Julkisuus on kaikkien ulottuvilla

Väitöskirjansa murroksessa olevasta johtajuudesta kirjoittanut Jukka Saksi neuvoo johtajia nousemaan julkisuuden estradille ja näyttämään tietä yhteisössään.

Jukka Saksi saapuu paikalle hyvissä ajoin ja on herrasmiehen tavoin tyylikkäästi pukeutunut – sävy sävyyn, taskunenäliinaa myöten. Hän kiittää kohteliaasti kahvista ja muista tarjottavista, mutta on sukulaismiesten kesken sopinut laittavansa itsensä teräsmieskuntoon.

Saksi on osoittanut merkittävää itsekuria myös opiskelemalla työn ohella peräti viisi tutkintoa – aina tohtoriksi asti. Hänellä on johtamista käsitelleen väitöskirjansa ansiosta hyvät verkostot suomalaiseen eliittiin.

Aina ei ole kuitenkaan ollut näin.

Pitkän tien kulkija

Jukka Saksi on tullut monelle tunnetuksi sosiaalisen median kautta Johtaja on media -aloitteestaan. Hän pitää esimerkillisesti omaa johtamistaan esillä LinkedInissä. Lisäksi hänet tunnetaan pidemmältä ajalta esimiehenä, opiskelukaverina ja perheenisänä. 

Vaikka Saksi on tohtorismiehiä, hän ei ole tweediin pukeutuva, arkea vieroksuva akateeminen broileri. Hän on kulkenut pitkän tien ekonomiperheen kapinallisesta pojasta myöhäissyntyiseksi ylioppilaaksi, ekonomiksi ja lopulta tohtoriksi. Nyt hän on myös yrittäjä.

– Lukiossa haaveilin vain tytöistä ja autoista. Vasta myöhemmin havahduin siihen, että tarvitsen työtarmon lisäksi koulutusta, Saksi kertoo.

Työn ohella opiskelleelle, nyt jo yli neljänkymmenen vuoden ikäiselle miehelle rutistaminen on tuttua.

– Olen välillä raivannut opintoja eteenpäin puhtaalla tahdonvoimalla, hän kertoo pitkästä taipaleestaan.

Väitöskirjan aloittaminenkaan ei ollut itsestäänselvyys. Käytännönläheiselle tekijälle löytyi Jyväskylän yliopiston johtamisen laitokselta kuitenkin hyvä tutkimustyön ohjaaja. Pohtiessaan tarkempaa viitekehystä Saksi teki 65 johtajahaastattelua ja sai siten tavattoman laajan läpileikkauksen siihen, miten rahoitus- ja pankkialan johto näkee 2000-luvun nopeasti digitalisoituvan maailman.

Pankkialan murros on käynnissä tänä päivänä entistä kuumempana asiakkaiden siirtyessä mobiililiittymiin hoitamaan päivittäisiä raha-asioitaan. Myös yritysrahoitus on muuttunut joukkorahoituksen myötä.

Saksi on julkaissut väitösaiheestaan myös tutkimusta helppolukuisemman kirjan Johtajuus murroksessa finanssialalla.

Some muuttaa johtajuutta

Sosiaalinen media muuttaa myös johtajan työtä. Esiintuloja arvojohtajana, esimerkkinä ja yrityksen esipuhujana edellytetään yhä useamman talon päälliköltä. Enää johtaja ei voi piiloutua viestintäjohtajan taakse tai yrittää pysytellä vaatimattomuuteen vedoten kokonaan poissa julkisuudesta. Se vaikuttaisi kummalliselta.

Sosiaalisen median aikakaudella Saksi näkee tarpeelliseksi korostaa johtajille, että he voivat edesauttaa organisaatiotaan olemalla yhteisönsä megafoni ja tiedonvälittäjä – eli media.

–  Avoimuuden ja läpinäkyvyyden aikana on entistä tärkeämpää, että yrityksen tai yhteisön johtaja on itse, omilla kasvoillaan se, joka kulkee joukkojensa edellä ja näyttää aidosti esimerkkiä siitä, miten viestitään, Saksi korostaa. 

Viestintäihmiset ovat jo aikapäiviä sitten havainneet, että johtajan tulee olla julkisuudessa mukana siinä dialogissa, jota hänen toimialallaan käydään. Sosiaalisen median myötä julkisuus on kaikkien ulottuvilla hyvässä ja pahassa, ja rohkeimmat yritykset ottavat markkinajohtajuuden myös siellä, minne yleisö ja lukijat ovat siirtyneet.

Toimitusjohtaja on se henkilö, joka heittää pallon eteenpäin tai laittaa vesiputouksen liikkeelle ylhäältä päin.

Mentäessä syvemmälle itse viestinnän toteuttamiseen Saksi täsmentää, että hyvä johtaja ymmärtää roolinsa yrityksensä viestinnän johtajana. Lisäksi juuri toimitusjohtaja on se henkilö, joka heittää pallon eteenpäin tai laittaa vesiputouksen liikkeelle ylhäältä päin.

– Johtaja määrittelee, miten johtoryhmä viestii tiiminä, Saksi toteaa.

Hän sanoo, ettei yritysten ylimmässä johdossa silti tarpeeksi usein puhuta siitä, miten ja mitkä asiat viestitään eteenpäin yhdessä. Yksilötekemistä on vielä liikaa.

– Johtajalta toivotaan suunnan näyttämistä yrityksen sisällä käytävässä keskustelussa.

Tiedon jakaminen on valtaa

Mediallistumisen myötä johtajien blogit yleistyvät ja yrityksen sisällekin kaivataan omaa sosiaalista mediaa: intra ei enää saa olla yksisuuntainen tiedotekanava, vaan kaksisuuntainen keskustelualusta.

Sosiaalisen median merkitys viestintäkanavana nousee edelleen. Perinteinen media on jo vahvasti somessa. Päättäjiin kohdistuu nykyään sama läpinäkyvyyden vaatimus siinä missä yrityksiinkin. Sosiaalisen median mielenkiintoisin piirre on siinä, että valta siirtyy asiakkaalle.

– Mielestäni ei ole narsismia olla esillä. Se on velvollisuus siinä missä muukin vuorovaikutus ja viestintä johtajan työssä. Kaiken kaikkiaan on kysymys siitä, millaisen jäljen ja perinnön itsestäsi jätät, Saksi pohtii.

Sosiaalinen media on täynnä mahdollisuuksia, mutta viestintään ja avoimuuteen liittyy myös uhkakuvia sekä juridisia esteitä. Samaan tapaan kuin työntekijän kuuluu miettiä lojaalisuuttaan työnantajaansa kohtaan, tulee etenkin pörssiyhtiöiden johdon olla tarkkana siitä, mitä voi kulloinkin tiedottaa ja missä.

– Oletko johtaja, jos kukaan ei seuraa sinua? Saksi kysyy lopuksi.

Johtaminen on auttamistehtävä ja toimitusjohtajalla on megafoni. Hän voi itse päättää, käyttääkö sitä vai jättääkö sen pöydälle. Viestimet joka tapauksessa täyttävät tyhjyyden viesteillä.

Se on vähän sama asia kuin luovuttaisi megafonin pois.

Organisaation matka mediaksi

  • Viestintä on oleellinen osa johtamista.
  • Viestintä on aktiivinen osa jokaisen asiantuntijan työtä.
  • Käytä ja pyydä apua.
  • Muuta päätöksenteko- kulttuuria.
  • Kysy aina, miten me tästä viestimme.
  • Mieti, miten viestit vaikuttavat eri sidosryhmiin.
  • Johdon tulee hyödyntää ja samaan aikaan tukea yhtiön viestintätoimintoa.