Boksin ulkopuolella

Juristi, konsultti, Vuoden puhuja 2014, yhteiskunnallinen vaikuttaja, maahanmuuttaja. Milad Mohammadin otsassa on niin monta leimaa, ettei moni tiedä, mitä hänestä pitäisi olla mieltä. Mohammadin oma agenda on kristallinkirkas – ilman leimoja kaikki voisivat paremmin.

Folkungagatanilla puhaltaa kylmä viima. Eventon toimittaja on lentänyt Pohjanlahden yli ja matkannut Tukholman Södermalmin kaupungiosaan selvittääkseen, miten unelmista tehdään totta, vaikka välillä vähän tuuleekin.

Menestyksen reseptiä ei tällä kertaa kerro henkilö, jolle onnistumisen avaimet on ojennettu synnyinlahjana. Folkungagatanilla toimittajaa vastassa on hymyilevä Milad Mohammadi, joka kertoo olevansa etuoikeutettu, vaikka ensi kuulemalta hänen tarinansa kuulostaa joltain aivan muulta. Pikakelaus päälle ja menoksi:

Mohammadi muutti kaksivuotiaana vanhempiensa ja siskonsa kanssa Iranista Ruotsin Västeråsiin. Uusi koti oli osa 70-luvulla aloitettua kunnianhimoista rakennusohjelmaa, miljonprogrammetia. Ohjelman tavoitteena oli rakentaa miljoona uutta kohtuuhintaista asuntoa Ruotsiin, joka kamppaili asuntopulan kanssa. Tavoitteeseen päästiin, ja maailmalla huokailtiin ihastuksesta pohjoismaisen tehokkuuden edessä.

– Kun muutimme Ruotsiin 90-luvulla, miljonprogrammet-alueet olivat alkaneet eristäytyä muusta yhteiskunnasta. Asunnot olivat halpoja, joten alueille kerääntyi paljon vähävaraisia ihmisiä, kuten maahanmuuttajia.

Mohammadin vanhemmat ovat korkeasti koulutettuja, mutta maahanmuuttajalle taivas ei aukene titteleillä. Ujo Milad-poika pakeni moniongelmaisen elinympäristön ahdistusta haaveisiinsa. Täydellisessä maailmassa kaikki olisi toisin. Niin, mikä oli Mohammadin lapsuuden suosikkiammatti?

– Ei mikään. Halusin olla yksinkertaisesti maailman paras ihminen.

Mohammadi on sittemmin ottanut monta harppausta kohti unelmansa toteutumista. Hän upotti energiansa opiskeluun, valmistui 22-vuotiaana juristiksi ja valtiotieteilijäksi Tukholman yliopistosta, aloitti uran ammattipuhujana ja tuli saman tien palkituksi – ja kaikki tämä on vasta alkua. Mohammadista on tullut 26 ikävuoteen mennessä yksi Ruotsin mielenkiintoisimmista vaikuttajista ja yhteiskunnallisista keskustelijoista, ja hän on kysytty puhuja myös Norjassa.

Kaikki tarvitsevat esikuvia

Södermalmin vanhimmassa itämaisessa hiiligrilliravintolassa ei kuitenkaan istu supersankaritrikoisiin pukeutunut maailmanpelastaja, vaan kohtelias, sanansa tarkasti asetteleva ja määrätietoinen nuori mies. Vaikka Mohammadi kertoo kärsineensä ulkopuolisuuden tunteesta koko ikänsä, Södermalmilla ja erityisesti tässä ravintolassa hän on kuin kotonaan.                                                                

Mohammadi näyttää olevan tuttu naama ravintolan henkilökunnalle; pöytään kannetaan tilattujen ruokien lisäksi neljä isoa lautasellista erilaisia lihalajitelmia ja salaatteja.

– Asun tällä alueella ja nautin sen avoimesta ja vapaasta ilmapiiristä. Södermalmilla on paljon upeita etnisiä ravintoloita, kuten esimerkiksi tämä Amida Kolgrill. Harvassa tukholmalaisessa paikassa saa näin laadukasta ruokaa näillä hinnoilla ja näin nopeasti.

Yhteiskunnallisen herätyksen Mohammadi koki kuitenkin jo ennen muuttoa Västeråsista Tukholmaan. 16-vuotiaana yhteiskuntaopin opettaja Johan Öster kysyi Mohammadilta, miksi tämä haluaa tulla isona.

– Johan oli minulle esikuva ja ajattelin, että minäkin haluan olla esikuva muille. Silloin päätin, että haluan esimerkilliseen ammattiin, diplomaatiksi. Siitä tuli konkreettinen tavoitteeni, joten pyrin ja pääsin oikeustieteelliseen ja opiskelin samalla myös valtiotieteellisessä.

Potentiaalin haaskausta

Diplomaattia Mohammadista ei kuitenkaan tullut, sillä ammattipuhujan ura ja yhteiskuntavaikuttajan kutsumus veivät mennessään. Roolimallien ja esikuvien merkitys jäi kuitenkin askarruttamaan Mohammadin mieltä.

– Meissä jokaisessa on valtavasti potentiaalia, ja on yhteiskunnan edun mukaista, että potentiaali saadaan hyödynnettyä. Siksi kaikilla ihmisillä pitäisi olla taustastaan, sukupuolestaan, iästään ja olosuhteistaan huolimatta samat mahdollisuudet toteuttaa itseään. Tähän tarvitaan kuitenkin myös roolimalleja, yhteiskunnan tukea ja investointeja.

Käyttämätön potentiaali tuli Mohammadille erityisen tutuksi hänen omassa kasvuympäristössään.

– Esimerkiksi vanhempani uhrasivat oman elämänsä minun ja siskoni tulevaisuuden puolesta. Osittain sen vuoksi minussa heräsi voimakas halu maksaa takaisin paitsi heille, myös yhteiskunnalle. En halua että kukaan joutuu kokemaan sellaista syrjintää ja ulkopuolelle sulkemista, jota minä olen kokenut. Panostin kouluun, koska ajattelin, että minun on oltava mahdollisimman pätevä ja tiedettävä mahdollisimman paljon.

Mohammadi huomauttaa, että eristetyssä ympäristössä kasvaminen ei tuota onnellisia yksilöitä, vaan syrjinnällä on usein kohtalokkaat seuraukset.

– Onneksi pystyin itse muuttamaan ulkopuolisuuden tunteen käyttövoimaksi, joka puski minua eteenpäin. Tasa-arvoisten mahdollisuuksien luomisesta on tullut kutsumukseni. Syrjäytyneillä miljonprogrammetin alueilla on paljon potentiaalia käyttämättä: tietämystä, luovuutta, osaamista ja pätevyyttä. Sen voiman voi joko valjastaa palvelemaan tätä yhteiskuntaa – tai jäädä katsomaan sivusta, mitä tapahtuu.

Tekniikkaa ja tunnetta

Moni kantaruotsalainen on Mohammadin kanssa eri mieltä. Mies sanoo tottuneensa rasismiin, muttei enää pelkää sitä.

– Kyllä moni katsoo minua lentokentällä aika pelokas ilme kasvoilla, hän naurahtaa.

Kantaväestöstä erottumisessa on kuitenkin myös etunsa. Kun Mohammadi marssi pari vuotta sitten Speakersforumin Ruotsin toimistoon ja pyysi koe-esiintymistä, hänen ajatuksistaan oltiin heti kiinnostuneita. Maahanmuuttajatausta antoi Mohammadille pistämättömän kilpailuedun: hän tuntee pohjoismaisen yhteiskunnan läpikotaisin, mutta tarkastelee sitä kokemustensa vuoksi ulkopuolisen silmin – konsulttitermein boksin ulkopuolelta.

Universaaleja teemoja käsittelevästä Mohammadista tuli nopeasti kysytty puhuja niin julkisen kuin yksityisenkin sektorin tilaisuuksissa. Suosiota on riittänyt, sillä Mohammadi on tietoisesti panostanut asiaosaamisen lisäksi myös esiintymistaitoihin.

– Tehdessäni opiskeluaikoina mentorin töitä nuorten parissa huomasin, että pystyn vaikuttamaan ihmisiin sanoilla. Olin erään puhujakerhon jäsen, mutta siellä harjoiteltiin lähinnä yrityspuhujatekniikkaa. Jossain vaiheessa minua alkoi häiritä se, ettei sanojen takana ollut arvoja tai tunnelatausta. Opettelin siis ensin, miten teknisesti seisotaan ihmisten edessä ja puhutaan, ja lisäsin siihen oman intohimoni ja tunnelatauksen.

Mohammadin mukaan monilta puhujilta puuttuu kokonaisvaltaista puhujaosaamista: hallitaan joko esiintyminen tai asiasisältö, mutta harvoin molempia.

– Olin teini-ikäinen, kun Youtube lanseerattiin. Katselin amerikkalaisen ammattipuhuja Tony Robbinsin videoita ja ajattelin, että haluan olla kuin hän: sekä karismaattinen esiintyjä että tiukka asiaosaaja, joka pitää yleisön herkeämättä otteessaan.

Vuosien harjoittelu tuotti tulosta, ja Mohammadi palkittiin vuonna 2014 Ruotsin Speakersforumin Vuoden puhujana. Mitä vinkkejä Mohammadilla on julkisen esiintymisen nykyisille ja tuleville ammattilaisille?

– Kun puhut, puhu sydämestäsi, käytä huumoria, tee onnelliseksi ja surulliseksi, provosoi. Puhujan tehtävä on muuttaa kuulijan maailmankuva yhdessä tunnissa. Siinä eivät itsestäänselvyydet ja latteudet auta.

Koulujärjestelmä uusiksi!

Pelkkä puhuminen ei kuitenkaan riitä Mohammadille. Ammattipuhujan töiden lisäksi hän on perustanut ystävänsä Amir Sajadin kanssa Roya-säätiön rahoittaman koulun yläasteikäisille nuorille. Järvaskolanin nimeä kantava, syksyllä toimintansa aloittava koulu on ilmainen ja kaikille avoin. Mohammadi ei säästele sanojaan kuvaillessaan uuden koulun strategiaa.

– Tavoitteena on tehdä maailman paras koulu, jossa tuetaan sekä yksilön henkilökohtaista kehitystä että yhteisöllistä vastuuta. Ruotsissa puhutaan sokerikuorrutetusta sukupolvesta, mikä tarkoittaa, että ihmisillä ei ole enää tärkeitä arvoja, eikä omasta toiminnasta kanneta vastuuta. Haluaisin itse antaa tulevalle sukupolvelle mallin siitä, että odotukset kannattaa asettaa korkealle ja pyrkiä olemaan niin hyvä ihminen kuin mahdollista.

Tähän mennessä on siis tapahtunut seuraavaa: Mohammadi on tahkonnut akateemisen tuplatutkinnon, liudan tunnustuksia ja palkintoja sekä perustanut koulun. Aikamoinen elämäntyö vajaa kolmekymppiselle. Mitä neuvoja Mohammadilla on niille, jotka pelkäävät suuria yhteiskunnallisia muutoksia?

– Kukaan meistä ei pärjää yksin. On tärkeää, että ihminen osaa auttaa ja tulla autetuksi. Tämä pätee yksilöllisellä ja kollektiivisella tasolla. Totta kai on negatiivinen asia, että tällä hetkellä ihmiset pakenevat kotimaistaan muihin maihin, mutta me voimme vaikuttaa siihen, miten suhtaudumme asiaan. Jos suljemme rajat, ihmiset tulevat tänne joka tapauksessa, mutta vaarallisempia reittejä pitkin. Tilanne on hankala, mutta toisin kuin monet ruotsalaiset ajattelevat, todellinen kriisi ei ole täällä, vaan kriisialueilla.

Mohammadi uskoo, että Järvaskolanin kaltaisten instituutioiden myötä yhteiskunnasta tulee tasa-arvoisempi ja parempi paikka, jossa myös vähemmistöjen edustajat pääsevät näyttämään osaamistaan.

–      En ole poliitikko, sillä olen nopeatempoinen, konkretiaa rakastava ja ratkaisukeskeinen ihminen. Mutta minulla on samat tavoitteet kuin poliitikoilla: tehdä yhteiskunnasta parempi paikka aivan kaikille. 

 Kuka?

  • Milad Mohammadi, puhuja. Koulutukseltaan juristi ja valtiotieteilijä.
  • Ruotsin Vuoden puhuja 2014. Luennoi sekä yksityisille että julkisen sektorin organisaatioille Ruotsissa ja Norjassa. Esiintyy Eventon Update -foorumissa 27.4.2016.
  • Asuu Tukholman Södermalmin kaupunginosassa. Syntynyt Iranissa ja muuttanut
  • 2-vuotiaana Ruotsin Västeråsiin.
  • Haluaa olla luomassa tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa, jossa kaikkien ihmisten potentiaali tulisi hyötykäyttöön. Avaa elokuussa 2016 ystävänsä Amir Sajadin kanssa Järvaskolanin, joka on yksityinen mutta kaikille avoin ja maksuton yläaste, jossa kantavana voimana ovat projekti-luontoisuus, roolimalliajattelu ja yhteiskunnallisen vastuun kantaminen.

 milad.se

jarvaskolan.se

Amida Kolgrill

Yli kymmenen vuotta itämaista ruokaa tarjonnut Amida Kolgrill on Södermalmin kaupunginosan ensimmäinen hiiligrilliravintola. Ravintola tarjoaa perinteisiä itämaisia ruokia, kuten falafelia, adana kebabia eli lampaan jauhelihaa vartaassa sekä baklavaa.

amida.se

Mitä syötiin?

  • Adana Kebabia bulgurin, grillatun paprikan, tomaatin ja sipulin kanssa.
  • Falafelia papujen, salaatin, bulgurin, tsatsikin ja grillattujen vihannesten kanssa.
  • Maissi-yrttisalaattia.
  • Juoma: Ayran, suolainen jogurttipohjainen alkoholiton ruokajuoma, joka sopii erityisen hyvin yhteen tulisten ja mausteisten ruokien kanssa.
  • Jälkiruoaksi baklavaa, joka on valmistettu lehtitaikinasta, pähkinöistä ja siirapista, ja maustettu tyypillisesti ruusuvedellä.