makeaa käyttää uniikkeja kotimaisia ruokia ja raaka-aineita, Laukkonen korostaa.

Yksi arvopohja uudessa menussa on läheltä hankitut raaka-aineet.

Marttisen mukaan Kansallismuseossa oli luontevaa, että myös ruokapalvelussa huomioidaan sekä historia että tulevaisuus.

– Makupaletti tehtiin mennessä ajassa. Aloitimme lukemalla vanhoja suomalaisia keittokirjoja. Huomasimme, että ruoat ovat olleet täällä esimerkiksi 1920-luvulla aivan kansainvälistä tasoa, niille on vaan annettu suomenkieliset nimet, Marttinen kertoi. Ideoita kirjoista haettiin sekä makumaailmaan että esillepanoon.

Nimikkomenu noudattaa sesonkiajattelua ja vaihtuu vuodenaikojen mukaan.

Marraskuussa Kansallismuseon suureen keskihalliin Akseli Gallen-Kallelan freskojen alle rakennetaan iso kattaus ja Sasu Laukkonen toteutettaa kaksi pop up -illallista.

– Niissä nimikkomenua toteutetaan luovasti. Kekri on ohi. Eletään todellista nyhjää tyhjästä -aikaa ja raaka-aineet pitää hakea kellarista.

Ruokailuelämystä täydentävät keraamikko Saija Halkon muotoilemat tarjoiluastiat sekä Samujin suunnittelemat tekstiilit. Kattaustuotteet tulevat syksyn mittaan käyttöön myös Hvitträskissä.

 

 

Tiesitkö?

  • Suomessa on liki kolmesataa museota.
  • Useimmissa on ainakin kahvila.
  • Noin 70 museossa on myös ravintola.

Lähde: museot.fi

 

Ruokailuelämystä täydentävät keraamikko Saija Halkon muotoilemat tarjoiluastiat sekä Samujin suunnittelemat tekstiilit. Kattaustuotteet tulevat syksyn mittaan käyttöön myös Hvitträskissä.
Ruokailuelämystä täydentävät keraamikko Saija Halkon muotoilemat tarjoiluastiat sekä Samujin suunnittelemat tekstiilit. Kattaustuotteet tulevat syksyn mittaan käyttöön myös Hvitträskissä.

Kansallismuseon menu

Kaskettuja juurekkaita ja piparjuurikermaa

Kotijuustoa, nokkosta ja karpaloa

Savustettuja muikkuja, jääkellarin liemessä kypsytettyä kotimaista kirjolohta ja kirpakkaa kyssäkaalia, etikkaliemessä marinoitua silakkaa, tilliä ja katajanmarjaa

Karitsamakkaraa, maa-artisokkaa ja paahdettua valkosipulia

Lähistön pikkuperunoita ja tilliä sekä pienleipomon luomuleipää ja kirnuvoita

Pääruoka: Hiilisiikaa, fenkolia ja purjoa

Jälkiruoka: Lakkoja, rosmariinia ja valkosuklaata