Helena Wallo: Vähän on enemmän kuin nolla

Vaikuttavuus on pitkäaikaista ja vaikutus lyhytaikaista. Vaikuttavuuden mittaamisen taustalla on elämän projektoituminen ja se, että panostuksille odotetaan vaikutuksia ja tuloksia. On vaikuttavuuden vaade.

Näin ajatellaan erityisesti useissa sosiaali- ja terveysalan ohjelmissa ja hankkeissa. Rohkeasti vaikuttavuusajattelua voi tuoda myös tapahtumiin, onhan niissäkin kyse projekteista ja usein suurista sekä aikaa vievistä investoinneista.

Tapahtuman vaikutuksen arviointi pitää tehdä heti tapahtuman jälkeen. Vaikuttavuuden arviointi tapahtuu erikseen määrättynä ajankohtana – kuukausien päästä tapahtumasta ja vastaajilta lupa pyydettynä. Hyödyllistä dataa, lukuja, tapahtuman tunnuslukuja ja tuloksia on kerättävä jokaisesta tapahtumasta heti, mutta myös viiveellä. Tätä peräänkuuluttivat mainiosti myös edellisessä Evento-lehdessä Herra X ja Rouva B.

Vaikutuksen ja vaikuttavuuden mittaaminen voidaan tehdä viisi- tai seitsenportaisella Likertin asteikolla. Kysymyspatteristossa voi olla myös itsearviokysymyksiä. Kysymyksiä laatiessa kannattaa olla tarkkana. Niiden keskiössä ovat tapahtumalle asetetut tavoitteet. Millaista vaikutusta tai muutosta osallistujassa haetaan? Enää ei kysytä ”oliko puhuja hyvä”, eikä ”miten järjestelyt toimivat” tai ”miltä ruoka maistui”. Jos tapahtumalle ei ole asetettu selkeitä tavoitteita, ovat palautekysymykset helposti irrallisia, epärelevantteja ja niiden kautta onnistumisen arvioiminen jonkinlaista lottoamista.

Vaikuttavuus on pitkäaikaista ja vaikutus lyhytaikaista.”

Entä tapahtuman vaikuttavuuden mittaaminen luotettavasti? Vaikuttavuustutkimuksen haasteena on esimerkiksi se, että harvoin on tarjolla verrokkiryhmää, jota käyttää apuna. Lisäksi yritys on voinut tehdä muita markkinointiviestinnän toimenpiteitä tapahtuman jälkeen, jotka vaikuttavat vastaajan mielipiteisiin. Kolmantena on toki vielä vastaajan oma motivaation tila, silloin kun kyse on itsearviokysymyksistä.

Hyvin harva mittaa tai edes yrittää mitata tapahtuman vaikuttavuutta. Itse muistan saaneeni yhden jälkimittauksen vuosien saatossa. Syyksi on helppo laittaa juurikin luotettavuus. Mitä tehdä tuloksilla, joihin ei voida luottaa? Minusta parempi olisi kysyä – miksi järjestää tapahtumia, joiden vaikutuksesta tai vaikuttavuudesta meillä ei ole hajuakaan? Eikö parempi olisi oppia edes pienen tiedon kautta, joitakin lukuja sekä suuntaa – sitä dataa ja tunnuslukuja tapahtuman onnistumisesta. Ja on hyvä muistaa, että vaikuttavuustietoa pitäisi myös käyttää päätöksenteossa tulevien tapahtumien suunnittelussa. Relevantti tieto voi olla sekin, että tapahtuman vaikutus voi olla pyöreä nolla. Haluttua muutosta ei tapahdu ja näin voidaan suunnitellut rahat käyttää muuhun tai käynnistää aivan toisenlainen tapahtumaprojekti.

Vaikuttavuustutkimuksen saloihin minut vei #laureamasters – kiitokset omien ajatusten avaamisista.

Helena Wallo

Julkaistu Evento-lehdessä 3/2019.

Helena Wallo on toimitusjohtaja, #tapahtumatohtori, MPI Finland Chapterin puheenjohtaja ja opiskelija #laureamasters.