Mikko Uuskoski.
Mikko Uuskoski.

"Empatia on vahvuutta murtautua esiin auktoriteettimuurin takaa"

Työelämän empatia ei ole pehmistelyä tai toisen tunnekuohuun mukaan syöksähtämistä. Empaattinen pomo sitä vastoin tietää, miten saada työntekijät loistamaan suorituksissaan.

Empatia, myötätuntoinen eläytyminen, tarkoittaa puhekielessä kykyä asettua toisen ihmisen asemaan. Sana syöksähtelee lukuisista liike-elämän julistuksista – digin parhaaksi kaveriksi haetaan empatiaa, uutiskirjeissä kysytään, onko empatia johtamisessa uhka vai mahdollisuus. Sitä hoetaan nyt kaikkialla. Mitä se on?

Tamperelaisessa Sitomossa empatia on yksi työväline siinä missä muutkin. Työelämän empatia tarkoittaa kohtaamistilanteessa kykyä kytkeytyä tunteisiin, niin omiin kuin vastapuolenkin.

Sitomo on keskittynyt yli kahdeksan vuoden ajan johdon valmentamiseen. Markkinointijohtaja Riikka Seppälä on kuullut ajan saatossa lukuisia kommentteja empatian turhuudesta työelämässä. Ei meillä tällaista tarvita, kyllä ihmiset osaavat johtaa itse itseään -lause on Seppälälle tuttu. Onpa sekin kuultu, ettei yrityksessä voi olla minkäänlaista johtamisongelmaa tai työntekijöiden tyytymättömyyttä, kun laskutusaste on täynnä.

– Sekä tutkimukset että kokemus kuitenkin osoittavat, että parasta johtajuutta on sellainen, jossa työntekijöiltä kysytään, miltä heistä tuntuu. Työntekijöiden mentaliteetti muuttuu, kun he eivät tunne olevansa yksittäisiä koneen osia vaan syntyy yhteyden tunne toisiin.

Ennen kuin Sitomo aloittaa yrityksessä johdon valmentamisen, on taustatyötä tehty runsaasti. Konsultit eivät marssi johtoryhmän tapaamisiin sanellen, mitä nappia painamalla yrityksen empatiapääoma kasvaa. Johdon lisäksi on kuultu tarkoin henkilöstön odotuksia. Mutta yksi Sitomon keskeinen työskentelytapa on asiakkaiden haastattelu.

On suuri etu ymmärtää, mikä merkitys on sillä, mitä sanoo sekä sillä, miten asiansa sanoo.”

– Me kysymme aina yrityksen asiakkailta näiden kokemuksia. Tuotamme haastatteluista sekä laadullista että määrällistä dataa johdolle ja tiimeille. Kiinnostavaa on se, miten asiakkaan sanallistama palaute usein tuo yksittäiselle tekijälle oman työn merkityksen näkyväksi, Seppälä kertoo.

– Kun tiimimme suunnittelema komponentti ei olekaan vain luku katteessa, vaan asiakkaalle tärkeä ja keskeinen osa omasta työstä suoriutumista, monen suhtautuminen työhön muuttuu.

Huutia turhille hierarkioille 

Riikka Seppälän mukaan empaattinen johtaminen tarkoittaa ihmisten mahdollistamista. Sitä, että exceleiden numerot siirretään sivuun ja unohdetaan hierarkiat sekä käskyttäminen, taklataan kiire. Kollega tulee kohdatuksi, työntekijöiden vahvuudet tunnistetaan ja ne nostetaan esiin. Toisen kykyihin luotetaan.

Seppälä näkee työelämän empatian tietoisena ja opittavana kykynä, jossa toimija ymmärtää vastapuolen lähtökohdat ja löytää tämän kanssa yhteisen taajuuden. Kommunikaatio sujuu.

Johtajuutta ei kehitetä johtajuuden vuoksi. Menneinä aikoina esimies saattoi käskyttää ja määrätä tehtäviä, nyt työelämässäkin toimitaan entistä enemmän vertaisina. Senkin vuoksi on suuri etu ymmärtää, mikä merkitys on sillä, mitä sanoo sekä sillä, miten asiansa sanoo.

Empatia on rohkeutta

Hyvinkäällä Mikko Uuskoski on toiminut Beckhoffin toimitusjohtajana jo liki kahdenkymmenen vuoden ajan. Avointa automaatioteknologiaa toimittava yritys työllistää kymmeniä ihmisiä. Tiukkaa teknologiaa, insinöörivaltainen ala, kiihtyvä työn tempo, tekoälyä – mahtuuko joukkoon myös empatiaa?

Uuskoskelle empatia on yksi vaikuttamisen tapa ja luonnollinen osa elämää.

– Kun pidän esitystä salilliselle ihmisiä, on aika merkityksellistä, puhunko konsulteille, henkilöstöllemme vai teknisille toteuttajille. Empatia on tärkeä osa vaikuttamisen työkalupakissa. Empatiaa on jo se, että avaa omaa kanavaansa kuulijan suuntaan. Vasta kun väylä puhujan ja kuulijan välissä on avoin, voi käynnistää jonkinlaisen luottamuksen rakentamisen.

Sillä luottamuksen saavuttamisestahan empatiassa on työelämässä kyse, Uuskoski summaa.

– Empatia on keskeinen väline luottamuksen luojana. Jos toiseen ei pysty luottamaan, miten voisi tehdä hedelmällistä yhteistyötäkään? Tai monen miljoonan sopimuksia?

– Esimiehenä minulle empatia taas tarkoittaa vahvuutta murtautua esiin auktoriteettimuurin takaa.

Toki Uuskoski on urallaan nähnyt myös ihmisiä, jotka eivät kykene empatiaan. Heillä ei ole yksinkertaisesti minkäänlaista kykyä asettua toisen asemaan. Työyhteisössä sellainen henkilö voi saada tuhoa aikaiseksi.

Riikka Seppälä.
Riikka Seppälä.

– Empatian puute on usein merkki epävarmuudesta ja omien heikkouksien piilottelusta.

Uuskoski onkin sitä mieltä, että osaavalla ja vahvalla ihmisellä on aina varaa empatiaan.

Empatia on muutostyökalu

Työelämän tempo on koukuttavan kova. Muutokset eivät ole enää harvinaisia sattumuksia, vaan tilanteet muuttuvat ja elävät jatkuvasti. Organisaatiot elävät muutoksesta.

Samaan aikaan digitaalisuus ja robotiikka nostavat päivittäin esiin aivan uudentyyppisiä haasteita, joihin monikaan organisaatio ei ole osannut varautua.

Empatia työelämässä ei tarkoita pehmoilua tai antautumista vastapuolen tunnekuohun vietäväksi. Riikka Seppälän mukaan kyse on ennemminkin erilaisuuden ymmärtämisestä. Kun hyväksyy toisen – esimiehen, alaisen, tiimin – erilaisuuden, on paljon helpompi myös ymmärtää, mitkä tekijät ajavat toista eteenpäin ja saavat tämän loistamaan suorituksissaan.

Empatiaa on kyky käydä rohkeita keskusteluja.

– Organisaatioissa on jatkuvasti käynnissä isoja muutoksia. On ilmiselvää, että ihmiset kaipaavat tietoa siitä, missä mennään. Esimerkiksi YT-neuvottelut voivat herättää työntekijöissä pelkoa, ja pelko lamaannusta.

– Jokainen ihminen reagoi muutospaineisiin eri tavoin. Yksi rakastaa muutoksia, toinen kauhistuu pelkästään kahvipisteen sijainnin vaihtumisesta. 

Empatiaa on jo se, että avaa omaa kanavaansa kuulijan suuntaan.”

Mikäli johto ei uskalla olla avoin ja keskustella rohkeasti, se kävelee työntekijöiden tuskan tai epätietoisuuden tunteiden yli. Empatian avulla, eli asettumalla toisen asemaan, näitä tunteita voidaan tavoittaa ja käsitellä – ja toimia siten, että pelko hälvenee eikä lamaa toimintaa.

– Toisinaan yksistään se, että uskaltaa sanoa vaikean asian ääneen, on ensimmäinen askel luottamuksen rakentumisessa.

Kaikki on kiinni kommunikaatiosta

Seppälä alleviivaa useaan kertaan, kuinka empaattiseen johtamiseen ja työelämän empatiaan kuuluu selkeä ja avoin kommunikaatio. Se ei ole sanelua ylhäältä alaspäin tai pakenemista työjargonin taakse.

Yksi keskeinen empatian työväline on kuunteleminen. Ei siten, että kuuntelee keskeyttääkseen. Eikä sitenkään, että kuuntelee ja pohtii samanaikaisesti, miten seuraavaksi heittää jonkin napakan vasta-argumentin. Kuuntelee kuullakseen ja ymmärtääkseen toista. 

Seppälää jopa hieman naurattaa, kun hän perkaa, miten yksinkertaisesta asiasta lopulta on kyse.

– Aito kuunteleminen on sitä, että lopettaa kaiken muun tekemisen. Pysähtyy. Laskee kenties puhelimen pöydälle. Kohtaa toisen. Katsoo silmiin. Antaa toisen puhua niin, että omassa päässä käynnistyy kuin tyhjä, nauhoittava kela. Se on hämmentävän simppeliä.

Empatiaa voi treenata arjen tilanteissa

  • Kiire on empatian yksi suurimmista vastustajista. Suo itsellesi pysähtymisen hetkiä.
  • Pienille luetaan iltasatuja; niiden avulla lapsi pääsee tutustumaan tunteisiin. Aikuinen voi kasvattaa omaa empatialihastaan lukemalla kaunokirjallisuutta, jolla on samanlainen funktio.
  • Uudenlaisten ihmisten kohtaaminen vahvistaa empatiaa – heittäydy siis reippaasti juttusille vaikka kassajonossa.
  • Istahda lentokentällä hetkeksi alas, tarkkaile ohikiitäviä ihmisiä ja keksi heille taustatarinoita. Mistä toinen on tulossa, mihin menossa?
  • Kaikenlainen rohkea heittäytyminen ennalta tuntemattomiin tilanteisiin on myös keino vahvistaa omaa empatiakykyä.

Julkaistu Evento-lehdessä 4/2019.

 

Tilaa Evento!

Tilaa digilehti!