Meik Wikingin mielestä erilaisilla tapahtumilla 
voi lisätä onnellisuutta.
Meik Wikingin mielestä erilaisilla tapahtumilla voi lisätä onnellisuutta.

Hygge ja Lykke tapahtumissa

Voivatko tapahtumat lisätä onnellisuutta ja voisiko tapahtumiin luoda lisää hyggeä? Voi. Näin lupaa kööpenhaminalainen onnellisuustutkija Meik Wiking.

Hygge – Hyvän elämän kirja- ja Lykke – Onnellisten ihmisten salaisuudet -kirjojen kirjoittajan ja Happiness Research Instituten johtajan Meik Wikingin mielestä erilaisilla tapahtumilla voi totta kai lisätä onnellisuutta.

Tätä hän perustelee sillä, että onnellisuusraporttien mukaan onnellisten ja vähemmän onnellisten maiden välillä olevaa eroa voidaan pääosin selittää kuudella tekijällä: yhteenkuuluvuuden tunteella, rahalla, terveydellä, vapaudella, luottamuksella ja ystävällisyydellä. Näistä ensimmäinen eli yhteenkuuluvuuden tunne on onnellisuuspaletin osa-alueista se, josta tapahtumajärjestäjät voisivat löytää paikkansa ja missionsa.

– Yhteenkuuluvuuden tunteeseen vaikuttavat muun muassa ihmissuhteet ja sosiaalinen tuki. Tapahtumat ovat alustoja sosiaaliselle elämälle ja parhaimmillaan myös ihmissuhteiden rakentamiselle. Tapahtumajärjestäjien tehtävänä on luoda parhaat mahdolliset edellytykset sosiaalisten suhteiden rakentamiseen, Wiking pohtii.

– Tässä onnistuminen vaatii tietysti paljon tietotaitoa ja ymmärrystä.

Yhdessä tekemisen tärkeys

Mutta millaista tietotaitoa tapahtumajärjestäjät sitten tarvitsisivat luodakseen tilaisuuksia, joissa ihmissuhteet pääsevät kukoistamaan?

Onnellisuustutkija painottaa ensin, ettei ole tapahtumajärjestämisen asiantuntija, mutta kertoo sitten, kuinka on huomannut yhteisen tekemisen vahvistavan sosiaalisuutta ja viihtyvyyttä omassa lähipiirissään. Hän kokoontuu ystäviensä kanssa säännöllisesti kokkaamaan.

Suomi voitaisiin brändätä hiljaisuuden maana.”

– Jokainen tuo raaka-aineet mukanaan ja tekee oman osansa illallistarjoilusta, joka rakentuu jonkin teeman ympärille. Olemme viettäneet muun muassa meksikolaisen illan, makkaraillan ja ankkaillan. Tapaamme heti töiden jälkeen, kokkaamme pari tuntia ja sitten syömme. Ilmapiiri on paljon epämuodollisempi ja tasa-arvoisempi kuin valmiiseen pöytään istuttaessa. Uusien, ennestään tuntemattomien ihmisten kannalta tämä käytäntö on erityisen hyvä, sillä tutustumista helpottaa, kun on jotain tekemistä ja puhuttavaa, Wiking kertoo ja kannustaa tapahtumajärjestäjiä miettimään, voisiko samaa mekanismia hyödyntää tapahtumissa. 

Hyvä vuorovaikutus edistää viihtyvyyttä

Entäs sitten trendi-ilmiö hygge: voisiko tanskalaisesta elämästä nauttimisen taidosta ottaa oppia myös tapahtumiin, esimerkiksi sisustuksen ja somistuksen suhteen?

– Hygge-ilmapiirissä erityisen tärkeää on pehmeä, lämmin ja tunnelmallinen valaistus. Meillä Tanskassa poltetaan henkeä kohden enemmän kynttilöitä kuin missään muussa Euroopan maassa. Valaistuksen hyödyntäminen viihtyvyyden luomisessa ei välttämättä kuitenkaan toimi tapahtumissa, sillä siellä yleensä halutaan paljon huomiota. Esimerkiksi näytteilleasettajat haluavat useimmiten kirkkaasti valaistun tilan, Wiking miettii.

– Parhaiten hyggeä voisi luoda tapahtumissa ehkä lisäämällä interaktiivisuutta puheenvuoroissa ja esitelmissä. Siten yleisön keskittymiskyky pysyy yllä ja viihtyvyys paranee.

Wiking kertoo itse ottavansa aina yli 20 minuutin mittaisiin esitelmiin mukaan jonkinlaista vuorovaikutusta. Se voi tarkoittaa esimerkiksi kysymyksen heittämistä yleisön pohdittavaksi. Ensin ihmiset saavat jutella keskenään aiheesta ja tutustua samalla toisiinsa. Sitten keskustellaan yhdessä.

– Samalla saan uusia ajatuksia omaan työhöni. Sen sijaan, että minä kertoisin ihmisille, että nämä ovat ne tekijät, jotka tekevät onnelliseksi, saan heidän näkemyksensä asiaan. Joskus yleisön mielipiteiden joukossa on oikeita kultakimpaleita.

Wiking kehottaa myös tutkimaan omaa tunnetilaansa ennen tapahtumaa tai esiintymistä, sillä on päivänselvää, että mitä paremmalla tuulella esiintyjä on, sitä parempaa on myös vuorovaikutus yleisön kanssa.

Tärkeintä on matka, ei päämäärä

Omaa onnellisuuttaan onnellisuustutkija pitää yllä esimerkiksi tauottamalla työpäiviään kävelyillä onnellisuustutkimusinstituutin lähellä sijaitsevan järven rannalla.

– En koskaan tule takaisin ajatellen, että olipas huono idea lähteä kävelylle, hän naurahtaa.

Kävelylenkit kuulostavat melko yksinkertaiselta neuvolta ja paluulta perusasioiden ääreen. Sieltä Wikingin mukaan onnellisuus yleensä kumpuaakin. Hänen mielestään on tärkeää hahmottaa, mitä tarvitsemme ja mitä haluamme, ja ymmärtää niiden ero.

– Ihmisellä on taipumuksena haluta aina vain lisää. Kun saavutamme tavoitteemme, valitsemme uuden tavoitteen. Mikään ei riitä. Onnellisuustutkimuksessa puhumme hedonistisesta oravanpyörästä. Kunnianhimon haittapuolena on siis tyytymättömyys siihen, mitä on saavuttanut.

Wiking heittää ilmaan kysymyksen: ehkä meidän on etsittävä keino muuntaa itse onnellisuuden tavoittelu onnellisuutta tuottavaksi? Tämä onnistuu hänen mukaansa ennen kaikkea olemalla kiitollinen sekä keskittymällä nauttimaan matkasta kohti jotain merkityksellistä päämäärää. Itse päämäärän saavuttaminen voikin sitten olla oikeastaan sivuseikka. Tavoitteen saavuttaminen voi toki tehdä onnelliseksi – mutta vain hetkeksi.

Suomalaisilla on sauna ja hiljaisuus

Syyskuun lopulla Meik Wiking saapui levittämään hyggen ja lykken ilosanomaa Suomeen Jyväskylässä järjestettyjen Hygge 2017 -messujen kutsumana. Vierailunsa aikana hän pääsi tutustumaan suomalaiseen saunakulttuuriin sekä saunomalla itse että osallistumalla World Sauna Forumiin. Hän onkin sitä mieltä, että hyggessä ja saunassa on paljon samaa.

– Molemmat ovat kokemuksia, jotka sisältävät yhdessäoloa, elämästä ja yksinkertaisista asioista nauttimista sekä hetkessä elämistä.

Wiking uskoo, että saunan ohella Suomi voisi profiloitua hiljaisuuden kautta.

– Hiljaisuuden arvo ja arvostus tuntuu olevan suomalainen uniikki ilmiö, joka voisi kiinnostaa turisminkin kannalta. Suomihan voitaisiin brändätä hiljaisuuden maana, hän miettii.

– Hyggen kanssa tapahtui niin, että ilmiö oli jo olemassa kaikissa niissä maissa, joissa kirjaani nyt luetaan. Kirja vain antoi ihmisille kielen ilmiöstä puhumiseen ja auttoi arvostamaan uudella tavalla aktiviteetteja, joita he jo muutenkin tekivät. Annoimme siis nimen jollekin, josta ihmiset jo nauttivat.

Kuka?

Meik Wiking

  • Onnellisuustutkija ja kööpenhaminalaisen Happiness Research Instituten toimitusjohtaja.
  • 39-vuotias.
  • Kirjoittanut kirjat Hygge – Hyvän elämän kirja (Readme.fi 2017) ja Lykke – Onnellisten ihmisten salaisuudet (Readme.fi 2017).
  • Opiskellut taloustieteitä ja valtio-oppia.
  • Työskennellyt aiemmin muun muassa Tanskan ulkoministeriössä ja Monday Morning -ajatushautomon johtajana.

happinessresearchinstitute.com