Nordea Henkivakuutuksen kehityspäällikkö Nina Oja ja ViaEscan ravintovalmentaja Anna Tervo.
Nordea Henkivakuutuksen kehityspäällikkö Nina Oja ja ViaEscan ravintovalmentaja Anna Tervo.

Digin ja hyvinvoinnin kombinaatio

Päivän aikana nautitut säännölliset ateriat vaikuttavat merkittävästi hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Ruokailun suunnitelmallisuus on viime vuosina vähentynyt, sillä työajat ovat pirstaloituneet ja arjesta on tullut hektisempää. Ratkaisuja haasteisiin etsitään muun muassa digitaalisten sovellusten avulla. Suunnitelmallinen syöminen vähentää myös ruokahävikkiä.

Työntekijöiden kokonaisvaltainen hyvinvointi on keskeisessä roolissa Nordea Henkivakuutuksessa.

Nordean vuosi sitten asiak­kailleen lanseerama vakuutuksen yhteyteen liitettävä aktiivisuuspalvelu kannustaa arkiliikuntaan. Jatkona sille organisaatiossa haluttiin pilotoida terveellisiin ruokailutottumuksiin ja elintapaan ohjaavaa digitaalista sovellusta. Nordea Henkivakuutuksen kehityspäällikkö Nina Oja on tyytyväinen kokeiluun.

– Etsimme jatkuvasti uusia ideoita hyvinvoinnin tukemiseksi. Meillä suhtaudutaan positiivisesti uusiin asioihin ja työnantaja tukee arjen ja työn tasapainoa. Aloitimme liikunnasta ja halusimme tuoda lisää komponentteja tähän teemaan. Meiltä lähti 44 työntekijää testaamaan ViaEscan uutta sovellusta, sillä haluamme tarjota myös asiakkaillemme uusia ratkaisuja oman hyvinvoinnin tueksi, sanoo Oja.

Lisää energiaa

Tarkoituksena oli pilotoinnin lisäksi lisätä oman henkilökunnan hyvinvointia ja saada lisää energiaa työpäivään.

– Meillä oli käytössä ViaEscan tarjoama kolmen viikon hyvinvointiohjelma, jossa ravinto on pääosassa. Ravintovalmentaja Anna Tervo vieraili aamupalaverissamme esittelemässä palvelun. Sen jälkeen tehtiin alkumit­taukset, muun muassa kehonkoostumus ja punnitus jokaiselle. Samat mittaukset tehtiin kolmen viikon jakson päätteeksi, kertoo Oja.

Oja korostaa ruokailun säännöllisyyttä ja annoskokoja.

– Olin itse mukana pilottiryhmässä, ja olin yllättänyt siitä, miten suuri vaikutus säännöllisellä syömisellä on. Tasainen energiansaanti on erittäin tärkeää, ja siihen ei tule kiinnitettyä tarpeeksi huomiota, sanoo Oja.

Lounaspöydässä annoskoko muodostuu helposti liian isoksi. ViaEscan yrittäjä ja ravintovalmentaja Anna Tervo vahvistaa, että lounas on tärkeä osa työpäivän energiatasoa.

– Noutopöydässä otetaan helposti liikaa ruokaa, myös lounaalla. Sen jälkeen olo on vetämätön ja työteho heikkenee.

Sovellus personoi jokaiselle henkilökohtaisen, ravitsemussuosituksiin perustuvan ja kalorien kulutuksen ja saannin tasapainoon perustuvan ruokavalion. Applikaation avulla käyttäjä saa oman ruokalistan ja reseptit ate­rioihin jokaiselle päivälle. Dataa kulutuksesta syntyy aktiivisuusrannekkeen avulla. Tieto siirtyy ViaEscan alustalle, joka laskee päivittäisen energiantarpeen. Ohjelma lisää hyvinvointia auttamalla ihmisiä muuttamaan ruokailutottumuksiaan pysyvästi.

– Kulutuksen arvioiminen on silmiä avaavaa, sillä monet syövät liikaa siihen nähden, että tekevät istumatyötä. Muutama kerta jumppaa viikossa ei auta pitämään painoa hallinnassa, jos syö jatkuvasti liian paljon.

Muutoksesta pysyvä

Ruokailutottumusten pysyvä muutos ei ole helppoa. Ainoastaan viisi prosenttia onnistuu omatoimisessa yrityksessä. Tervon mukaan ViaEscan asiak­kaista 70 prosenttia on onnistunut muuttamaan tapojaan.

– Sovellus tarttuu tämän päivän haasteisiin: elämä on kiireistä, suunnitelmallisuus on vähentynyt, eletään tässä hetkessä ja hektisesti. Terveelliseen ruokavalioon keskittymiseen ei ole aikaa. Tutkimusten mukaan suomalaisten ylipaino lisääntyy vuosi vuodelta.

Tervo luettelee lisää syntejä suomalaisten ruokatottumuksista. Punaista lihaa syödään liikaa, ruoka on liian rasvaista, suolaa käytetään liikaa, vitamiineja ei saada tarpeeksi. Lisäksi ihminen altistuu ylipainolle, jos hän ei syö tarpeeksi päivän aikana. Yhdessä syöminen on vähentynyt. Ruokahävikkiä syntyy, kun jääkaappiin haalitaan kiireessä raaka-aineita, joista jää ruoka valmistamatta.

Suunnitelmallisuuden avulla vähennetään ruokahävikkiä.

– Ruokahävikki on merkittävä, globaali haaste. Myös punaisen lihan vähentäminen ruokavaliosta on ympäristöteko. Suositushan on, että aikuinen ihminen syö viikossa enintään 500 grammaa lihaa, prosessoitua lihaa ja leikkeleitä.

Sovelluksen avulla voi laatia reseptit ja kauppalistat koko perheelle. Oja vahvistaa, että ohjelma solahti helposti myös pilotissa olleiden lapsiperheiden arkeen.

– Ruokavalio koostuu oikeasta ruuasta, ei ravintolisistä, mikä maistui sekä puolisolle että lapsille. Raaka-aineita hankittiin oikea määrä eikä hävikkiä syntynyt. Osa aterioista jäi perheen arkeen.

Lisää yhteisöllisyyttä

Nordea Henkivakuutuksessa henkilökunnan hyvinvointi ulottuu myös toimiston seinien ulkopuolelle, mutta myös toimistolla tapahtui muutoksia.

– Keskitymme kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, joka koostuu levosta, ravinnosta, liikunnasta, unesta ja mielen hyvinvoinnista. ViaEscan myötä yhteisöllisyys työpaikalla lisääntyi. Meille rantautui tapa mennä yhdessä välipalalle iltapäivisin ja puhumme edelleen viaesca-tyyppisestä lounaasta. Meidän kampuksella sijaitseva lounasravintola suhtautui ohjelmaamme todella positiivisesti ja henkilökunta oppi nopeasti oikeat annoskoot, kertoo Oja.

Sovellus kerää dataa aktiivisuus­rannekkeen avulla.
Sovellus kerää dataa aktiivisuus­rannekkeen avulla.
– Meille rantautui tapa mennä yhdessä välipalalle iltapäivisin ja puhumme edelleen viaesca-tyyppisestä lounaasta, kertoo Nina Oja.
– Meille rantautui tapa mennä yhdessä välipalalle iltapäivisin ja puhumme edelleen viaesca-tyyppisestä lounaasta, kertoo Nina Oja.
Sovelluksen avulla voi laatia reseptit ja kauppalistat koko perheelle.
Sovelluksen avulla voi laatia reseptit ja kauppalistat koko perheelle.

Tavoitteena oli auttaa henkilökuntaa jaksamisessa terveellisen ruokavalion avulla. Muitakin tuloksia syntyi: päänsäryt vähenivät, olo oli energisempi, yöunet paranivat ja syömiseen liittyvä tietoisuus lisääntyi.

– Olemme tuttuja keskenämme, mutta työyhteisön kannalta tämä oli hyvä asia myös siksi, että tutustuimme toisiimme entistä paremmin, jatkaa Oja.

Ojan mielestä ViaEscan 21 päivän ohjelma oli toimiva.

– Siinä ajassa oma mieli hyväksyy rutiinien muuttumisen ja ehtii myös nähdä konkreettisesti tulokset. ViaEscalla on hauska twisti, eli hommaa ei tehdä hampaat irvessä. Vaikka ohjelma on säännöllinen, niin se sallii kuitenkin herkuttelun silloin tällöin, päättää Oja.

– Meidän motto on maistuvaa hyvinvointia. Muutoksen ei pidä olla kärsimystä, vahvistaa Tervo.

 

Vähennä hävikkiä

Ruokahävikki on turhaa jätettä, jonka synty olisi voitu välttää esimerkiksi ennakoimalla paremmin tai valmistamalla tai säilyttämällä ruoka toisin. Ruokahävikkiä syntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa, mutta kaikkein eniten kotitalouksissa. Kotitalouksien ostamasta ruuasta arviolta kuusi prosenttia päätyy roskiin. Suomessa kotitalouksien ruokahävikki on vuosittain arviolta 120–160 miljoonaa kiloa, 20–25 kiloa henkilöä kohden. Kokonaisuudessaan ruokaketjussa hävikkiä syntyy lähes 500 miljoonaa kiloa.

Lähde: Luonnonvarakeskus

Miten suomalainen syö?

FinTerveys 2017 -tutkimuksen mukaan aikuisten ruokatottumukset ja ravintoaineiden saanti eivät ole suositusten mukaisia. Punaista lihaa syödään liikaa ja kasviksia, hedelmiä ja marjoja liian vähän. Joka kolmas saa ruokavaliostaan liikaa rasvaa ja hiilihydraattien ja kuidun saanti on riittämätöntä yli 70 prosentilla aikuisista. Vuonna 2017 lähes kolme neljäsosaa miehistä ja kaksi kolmasosaa naisista oli ylipainoisia. Paino on noussut miehillä 70-luvulta lähtien ja naisilla 80-luvulta lähtien. Kehitys tasaantui vuosituhannen alussa, mutta 2010-luvulla lihavuus on yleistynyt uudelleen. Paino nousee iän myötä ja saavuttaa huipun yleensä eläkeikään mennessä. Koulutus vaikuttaa painoon, vähemmän koulutetuilla ylipaino on yleisempää.

Lähde: THL

Julkaistu Evento-lehdessä 3/2019.