Inhimilliset tunteet – yritysmaailman suuri tuntematon

Tunteiden ymmärtäminen on väylä parempaan kilpailukykyyn ja innovatiivisimmat ideat syntyvät psykologisesti turvallisissa tiimeissä. Näin julistaa startup-yrittäjä Camilla Tuominen, joka löysi uuden urapolun katsomalla ammatillista identiteettikriisiään silmästä silmään.

Suuret muutokset ovat usein pienestä kiinni. Camilla Tuomisen kohtalon ratkaisi 0,25 pistettä, sen verran jäi uupumaan yliopiston sosiaalipsykologian pääsykokeissa. Neljännespisteen vuoksi Tuomisesta ei tullutkaan maineikasta kallonkutistajaa vaan osaava asiakaskohtaamisiin erikoistunut liikkeenjohdon konsultti – mutta kulissien takana kuohui.

– Yritysmaailmassa aloin miettiä, miksi ihmisen pitää niin usein piilottaa itsensä töissä. Aamukahdeksalta käännetään arvot toiseen asentoon ja sitten iltaviideltä saa olla taas oma itsensä. Siinä välissä ajetaan omaa etua ja omaa ylennystä.

Tuominen piirsi työssä heränneitä ajatuksiaan muistikirjaan. Yksi piirros oli hahmo, joka vetää rautapanssaria päälleen.

– Siltä silloin tuntui. Työntekijöiltä toivotaan uusia mullistavia ajatuksia ja käänteentekeviä ideoita, mutta sellaisia on turha odottaa, jos ihmiset eivät koe ilmapiiriä turvalliseksi ja vapautuneeksi. Jos pelkää kasvojen menettämistä, suoriutuu korkeintaan seiskan–kasin arvoisesti.

Päätös irtisanoutumisesta kypsyi, kun Tuominen leikki kotona lastensa kanssa, tai yritti leikkiä. Ajatukset vain harhailivat muualle.

– Pojat kysyivät että äiti, miten menee. Tajusin siinä jotain sopertaessani, että jos haluan opettaa lapsiani elämään autenttista elämää, minun pitää itse näyttää esimerkkiä. Oli aika kova paikka kohdata se tosiasia, että suurinta hintaa uupumuksestani en maksanutkaan minä itse, vaan lapseni.

Emotion Tracker syntyy

Irtisanoutumisesta on nyt viisi vuotta. Jo sitä ennen Tuomisen mielessä oli alkanut kypsyä ajatus tunneapplikaatiosta, jonka avulla jokainen myrskyn silmään sattuva voisi selkiyttää päänsisäistä kaaostaan. Mitä selvemmäksi uuden liikeidean ääriviivat tulivat, sitä enemmän yrittäjäksi ryhtyminen alkoi poltella. Lopulta Tuominen päätti hypätä.

– Päätin, että jos tästä ei tule mitään, menen Starbucksiin tekemään maitovaahtosydämiä asiakkaiden latteihin tietäen, että olen edes yrittänyt. Uskoin ja uskon kuitenkin aidosti, että helppokäyttöiselle mobiilityökalulle olisi kysyntää.

Liikeidea herättikin nopeasti kiinnostusta rahoittajissa ja Tuominen pääsi sovelluksensa kanssa Keksintösäätiön siipien suojaan. Kun applikaatio alkoi saada muotoa, Tuominen ryhtyi pitchaamaan ideaa Emotion Trackerista yrityksille. Moni innostui, mutta vielä useampi halusi jarrutella.

– Saatettiin toivottaa tervetulleeksi luennoimaan, mutta applikaation käyttöönottoa arasteltiin. Syntyi mielikuva, että suomalaisissa yrityksissä pelätään tunteita, vaikka niiden ymmärtäminen ja johtaminen parantaisi yksilöiden hyvinvointia ja tuottavuutta.

Tuominen muistuttaa, että suurimpienkin globaalien haasteiden taustalla ovat viime kädessä ihmisen toiminta ja käyttäytyminen. Niitä taas sanelevat tunteet, kuten pelko ja häpeä.

– Kun tunteista tulee tietoiseksi, niitä voi oppia säätelemään. Emotion Trackerissa on kyse juuri tästä: kun esimerkiksi negatiivinen tunne nimetään, se ei ole enää pelkkää epämääräistä pahaa oloa, vaan se muuttuu asiaksi, jolle voi tehdä jotain.

Suomalaisissa yrityksissä pelätään tunteita, vaikka niiden ymmärtäminen parantaisi yksilöiden hyvinvointia ja tuottavuutta.”

Toimitusjohtaja ja kuvittaja

Tällä hetkellä Emotion Tracker on käytössä useissa yrityksissä ja sitä ollaan ottamassa tutkimuskäyttöön myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä. Applikaation lisäksi Tuominen on tehnyt kuvakirjan omista kokemuksistaan. Ajatus tunteita käsittelevästä kirjasta syntyi, kun Tuominen piirsi asiak­kaan tarjoukseen tavalliseen tapaansa havainnollistavia kuvia. Suureksi yllätykseksi asiakas kysyikin, ovatko kuvat myytävänä.

– Aloin postata kuvia sosiaaliseen mediaan. Moni pisti viestiä, että Cami, tuolta minustakin tuntuu. Tajusin löytäneeni kanavan, jonka kautta haluan puhua tunteista.

Tuominen haki kustannussopimusta, ja sellainen myönnettiin. Vuonna 2016 ilmestyneen Tunnekuvakirjan kuvituksia Tuominen käyttää koulutuksissaan ja tulevaisuudessa myös osana sovellusta.

– Olen saanut palautetta, että ei toimitusjohtaja voi piirrellä jotain tikku-ukkoja. Minä sanon että voi, sillä kuvat toimivat: ihminen lukee kuvia 60 000 kertaa nopeammin kuin tekstiä. Se käy järkeen, sillä ihminen on hahmottanut maailmaa visuaalisesti ja kuvien kautta kauan ennen puhutun ja kirjoitetun kielen kehittymistä.

Tuominen muistuttaa, että modernin nykyihmisen sivistyksen pintakerros on ohut.

– Nykyihminen arvioi kaikkien sosiaalisten tilanteiden turvallisuutta aika lailla samoista neurologisista lähtökohdista kuin kivikauden ihminen. Jos aistimme vaaran, meissä aktivoituu pakene-hyökkää-reaktio, on uhka sitten sapelihammastiikeri tai lomautus. Nykyihminen voi kuitenkin ottaa vastuuta tunteistaan sen sijaan, että jäisi niiden vietäväksi. Siitä kirjassanikin on kyse: kerron, miten epämääräisestä tunnesekamelskasta pääsee tilaan, jossa voi johtaa omia tunteitaan.

Suomi Oy Ab:n vuoksi

Tuominen on sielultaan psykologi, mutta koulutukseltaan ja työhistorialtaan liikenainen. Siksi hän tarkastelee monia asioita, myös tunteita, bisneksen näkökulmasta.

– Emotion Trackerissa on kyse mitä suurimmissa määrin Suomi Oy Ab:n kilpailukyvystä ja tulevaisuudesta.

Tuominen antaa esimerkin. Googlen teettämän tutkimuksen mukaan innovatiivisimpia työyhteisöjä yhdistää yksi asia: psykologinen turvallisuus. Tutkimuksessa havaittiin, että yksilölliset tekijät ovat toissijaisia turvallisuuden tunteelle.

– Meinasin purskahtaa itkuun, kun kuulin tutkimustuloksesta, koska se on niin totta! Entisissä töissäni tämä näkyi selvästi. Pelkäsin menettäväni kasvoni, joten ideointipalavereissa en uskaltanut antaa koko panostani. Kun työryhmässä vallitsee psykologinen turvallisuus eikä tyhmillekään ideoille hymähdellä tai kohotella kulmia, kaikki uskaltavat pistää itsensä peliin. Kukaan ei ole luovimmillaan pelokkaana ja epäluuloisena. Negatiiviset tunteet sakkaavat tehokkaasti myös järjenjuoksua.

Joskus yritysten viestintä ja toimintatavat ovat keskenään roimassa ristiriidassa. Työnantajat etsivät tiimeihinsä innovatiivisia ja idearikkaita tekijöitä, mutta luovuudesta ei osatakaan pitää huolta.

– Joskus kuulee, että innovatiivisuus on yksi yrityksen ydinarvo, mutta sitten yrityksessä etenevät vain ne työntekijät, joilla on puhdas track record. Se kertoo siitä, että halutaan pelata varman päälle, eikä epäonnistumisia nähdä kehittymisen paikkoina tai välietappeina onnistumiseen.

Työpaikalla vallitseva luottamus on Tuomisen mukaan paras tehokkuuden tae. Luottamukseen kuuluu myös se, että vaikeista asioista voidaan keskustella. Harvassa organisaatiossa uskalletaan nostaa kissa pöydälle. Pelätään, että työntekijät ryhtyvät kapinaan ja säntillinen toimistoarki muuttuu kaaokseksi.

– Eivät ihmiset halua tulla naamari päällä töihin. Työelämään kuuluu positiivisten lisäksi sekavia ja rankkoja juttuja, eikä niitä voi vaieta kadoksiin. Kun asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä, ihmisistä löytyy yllättäviä voimavaroja ja sopeutumiskykyä. Keith Cunningham sanoi Nordic Business Forumissa osuvasti, että ”nothing can change until the unsaid is spoken”. Jos yrityksessä on virtahepo olohuoneessa -tilanne, valtaosa ihmisten energiasta menee sen virtahevon välttelemiseen, Tuominen sanoo.

Suomalaisten ykkösinhokki: kateus

Ikävien tunteiden välttely on toisaalta inhimillistä: niitä vältellään, koska ne tuntuvat pahalta. Tuominen kertoo, että kun tunteita oppii nimeämään ja ymmärtämään, niiden vahvuuteen ja esiintymiseen voi myös vaikuttaa.

– Olen esimerkiksi huomannut, että tuntemani ahdistus ja turhautuminen liittyy 90-prosenttisesti siihen, että olen vertaillut itseäni esimerkiksi muihin äiteihin ja startup-yrittäjiin. Tämän oivalluksen myötä olen ymmärtänyt lopettaa vertailemisen ja keskittynyt omaan juttuuni, vaikkei se aina onnistukaan.

Eräät tunteet ovat kulttuurisesti hyväksytympiä kuin toiset. Esimerkiksi kateutta pelätään jopa siinä määrin, ettei sitä uskalleta edes myöntää.

– Ei maailma siitä räjähdä, jos organisaa­tiossa sanotaan suoraan, että meillä on kateutta. Emotion Trackerissa kateus-tunteen kohdalla onnitellaan käyttäjää rehellisyydestä ja rohkeudesta – suurin osa ihmisistä kun ei edes myönnä tuntevansa kateutta! Tunnistamattomana ka­teus voi pahimmillaan johtaa kateuden kohteen perusteettomaan mustamaalaamiseen. Mikään mörkö kateus ei kuitenkaan ole, vaan siihen törmätessä voi reilusti miettiä, mikä kateutta oikeastaan herättää ja mitä asialle voisi tehdä.

Emotion Trackerin vaikuttavuutta ei yhdessä tai kahdessa kvartaalissa mitata. Muutos tapahtuu hitaasti ja näkyy pienissä asioissa.

– Jos ihmiset ymmärtävät omaa ja toisten tunne-elämää paremmin, se näkyy ehkä puolen vuoden päästä siinä, että työpaikan käytävillä nauretaan enemmän, ja ihmiset uskaltavat sanoa esimerkiksi “en tiedä” esittämisen sijaan. Tästä vapautuneesta ilmapiiristä ne kuningas­ideat juuri sikiävät.

Yksilön kohdalla tietoisuuden lisääntyminen voi johtaa suuriin muutoksiin – niin kävi myös Tuomisen kohdalla.

– Emotion Tracker syntyi alun perin omaan tarpeeseen. Kohonnut itsetuntemus on antanut rohkeutta tehdä elämästä omannäköistä. Samalla olen löytänyt samanhenkisiä ihmisiä ympärilleni, mikä taas lisää rohkeutta ja varmuutta entisestään. Kyse on positiivisesta kierteestä.

Kuka?

  • Camilla Tuominen, startup-yrittäjä ja Emotion Tracker -sovelluksen kehittäjä. Aloitti uransa yrityskonsulttina ja projekti­- johtajana, mutta irtisanoutui ja ryhtyi yrittäjäksi. Tunnetaan nykyisin sovelluksen lisäksi kirjailija-kuvittajana, tunnekouluttajana sekä puhujana.
  • Teokset: Tunnekuvakirja sekä Terhi Majasalmen kanssa yhteistyössä tehty Koululaisen rahakirja.
  • Ei halua koskaan jäädä eläkkeelle. Inspiroituu edesmenneestä isoäidistään, joka innostui vielä 90-vuotiaana uusista ilmiöistä ja halusi oppia uutta elämänsä loppuun asti.

 

Missä syötiin?

  • Helsingin Kaartinkaupugissa sijaitseva OX on vuoden päivät toiminut bistron ja fine dining -ravintolan välimuoto, jossa tarjoillaan klassikkoja Lähi-idän twistillä hyvien viinien kera. OXissa tarjoillaan lounasta ja à la cartea, ja asiakkaiksi tavoitellaan yritysryhmien lisäksi yhtä lailla niin sanottuja ”oman rahan asiakkaita”.
  • OXin tila on modernisti ja design-tietoisesti sisustettu, ja sopii astetta intiimimpään mutta rentoon illanviettoon. Ravintoloitsijoina toimivat Teemu Aura, Markus Hurskainen, Anders Westerholm ja Matti Sarkkinen.
  • restaurantox.fi

Mitä syötiin?

  • Grillattua pulposalaattia, pancettaa ja vinaigrettea savustetusta omenasta.
  • Paahdettua maissikananrintaa “Kabseh”, pähkinä-couscousia ja kastiketta grillatusta sitruunasta.
  • Sitruunaruoho-brûléetä ja passionhedelmä- sorbettia.
  • Lounaalla nautittiin mineraalivettä.