Etätyön uusi kuva voi olla kaunis tai karu

Korona toi uutta kulmakerrointa etätyöhön sekä kolme ilmiötä, joihin kaiken kokoisten yritysten pitää nyt varautua, sanoo SAP:n Nina Ruokonen blogikirjoituksessaan.

Kun koronapandemia noin vuosi sitten pyyhkäisi yli maailman, muuttui tuttu työarki merkittävällä tavalla. Omaksuimme vauhdilla uusia tapoja pitää pyörät pyörimässä sekä ratkoimme samanaikaisesti muuttuneisiin työtapoihin, kuten jatkuvaan etätyöhön liittyviä haasteita.

Vaikka maailma alkaa esimerkiksi rokotteiden myötä jossakin vaiheessa taas palautumaan uomiinsa, on varmaa, että etätyöllä on tulevaisuudessa isompi jalansija arjessamme. Korona toi uutta kulmakerrointa etätyöhön sekä kolme ilmiötä, joihin kaiken kokoisten yritysten pitää nyt varautua. Näitä ovat virtuaaliväsymyksen lisääntyminen, etätyön johtaminen ja turvallisuuden nousu toiminnan keskiöön.

Etätyötä on korona-aikana tehnyt parhaimmillaan jopa miljoona suomalaista.

Etätyötä on korona-aikana tehnyt parhaimmillaan jopa miljoona suomalaista (Yle uutiset 5.4.2020) ja virtuaaliväsymyksestä kärsii yhä useampi. Vaikka itse työ tuntuisikin kiinnostavalta, päivien yksitoikkoisuus murentaa työn mielekkyyttä. Sosiaalinen anti työstä vähenee, kun spontaanit kohtaamiset työpaikoilla puuttuvat ja etäpalavereissa keskitytään tiukasti asiaan. Liikkumattomuus ja siitä johtuvat terveysongelmat lisääntyvät, kun monien arkiliikunta on muuttunut kärjistetysti sanoen vain sängystä työpöydän äärelle siirtymiseen. Pysyvä etätyö vaatii pelisääntöjä ja regulaatiota tuomaan raamit työntekijöiden hyvinvoinnille.

Etätyötä tulee johtaa samoilla periaatteilla kuin kasvokkain tapahtuvaa työntekoa.

Etätyötä tulee johtaa samoilla periaatteilla kuin kasvokkain tapahtuvaa työntekoa, sillä käytettävissämme ovat pääosin samat, jaksamista ja hyvinvointia tukevat keinot. Etäjohtaminen vaatii kuitenkin johtajalta enemmän, kun epäviralliset kohtaamiset puuttuvat ja johtaminen ei automaattisesti mukaudu etätyön tarpeisiin. Sen lisäksi, että tiedämme, miten työntekijöiden työ sujuu, meidän pitäisi myös pysyä pulssilla siitä, miten ihmiset voivat ja mitä arjessa tapahtuu. Tähän auttaa säännöllisesti toistetut kolme sanaa – mitä sinulle kuuluu? On myös järkevää arvioida, sopivatko kaikki prosessit, kuten esimerkiksi paperipohjainen kuluhallinta osaksi etänä tehtävää työtä. Työntekijöiltä kannattaa myös pyytää ideoita aikaa vievien hallinnointitehtävien järkeistämiseksi ja osoittaa samalla, että hallinnointitehtävien aiheuttamaan työtaakkaan halutaan löytää yhdessä ratkaisuja.

Pandemian myötä huoli työn turvallisesta tekemisestä on kasvanut.

Turvallisuuden nousu keskiöön tarkoittaa sitä, että pandemian myötä huoli työn turvallisesta tekemisestä on kasvanut. Teema läpileikkaa tänä vuonna organisaatiot entistä selkeämmin, kun aihe tulee HR-osaston lisäksi yhä useampien johtajien pöydälle. Pandemian myötä turvallisuuskysymyksistä viestiminen on entistä keskeisempää ja esimerkiksi liikematkustuksen turvallisuuskäytäntöjen päivittämiseen tarvitaan organisaatiossa useamman päättäjän panostusta. Työntekijöiden turvallisuuteen liittyviin huolenaiheisiin tulee suhtauduttua asiaan kuuluvalla vakavuudella.

Pelkkä teknologia ei yksin riitä etätyön tueksi.

Millaiseksi etätyön värittämä työ tulevaisuudessa muodostuu, riippuu yritysten valmiudesta sopeutua ja muokata toimintaansa. Vaikka kehittyvä teknologia tarjoaa meille koko ajan entistä paremmat raamit työntekoon, on muistettava, että pelkkä teknologia ei yksin riitä etätyön tueksi. Se vaatii myös monien työntekoon liittyvien käytäntöjen päivittämistä sekä panostamisesta aitoon, ihmisten väliseen vuorovaikutukseen.

 

Kirjoittaja Nina Ruokonen on SAP Concurin Pohjoismaiden Liiketoiminnan kehityksestä vastaava johtaja.

Sulje mainos Tilaa Evento