Draama sähköistää paneelin tunnelman

Erilaisia näkökulmia edustavat ja sanavalmiit keskustelijat tekevät paneelikeskustelusta mukaansatempaavan. Ammattitaitoinen moderaattori tarkkailee ajan kulkua, jakaa puheenvuoroja tasaisesti ja haastaa panelisteja kysymyksillään.

Paneelikeskustelu on toimiva vaihtoehto, kun halutaan jakaa tietoa, etsiä ratkaisua ongelmiin tai muokata mielipiteitä. On helppo tuoda esille eri näkökulmia, kun koolla on useampia keskustelijoita. Parasta on, kun koolla on asiantuntijoita, jotka katsovat asiaa omasta näkövinkkelistään ja saavat aikaan ajatuksia herättävän keskustelun.

– Jos osallistujat ajattelevat aiheesta liian samalla tavalla, keskustelu muuttuu helposti pelkäksi hymistelyksi. Toisaalta kun paikalla on vain äärilaitojen edustajat, paneelikeskustelusta tulee debatti, jossa ei omaa asiaa paasatessa kuunnella mitä toisella on sanottavanaan, kertovat moderaattori-koulutuksia järjestävän MAIKKI Crewn Tuuli-Elina Ruuskanen ja Kati Vasell.

Pieni draama kuuluu paneelikeskusteluun, sillä se herättää yleisön mielenkiinnon. Keskustelijoita hankkiessa on syytä valita henkilöitä, joilla on riittävän eroavat mielipiteet ja kanttia kertoa niistä myös yleisön edessä.

– Hyvä ulosanti on erittäin tärkeä valintakriteeri, pelkkä asiantuntijuus ei riitä. Henkilön pitää olla kykeneväinen ilmaisemaan mielipiteitään, mutta myös kuuntelemaan. Tavoitteena on jouheva keskustelu, joka tempaisee kuulijan mukaansa, kommentoi Vasell.

Keskustelijoiden määrällä on väliä. Puheenvuorojen jakaminen muuttuu haasteellisemmaksi, jos keskustelijoita on enemmän kuin viisi. Onnistumisen kannalta on tärkeää, ettei moderaattori ole yksi puhujista, vaan hänellä on oma erityinen roolinsa keskustelun vetäjänä.

Usein paneeleissa suositaan puolikaaren muotoon asetettuja tuoleja, jolloin keskustelijat näkevät toisensa. Jos kyseessä on lyhyempi tilaisuus, voidaan istumisen sijaan seisoa pystypöytien ääressä, jolloin keskustelijat näkyvät paremmin.

– Sujuvuuden kannalta on hyvä varata kaikille osallistujille oma mikrofoni. Näin ei mene turhaan aikaa mikrofonin pallotteluun, mikä ikävästi aina katkaisee keskustelun, Vasell vinkkaa.

Mikä on sitten sopiva pituus paneelille? Vasellin ja Ruuskasen mukaan tämä riippuu pitkälti siitä, mitä tilaisuudelta haetaan ja kuinka moneen aiheeseen keskustelussa on tarkoitus paneutua. Jos paneelikeskustelu on esimerkiksi tunnin, on aiheita hyvä olla useampia. Yli 30 minuutin keskustelun aikana on erityisen tärkeää panostaa vuorovaikutteisuuteen yleisön kanssa.

– Esimerkiksi TedTalkit ovat 18 minuuttia. On tutkittu, että se on aika, jonka ihmiset yleisesti ottaen jaksavat keskittyä. Toki tilaisuus voi olla pidempikin, jos aiheeseen halutaan syventyä paremmin. Silloin on kuitenkin erityisen tärkeää, että käytetään esimerkiksi liveviestiseinää kuulijoiden osallistamiseen. Ihmiset pysyvät virkeämpänä, kun voivat kommentoida ja kysellä halutessaan ilman, että joutuvat perinteiseen tyyliin viittaamaan. 

Tuuli-Elina Ruuskanen ja Kati Vasell.
Tuuli-Elina Ruuskanen ja Kati Vasell.

Moderaattorilla pitää olla langat hyppysissään

Vasell ja Ruuskanen ovat itse olleet useissa paneeleissa sekä moderaattoreina että puhujina. Vetäjän rooli paneeleissa on yhtä tärkeä kuin keskustelijankin. On tärkeää, että keskustelua vetävä henkilö suhtautuu aiheeseen puolueettomasti, eikä tahattomasti lähde viemään keskustelua omaan suuntaansa. Moderaattori on myös henkilö, joka seuraa ajankulkua ja pitää huolen puheenvuorojen tasapuolisuudesta.

Pieni draama kuuluu paneelikeskusteluun, sillä se herättää yleisön mielenkiinnon.”

– Suosittelemme palkkaamaan tehtävään ammattilaisen. Hän osaa esimerkiksi viedä keskustelua eteenpäin, jos joku keskustelijoista alkaa paasata turhan painokkaasti. Ammattilainen pitää myös huolen, että kaikki saavat tasapuolisesti puheenvuoroja. Hän tietää mitkä ovat kuulijoiden kannalta olennaisimmat asiat ja kysyy tarvittaessa niistä, jos yleisö ei esitä kysymyksiä, Vasell ja Ruuskanen kertovat.

Moderaattorin on hyvä valmistella etukäteen joitakin kysymyksiä muistin tueksi. Keskustelu on kiinnostavampi, jos vetäjä löytää kysymykset puheenvuoroista.

Vasell ja Ruuskanen kannustavat järjestäjiä pohtimaan muitakin kuin perinteisiä paneelikeskustelumuotoja.

– Kannattaa hyödyntää esimerkiksi televisiosta tuttuja konsepteja, kuten Hyvät ja huonot uutiset. Ne tuovat tilaisuuteen viihteellisyyttä ja saavat ihmiset kiinnostumaan. Näin raskaammistakin aiheista saadaan kevyempiä, he vinkkaavat.

Tuuli-Elina Ruuskanen moderoimassa ja Kati Vasell puhujana Yrittäjänaisten edustajana.
Tuuli-Elina Ruuskanen moderoimassa ja Kati Vasell puhujana Yrittäjänaisten edustajana.

Vinkit onnistuneeseen paneelikeskusteluun

  • Se, mitä tapahtumalla halutaan saavuttaa, vaikuttaa puhujien valintaan. Osallistujien pitää edustaa riittävän erilaisia näkökulmia ja olla sanavalmiita. Neljä on hyvä määrä.
  • Muista etukäteissuunnittelu. Missä keskustelu järjestetään, kauanko se kestää, ketkä ovat puhumassa, millaista tekniikkaa tarvitaan ja mikä on tapahtuman aikataulu. Yhdistä keskustelijat etukäteen keskenään, jotta he voivat halutessaan sparrailla aiheesta.
  • On hyvä, jos moderaattori edustaa samaa genreä kuin kuulijat. Näin hän osaa poimia heitä kiinnostavia asioita ja esittää lisäkysymyksiä. Satsaa ammattilaiseen, jolla langat pysyvät käsissä ja jolla on rohkeutta johdattaa keskustelua eteenpäin, jos puheenvuorosta uhkaa tulla saarna.
  • Pidetäänkö tilaisuus päivällä vai iltatilaisuuden yhteydessä? Jos tapahtumassa on nautittu virvokkeita, kannattaa keskustelu pitää lyhyempänä. Tällöin kannattaa myös unohtaa yleisön kommentointi--mahdollisuus.
  • Älä käytä aikaa turhiin asioihin, kuten keskustelijoiden liian laveaan esittelyyn. Heidät on järkevämpi esitellä tapahtuman nettisivuilla tai käsiohjelmassa. Hyvä tapa on heijastaa heidän tietonsa seinälle keskustelun ajan. Tittelin ja perustietojen sijaan moderaattorin on hyvä kertoa, miksi kyseinen henkilö on mukana.
  • Livestriimataanko keskustelu? Muista siinä tapauksessa huomioida myös etäyleisö.