Huominen tehdään nyt

Työpaikat katoavat, hyvinvointi murenee ja pahat porskuttavat – mediassa tulevaisuus näyttäytyy usein synkkien uhkakuvien värittämänä. Minna Koskelolla on hyviä uutisia: tulevaisuutta tehdään joka hetki, ja bisneksen pudotuspeleissä tulevat pärjäämään ne, jotka kohtelevat kanssaihmisiä kunnioituksella.

Astumme tulevaisuusmuotoilija Minna Koskelon kanssa ravintola Eliten historiaa henkivään ravintolasaliin. Hovimestari ohjaa meidät ikonisten edesmenneiden taiteilijoiden Tauno Palon ja Matti Pellonpään kantapöytään. Lounasseuralaiseni ravintolavalinta on hienoisessa ristiriidassa hänen työnkuvansa kanssa: Koskelo opettaa Laurea Ammattikorkeakoulussa ennakointia ja tulevaisuusajattelua.

– Itse asiassa Eliten ja Savoyn kaltaiset klassikkopaikat ovat hyvä esimerkki siitä,  että moni asia ei muutu, sillä ihmisten perustarpeissa on paljon pysyvyyttä. Toki muutos on meidän aikanamme nopeampaa kuin koskaan, mutta se on osittain myös nopean tiedonvälityksen luoma harhakuva. Esimerkiksi Eliten kohdalla huomataan, että asiakkaita on monessa sukupolvessa, ja klassikkoannokset tekevät edelleen kauppansa, Koskelo sanoo.

Kun jututettavana on tulevaisuuden ja ennakoinnin asiantuntija, herää kiusaus urkkia vastausta yhteen jos toiseenkin tuhannen taalan kysymykseen: Tuleeko Michelle Obamasta Yhdysvaltain seuraava presidentti? Osoittaako seuraavien yt-neuvottelujen irtisanomissormi minua? Mitkä ovat ensi lauantain lottonumerot? Koskelo toppuuttelee; kyse ei ole ennustamisesta, vaan erilaisten vaihtoehtoisten tulevaisuusskenaarioiden tutkimisesta.   

– Ennustaminen ei ole mahdollista, sillä ei ole olemassa valmista tulevaisuutta, vaan ihmiset tekevät sitä joka hetki vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. On olemassa pitkäkestoisia megatrendejä, joiden perusteella voi ennakoida asioita, mutta jokaisella trendillä on myös vastavoimansa. Esimerkiksi erityisruokavalioiden yleistyttyä New Yorkissa on syntynyt vastareaktio, jossa pienet ravintolat kieltäytyvät valmistamasta erillisiä annoksia muille kuin hengenvaarallisesti allergisille.

”On vanhanaikaista ajatella, että ihmiset olisivat resurssi – he ovat itse asiassa yrityksen pääoma.”

Mikä tulevaisuusmuotoilija?

Koskelo työskentelee kahden toimialan, palvelumuotoilun ja tulevaisuudentutkimuksen saumakohdassa.

Palvelumuotoilussa yritysten palveluja tai tuotteita parannetaan tuomalla asiakas mukaan kehitystyöhön. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi asiakkaiden haastattelemista, heidän arkensa tarkkaa monitorointia tai muita tutkimusmenetelmiä – pelkkä haastatteleminen kun ei aina anna riittävästi tietoa. Asiakastyytyväisyyskyselyitä teetettäessä on nimittäin huomattu, että ihmiset eivät välttämättä osaa kertoa, mitä haluavat. Varsin tavallista on sekin, että kyselyihin vastataan sen mukaan, mitä kuvitellaan kysyjän haluavan kuulla.

– Täytyy tietää, mitä kysyä, sillä ihmiset eivät välttämättä osaa vastata siihen, mitä he haluavat. Henry Ford sanoi joskus, että jos ihmisiltä olisi automobiilien keksimisen aikaan kysytty, mitä he haluavat, he olisivat vastanneet, että nopeampia hevosia.

Palvelumuotoilun maisteritutkintoa suorittaessaan Koskelo huomasi, että tutkimuskirjallisuudesta puuttui tulevaisuuden ennakointi, joka oli luonteva osa hänen silloista työtään. Tulevaisuustutkimukseen perehtyessään häntä puolestaan vaivasi ihmisnäkökulman puuttuminen. Koskelo päätti yhdistää alojen parhaat puolet; siitä ammattinimike tulevaisuusmuotoilija.

– Tulevaisuusmuotoilijana autan yrityksiä ratkomaan haasteita ihmislähtöisesti ja tulevaisuuskestävästi. Kun nuo kaksi asiaa ovat kunnossa, yritys voi hyvin nyt ja tulevaisuudessa.

Ihminen ei ole resurssi

Koskelon puhe vilisee tutkijoiden nimiä ja yritysjargonia – mutta mitä hän tarkoittaa ihmiskeskeisyydellä? Millainen olisi ihmiskeskeinen johtaja?

– Sellainen, joka ymmärtää, että olemme siirtyneet yritystoiminnassa asiakaslogiikan aikakauteen, jossa vanhat teollisen paradigman opit eivät enää päde. Ennen vanhaan ajateltiin, että kun työntekijöille annetaan keppiä ja porkkanaa, he hoitavat hommansa. Nykyisin meillä on kuitenkin paljon enemmän tietoa siitä, miten ihmistä motivoidaan työssä – ja siinä työstä saatu palkka on oikeas­taan hyvin pieni osa.

Koskelo uskoo, että johtajan työ on palveluammatti, jonka tärkein päämäärä on saada alainen kukoistamaan.

– Jos osaat luoda puitteet, jossa alaiset voivat hyvin ja ovat innostuneita työstään, he tekevät bisneksen puolestasi.

Teollisuusparadigman aikainen johtamistapa on kuitenkin edelleen paikoitellen voimissaan. Sen eräs jäänne on termi HR – human resource.

– On vanhanaikaista ajatella, että ihmiset olisivat resurssi – kun he ovat itse asiassa yrityksen pääoma.

Asiakas määrää tahdin

Koskelon mukaan ihmiset ovat valveutuneempia kuin koskaan, siitä ovat muun muassa sosiaalinen media ja digitalisaatio pitäneet huolen. Sama pätee palvelujen ja tuotteiden kuluttamiseen: asiakkaina ha­luamme tehdä enenevissä määrin omaa arvomaailmaamme ja identiteettiämme kuvastavia kulutusratkaisuja.

Asiakkaan kasvanut valta saattaa hirvittää vanhan koulukunnan yrittäjää; kuka pysyy tahdissa, kun asiakas voi tahrata huolellisesti suunnitellun brändi-imagon yhdellä ärhäkällä Facebook-päivityksellä?

– Ratkaisu on varsin yksinkertainen: on selvitettävä, mitä asiakas oikeasti haluaa, ja olla myös valmis kuuntelemaan, vaikka vastaus ei äkkiseltään sopisikaan omaan yritysstrate­giaan. Jos toimitaan pelkkien oletusten varassa eikä edes yritetä virittää dialogia asiakkaan suuntaan, ollaan pulassa.

Ensimmäinen konkreettinen ratkaisu asiakkaan mielihalujen selvittämiseen on yksinkertainen: kysymysten kysyminen.

– Kannattaa aina tilaisuuden tullen virittäytyä asiakkaan taajuudelle ja udella, mistä kuulit palvelustamme, tai olisiko vielä jotain, mitä olet vailla. Ohimennen tehdyt kysymykset voivat antaa arvokasta informaatiota asiakkaan odotuksista ja käyttäytymislogiikasta. Ennen kaikkea se antaa asiakkaalle tunteen siitä, että hänestä ollaan kiinnostuneita. Ja ihminen on sellainen, että muistaa vain ne kohtaamiset, jotka tuntuvat joltain – hyvässä tai pahassa.

Yksiselitteisiä tutkimustuloksia

Koskelo saarnaa paitsi asiakaskeskeisyyden, myös työhyvinvoinnin ilosanomaa. Joku saattaisi väittää, että nuo kaksi ovat ristiriidassa, mutta Koskelo tietää toisin: työntekijäkokemus ja asiakaskokemus ovat itse asiassa saman kolikon kaksi eri puolta.

– Ihmisten väliseen vuorovaikutukseen tiivistyy kaikki. Kärjistäen voi sanoa, että jos johtaja osaa palvella eli motivoida alaistaan ja tukea hänen vahvuuksiaan, alainen haluaa vastata luottamukseen ja tehdä työnsä mahdollisimman hyvin. Tämän tuloksena asiakas saa hyvää palvelua, on tyytyväinen ja näyttää sen työntekijälle, joka on tyytyväinen hyvin sujuneesta kohtaamisesta ja kohtaa seuraavan asiakkaan entistä varmempana. Lopputulos löytyy viivan alta.

”Vastavuoroisuus on ihmiselle ominaista: kun sinuun luotetaan, haluat vastata luottamukseen tekemällä parhaasi.”

Kuulostaapa ruusuiselta – onko työelämän kukoistus todella niin pienestä kiinni?

– Tietysti on aina olemassa yksilöitä, jotka käyttävät muita ihmisiä ja tilanteita pelkästään oman edun tavoitteluun. Mutta yleisesti voidaan sanoa, että vastavuoroisuus on ihmiselle ominaista: kun sinuun luotetaan, haluat vastata luottamukseen tekemällä parhaasi. Kun sinua kohdellaan hyvin, kohtelet muita hyvin.

Mörkö nimeltä tulevaisuus

Koskelon mukaan vanhanaikaiseen resurssiajatteluun törmää edelleen liian usein, ja tulokset ovat sen mukaisia.

– Hyvin usein työhyvinvointitoimet kuitataan edelleen yhdellä tykypäivällä vuodessa tai johtajan näkökulmasta käydyllä kehityskeskustelulla. On vaikea ymmärtää, ettei ihmislähtöinen johtaminen ole vieläkään täysin valtavirtaistunut, kun tulokset sen tehokkuudesta ovat niin kiistattomia. Stressaantuneena ihminen näkee vaaroja kaikkialla ja suoriutuu töistään kehnosti. Tiedämme, että uhkaava tilanne työpaikalla laukaisee ihmisessä taistele-pakene-reaktion, joka voi tuntua kehossa jopa fyysisenä kipuna ja pahoinvointina.

Puolustusreaktioita herättää myös me­dian tapa käsitellä tulevaisuuden työelämää. Lööpit kirkuvat robottien riistävän työpaikat ja ammattien haihtuvan savuna ilmaan. Ei ihme, että moni näkee työn tulevaisuuden uhkaavana. Koskelo on eri mieltä.

– Tällä hetkellä tulevaisuusajattelu on negatiivisesti värittynyttä, mutta moni asia on kehittymässä parempaan, inhimillisempään suuntaan. Jo nyt nähdään sijoittajia, joita kiinnostaa, millainen tunneilmasto yrityksessä vallitsee. Uskon ja toivon, että yritystoiminnan painopiste siirtyy lyhytkestoisesta voitontavoittelusta kokonaisvaltaisempaan yhteiskunnalliseen toimintaan. Intohimoni on auttaa yrityksiä tulevaisuuskestävämpään toimintaan, ja yksi sen kulmakivistä on ihmislähtöisyys, Koskelo summaa.

Kuka?

  • Minna Koskelo, tulevaisuusmuotoilija ja Laurean YAMK:n ammattikorkeakoulun tulevaisuusajattelun luennoitsija sekä Futures Specialists Helsinki -verkoston perustajajäsen.
  • Yrittäjä 11-nimisessä yrityksessä. ”Aina on yhdestoista hetki ennakoida tulevaa”, uskoo Koskelo.
  • Asuu Helsingissä perheineen. Tulevaisuusmuotoilijan työhön kuuluu kuitenkin matkustaminen, sillä pelkkä Suomi-näkökulma olisi liian kapea tulevaisuuden trendien ennakointiin.
  • On koukussa uuden oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Koskelo kuljettaa mukanaan muistikirjaa, johon kirjoittaa päivittäin yhden oppimansa asian.
  • Uskoo, että ravintolan tulisi olla perheystävällinen ympäristö, johon myös lapset ovat tervetulleita. Tuotti Petra Gerkov-Koskelon kanssa Perheet Safkaa -tapahtuman, jossa 13 Helsingin huippuravintolaa avasi perheille ovensa erityisesti perheiden pienimpiä huomioiden.  

Missä?

Elite Etu-Töölössä sijaitseva Elite kuuluu Helsingin ravintolakartan ehdottomiin klassikoihin. Se on toiminut samalla liikeidealla perustamisvuodestaan 1932 lähtien, ja se tunnetaan taiteilijoiden ja muiden merkkihenkilöiden kantapaikkana. Ravintola palvelee yhtäjaksoisesti lounasajasta yöhön asti ja on tunnettu muun muassa Tauno Palon kermasipulipihvistä ja liekitetyistä annoksistaan.

elite.fi

Mitä syötiin?

  • Alkuruoaksi rosépippurilla graavattua siikaa, piparjuurituorejuustoa ja kurkkua.
  • Pääruoaksi hiillostettua taimenta, punajuurta ja sardellivoita.
  • Jälkiruoaksi crème brûlée ja espresso macchiato.
  • Ruoan kanssa siemailtiin Pere Ventura Cuvée Especial -cavaa.